Hallituspuolueet uhkaavat jäädä kuin pilkkiporukka sulavalle ja kohti ulappaa ajelehtivalle jäälautalle. Kestääkö niillä hermo odottaa seuraavia eduskuntavaaleja, vai alkaako käydä kato? Kuka hyppää ensin ja lähtee uimaan hyisessä vedessä kohti rantaa?
Katastrofaaliset kannatusluvut herättänevät hallituspuolueet. "Tarttis tehdä jotain", kuten Mauno Koivisto sanoisi. Oman profiilin nostamisessa on kuitenkin se vaara, että "sekametelihallitusta" koossa pitävä heikko liisteri pettää.
Post-kekkoslaisella kaudella hallitukset ovat yleensä istuneet koko vaalikauden. Nyt sisäiset paineet saattavat hyvinkin kasvaa liian suuriksi.
Irtiotoista on alkanut näkyä merkkejä. Esimerkiksi Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja puolueen kuntapolitiikan vastaava Risto Kalliorinne on sanoutunut irti hallituksen kunta- ja sote-linjauksista ja vaatii hallitusohjelmaa uusiksi. Vihreiden ex-puheenjohtaja ja ex-työministeri Anni Sinnemäki toteaa, että hallituksen tärkeimpiin ohjelmiin kuuluva nuorisotakuukin on epäonnistunut surkeasti. Lisää sisäistä vääntöä tullaan varmasti näkemään loppukesällä, kun kehysriihen linjauksia aletaan muotoilla budjettilaeiksi.
SDP:n kannatus ylsi vielä 2003 vaaleissa 23,8 prosenttiin, mutta on siitä lähtien kymmenen vuotta liukunut alamäkeä. Puolueen pitkässä historiassa eduskuntavaalikannatus on vain kahdesti ollut 20 prosentin kipurajan alapuolella: puoluehajaannuksen aikaan 1962 (19,5 %) ja viime vaaleissa 2011 (19,1 %). Nyt ollaan mittausten mukaan 16,2 prosentissa, mikä lienee "all time low".
Kokoomuksen 2008 kuntavaaleista saakka jatkunut asema suurimpana puolueena on pian ohi, mikäli Taloustutkimuksen tuoreesta mielipidemittauksesta tällaisen johtopäätöksen uskaltaa vetää. Puolueen kannatuksen laskeva trendi on ollut nähtävissä jo kuukausia.
Katastrofaaliset kannatusluvut herättänevät hallituspuolueet. "Tarttis tehdä jotain", kuten Mauno Koivisto sanoisi. Oman profiilin nostamisessa on kuitenkin se vaara, että "sekametelihallitusta" koossa pitävä heikko liisteri pettää.
Post-kekkoslaisella kaudella hallitukset ovat yleensä istuneet koko vaalikauden. Nyt sisäiset paineet saattavat hyvinkin kasvaa liian suuriksi.
Irtiotoista on alkanut näkyä merkkejä. Esimerkiksi Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja puolueen kuntapolitiikan vastaava Risto Kalliorinne on sanoutunut irti hallituksen kunta- ja sote-linjauksista ja vaatii hallitusohjelmaa uusiksi. Vihreiden ex-puheenjohtaja ja ex-työministeri Anni Sinnemäki toteaa, että hallituksen tärkeimpiin ohjelmiin kuuluva nuorisotakuukin on epäonnistunut surkeasti. Lisää sisäistä vääntöä tullaan varmasti näkemään loppukesällä, kun kehysriihen linjauksia aletaan muotoilla budjettilaeiksi.
SDP:n kannatus ylsi vielä 2003 vaaleissa 23,8 prosenttiin, mutta on siitä lähtien kymmenen vuotta liukunut alamäkeä. Puolueen pitkässä historiassa eduskuntavaalikannatus on vain kahdesti ollut 20 prosentin kipurajan alapuolella: puoluehajaannuksen aikaan 1962 (19,5 %) ja viime vaaleissa 2011 (19,1 %). Nyt ollaan mittausten mukaan 16,2 prosentissa, mikä lienee "all time low".
Kokoomuksen 2008 kuntavaaleista saakka jatkunut asema suurimpana puolueena on pian ohi, mikäli Taloustutkimuksen tuoreesta mielipidemittauksesta tällaisen johtopäätöksen uskaltaa vetää. Puolueen kannatuksen laskeva trendi on ollut nähtävissä jo kuukausia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.