Ollaan aviopuolison kanssa miettimässä siirtoa mahdollisesti hieman isompaan asuntoon, mutta vähän mietityttää, onko kuitenkin järkevää jättivelkaantuminen vai tyytyäkö nykyiseen vähän vaatimattomampaan vain???
Ikää meillä jo päälle kolmekymppiä ja yksi lapsi. Kouluja on käyty yliopistot yms. mutta työpaikan tilanne ei ole tosiaan pomminvarma tms., kuten ei mikään nykyisin, mutta koskaan ei olla työttömiäkään oltu. Molemmat olemme taloudellisesti suht köyhistä perheistä lähtöisin, eli jos itsensä kuseeen ajaa, niin mistään ei saa taloudellisesti apua vaikeimpanakaan aikana euron euroa.
Kuitenkin pankit antaisivat meille peräti 250 000€ -280 000€ lainan, jolla sitten saisi suht asiallisen 3-4hk k asunnon täältä pirkanmaan keskuksesta. Nykyisestä asunnosta ei juuri myyntivoittoa saa, joten reilusti yli 200 000€ pitäisi ottaa asuntolainaa. Onko siinä mitään järkeä? Kuukausilyhennyksen kyllä pystyisi hoitamaan, mutta kannattaako iso asuntolaina vai pitääkö asua varovaisemmin koko elämä?
Meille on nettotulot yhteensä ~ 4500€ kuukaudessa. Tämän hetken asuntolainanlyhennys on 1200€ muut asumiskulut rivarissa ja jotenkin tuntuu, että rahaa ei kauheasti jää edes nytkään kuukaudessa käyttöön, mutta lainanmäärään nykyinen lyhennys voisi tarvittaessa olla vaikka puoletkin vähemmän. Aktiivisia harrastuksia ja matkustelua kuuluu elämään joka vie sitten. Noista ei voisi tinkiä, sillä pelkkä kallis asuminen ei ole elämää eikä tyydytä millään tavoin.
pitäiskö vetää itsensä suht piippuun asuntolainalla? isoissa summissa asuntojen arvotkin helposti nousee enemmän.
Ikää meillä jo päälle kolmekymppiä ja yksi lapsi. Kouluja on käyty yliopistot yms. mutta työpaikan tilanne ei ole tosiaan pomminvarma tms., kuten ei mikään nykyisin, mutta koskaan ei olla työttömiäkään oltu. Molemmat olemme taloudellisesti suht köyhistä perheistä lähtöisin, eli jos itsensä kuseeen ajaa, niin mistään ei saa taloudellisesti apua vaikeimpanakaan aikana euron euroa.
Kuitenkin pankit antaisivat meille peräti 250 000€ -280 000€ lainan, jolla sitten saisi suht asiallisen 3-4hk k asunnon täältä pirkanmaan keskuksesta. Nykyisestä asunnosta ei juuri myyntivoittoa saa, joten reilusti yli 200 000€ pitäisi ottaa asuntolainaa. Onko siinä mitään järkeä? Kuukausilyhennyksen kyllä pystyisi hoitamaan, mutta kannattaako iso asuntolaina vai pitääkö asua varovaisemmin koko elämä?
Meille on nettotulot yhteensä ~ 4500€ kuukaudessa. Tämän hetken asuntolainanlyhennys on 1200€ muut asumiskulut rivarissa ja jotenkin tuntuu, että rahaa ei kauheasti jää edes nytkään kuukaudessa käyttöön, mutta lainanmäärään nykyinen lyhennys voisi tarvittaessa olla vaikka puoletkin vähemmän. Aktiivisia harrastuksia ja matkustelua kuuluu elämään joka vie sitten. Noista ei voisi tinkiä, sillä pelkkä kallis asuminen ei ole elämää eikä tyydytä millään tavoin.
pitäiskö vetää itsensä suht piippuun asuntolainalla? isoissa summissa asuntojen arvotkin helposti nousee enemmän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun niin moneen kertaan mainitsit sen kannattavuuden, on vastaus yksinkertainen "ei kannata". Isommassa asuminen on kalliimpaa muutenkin kuin lainan korkona. Lisäksi jos ette tähän mennessä ole saanut säästöön lyhennysten erotusta joka kuukausi, ei teillä siihen olisi varaakaan (ja jos olette, ei se silti kannata)
Siihen miten merkittävä asia asunto olisi, ja kuinka paljon haluatte sitä, voitte vastata vain itse. Jokatapauksessa numeroina ette siitä voitolle jää nykytilanteeseen verrattuna
Eihän tuohon kysymkseesi osaa vastata kuin sinä itse.
Vastauksesi riippuu ihan siitä kuinka paljon haluatte satsata asumiseen, eli mitä asioita haluatte painottaa elämässänne. Suuri hieno asunto syö normaalituloiselta peruspetteriltä paljon valuuttaa ja se on taas pois muusta kulutuksesta. Kaikkeen ei ole varaa.
Toiset viihtyvät enemmän kotona ja arvostavat laadukasta asumista, toiset taas vain kääntyvät kotona ja harrastavat, matkustelevat ja kuluttavat näihin summia, jotka saavat toiset haukkomaan henkeä.
Itse suosin kultaista keskitietä, eli keskitasoista asumista, autoilua, matkustelua, harrastuksia. Joku voisi sanoa mautonta, mutta sopii mulle, mutta ehkei sulle.
Lainanmaksu sinänsä ei varmaan tuota teille ongelmia, vaan kysymys siitä mihinkä haluatte panostaa elämässänne. Kannattaa myös muistaa nauttia aineettomista asioista, ne ovat oikeastaan niitä tärkeimpiä.
Ei kannata, ei edes harkita ottavansa noin suurta lainaa ja riskiä.
kohtuullinen asuntolaina, isossa asuminenkin kallimpaa ja isolla velalla muu elämä lamaantuu. Äkkiä siihen isoon velkaiseenkin "hienoon kämppää turtuu" ja sitten ei oo muuta kun penninvenyttämistä ja jättivelka niskassa. Kannattaa elää, matkustella, harrastaa yms. Tavallisen tallaajan ei kannata liikaa velkaantua.
Esi-isät ottivat sen kokoisen lainan minkä pystyivät maksamaan 10 vuodessa. Silloin tosin valtiolliset keskuspankit painoivat kaiken rahan joka lainattiin pankkien kautta lainanottajille. Nykyään on tilanne vähän eri kun keskuspankit painavat 3% rahasta ja pankit 97%. Se on aiheuttanut häiriön markkinoille niinkuin näkyy, mutta jos muiden maiden esimerkkejä on uskominen (Brasilia, Etelä-Korea,...) niin tästä palataan taas kohta normaalitilanteeseen jolloin korotkin huitelee lähempänä 10%.
Eli lainaa voi ottaa mutta ei mitään 30 vuoden jättilainoja, ja varasuunnitelma pitää olla sitä varten jos työt loppuvat. Pankki on todella raaka velallisia kohtaan jos se itse uhkaa mennä nurin.