Minkä lain tai oikeusperiaatteen perustella julkisiin palveluihin voidaan asettaa omia sääntöjä? Kaikki julkiset palveluthan ovat yleisiä paikkoja. Yleisellä paikalla järjestystä säätelee järjestyslaki. Kuitenkin julkisilla palveluilla on omia sääntöjä. Esim. junassa ei saa juoda alkoholia, koulussa ei saa tupakoida ja tunnin alussa pitää nousta seisoimaan, kun opettaja tulee (ainakin ennen piti) jne. Periaattesahan rajan pitäisi mennnä siinä, että kaikki on sallittua niin kauan, kun ei rikota järjestyslakia. Kuitenkin julkisissa palveluissa on paljon omia sääntöjä järjestyslain lisäksi. Mikä laki antaa luvan tehdä näitä omia sääntöjä ja kuinka pitkälle niissä voidaan mennä? Voisiko esim. VR määrätä, että junassa ei saa puhua ollenkaan, koska se voi häiritä muita, voisiko koulu määrätä, että koulussa pitää teititellä opettajia jne.
Edellisistä seuraa jatkokysymys: voiko näiden julkisiin palveluiden omien sääntöjen perusteella poistaa henkilön paikasta? Voiko esim. koulu palkata vartiontiliikeen vartijoita kouluun ja laittaa sitten vartijat poistamaan vaikka voimakeinoja käyttäen jokaisen oppilaan, joka ei suostu teitittelemään opettajia?
Edellisistä seuraa jatkokysymys: voiko näiden julkisiin palveluiden omien sääntöjen perusteella poistaa henkilön paikasta? Voiko esim. koulu palkata vartiontiliikeen vartijoita kouluun ja laittaa sitten vartijat poistamaan vaikka voimakeinoja käyttäen jokaisen oppilaan, joka ei suostu teitittelemään opettajia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vai ovatko julkiset palvelut (koulu, terveysasema, julkinen liikenne jne.) julkisrauhalla suojattuja paikkoja ja jos ovat, missä menee julkisrauhalla suojatun paikan ja yleisen paikan raja?
Järjestyslaki 2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
"1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä."
Kuitenkin oikeuskansleri on katsonut päätöksessään, että kauppa onkin julkisrauhalla suojattu paikka:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11430853
http://www.mattikaki.fi/~w125312/tarjoustalo/vastinepyynto/
Vastaukset löytyy hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi ( eli järjestyslain säätämiseksi).
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE 20/2002
Se aloittajan pohtima periaatteellinen raja on siinä, että rangaistusuhkaisen käyttäytymisen rajoista on säädettävä lailla, kun taas muusta moitittavaksi katsottavasta menettelystä viranomainen tai muu julkista valtaa käyttävä taho, tai sopimussuhteessa sopimusosapuoli, voi asettaa sanktioita toimivaltansa rajoissa. Julkisen vallan käytön laajuudesta ja tavasta on aina säädettävä lailla, mutta sopimussuhteessa rajat määrittelee sopimus sekä sopimusosapuolia mahdollisesti pakottava lainsäädäntö.