Arto Bryggare kirjoittaa yleisurheilupalstalla loppuveryttelyn hyödyttömyydestä. Aiheesta on näemmä tutkimustietoa:
http://www.yleisurheilu.fi/keskustelu/index.php?vid=59546&func=1
Ainakin itselleni täysin uusi näkökulma sillä olen aina pitänyt loppuveryttelyä erittäin tärkeänä osana harjoittelua. Uskomus on aina ollut että mitä kovempi(tehollisesti) harjoitus niin sitä tärkeämpää on nk. cool down.
http://www.yleisurheilu.fi/keskustelu/index.php?vid=59546&func=1
Ainakin itselleni täysin uusi näkökulma sillä olen aina pitänyt loppuveryttelyä erittäin tärkeänä osana harjoittelua. Uskomus on aina ollut että mitä kovempi(tehollisesti) harjoitus niin sitä tärkeämpää on nk. cool down.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ohje: linkki ei viekään suoraan kyseiseen ketjuun vaan pääsivulle jossa on klikattava nappulaa SIIRRY VIESTEIHIN
tämän jälkeen kun klikkaa antamaani linkkiä uudestaan pääsee lukemaan ko. ketjua.
ehkä kuitenkin erillinen palauttava harjoitus vaikka seuraavana päivänä tai neljän tunnin päästä kovasta reenistä on varmaan paljon hyödyllisempi juttu kuin loppuverryttely.
No kyllä on pakko sanoa, että jos nyt kolmekymppisenä jätän loppuvenyttelyt väliin, seuraaviin pariin treeniin ei ole asiaa. Sen verran on paikat jumissa...
Teininä asia on varmasti eri.
Bryggare puhui enemmänkin loppuvenyttelystä kuin cool downista, mitkä ovat eriasioita.
Bryggare nimenomaan puhui cool downista.
Loppuvenyttelyssä on järkeä, cool downista ei ole niinkään varmuutta.
Olen huomannut että otteluiden välillä palautumisessa on iso ero onko se aktiivista vai pelkkää istumista. Jos ei liiku, jämähtää kroppa.