Miten rikit eroavat toisistaan?

Tuleva purjehtija

En ole koskaan itse purjehtinut, tosin liikkunut moottoriveneellä kolmisenkymmentä vuotta enimmäkseen Saaristomerellä, mutta myös Itämeren satamissa Tanskaa myöten.

Olen ajatellut siirtyä purjeveneilijäksi lähitulevaisuudessa, koska käsittääkseni avomerellä purjevene on paljon merikelpoisempi ja turvallisempi kuin moottorivene, jossa aina kelin kovetessa kylmä hiki kohoaa pintaan. Vaikka veneeseen luottaisikin, meno on silti varsin epämukavaa kovassa aallokossa.

Varsinainen kysymykseni on, mitä käytännön eroa on erilaisissa rikityypeissä, toppi, 9/10, 7/8 jne.
Tiedän kyllä mitä ne tarkoittavat, mutta mikä vaikutus niillä on purjehtimiseen, ja minkä vuoksi?
Maallikosta tuntuu , ettei toppirikilla ja 9/10-rikillä voisi olla mitään olennaista eroa.

Eri keskusteluista olen ymmärtänyt, että asia on varsin olennainen, mutta olisin kiitollinen, jos joku osaisi yksinkertaisen “tieteellisesti” kertoa näiden eroista.

Pahoittelen, jos terminologiani ei ole aivan oikein, mutta ajatukseni ehkä selviää.

9

2453

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joakim

      Rikit on helppo jakaa erilaisiin osatakiloihin ja mastonhuipputakiloihin, mutta näiden sisälläkin on varsin oleellisia eroja (mastoprofiili, saalinkien kulma ja lukumäärä, barduunat, vanttien sijainti ja lukumäärä, välikeulastaagit, kannella vai läpi jne.).

      Riki vaikuttaa purjeiden trimmattavuuteen ja purjevalikoimaan. Perinteisesti mastonhuipputakiloissa on jättimäinen genua, joka on raskas käsitellä niin luovilla kuin laiturilla viikatessa. Jälkimmäisen ongelman on suurimmaksi osaksi poistanut rullagenua, mutta edelleen sen vaihto on vaikeaa.

      Perinteisessä mastonhuipputakilassa maston muotoa ei pysty juuri muuttamaaan, jolloin isopurjeen trimmaaminen on varsin rajoittunutta. Toisaalta isopurje on ko. tapauksissa hyvin pieni. Osatakiloissa takastaagi tulee ylemmäksi kuin etustaagi ja vantit, jolloin sillä on vipuvartta taivuttaa mastoa ja takilan suhteesta riippuen samalla myös kiristää etustaagia enemmän tai vähemmän.

      Nykyisissä rikeissä erot ovat kaventuneet. Kaikissa veneissä isopurje on suuri, barduunoita ei juuri osatakiloissa ole jne.

      Edellä oli paljon juttua maston taivuttelusta ja etustaagin kireydetä, jotka eivät ehkä kuulosta oleellisilta asioilta. Itse pidän niitä kuitenkin varsin tärkeinä. Hyvin trimmattavalla (ja trimmatulla!) rikillä pystyy purjehtimaan vielä mukavasti täysillä purjeilla olosuhteissa, joissa pussikkaiksi jätetyillä purjeilla alkaa toinen reivi olla tarpeen. Useissa mastonhuipputakiloiduissa asia on "korjattu" siten, että purjepinta-alaa on varsin niukasti, jolloin taas vauhti on surkeaa Suomen keskimäärin keveissä tuulissa.

      Valtameriveneissä on usein mastonhuippuriki, joka on ehkä tukevampi. Nykyiset osatakilat ovat kuitenkin aivan riittävän tukevia, kunhan rikiä huoltaa riittävästi. Hölmöilemällä niitä ei saa kaatumaan, toisin kuin 80-luvun kisaveneissä yleisiä rikejä. Tältä kesältä tiedän neljä mastohaveria, joista kaikki on johtunut vantin tai staagin pettämisestä.

      • Wesku

        mitä tarkoitat sillä että rullalaite on poistanut ongelman osaksi?Ja vaihto edelleen vaikeaa?Purjehduksen (perheen kanssa)vanhalla toppirikiveneellä aloittaneena lisäisin myös että koska iso onkin pieni niin myös puomi on lyhyt eli vahinkojen riskitkin ovat pienemmät.


      • Osku

        Puhut täyttä asiaa, mutta aloittelevan purjehtijan ja kokeneemmankin perhepurjehtijan kannalta esittämälläsi on hyvin vähän merkitystä. Kaikki kyseiset rikityypit ovat aivan kelvollisia ja ensimmäisen veneen valintakriteerit ovat mielestäni ihan muissa asioissa.


      • Joakim
        Wesku kirjoitti:

        mitä tarkoitat sillä että rullalaite on poistanut ongelman osaksi?Ja vaihto edelleen vaikeaa?Purjehduksen (perheen kanssa)vanhalla toppirikiveneellä aloittaneena lisäisin myös että koska iso onkin pieni niin myös puomi on lyhyt eli vahinkojen riskitkin ovat pienemmät.

        Riippuu tietysti tarpeista, purjeista ja keleistä, mutta aina silloin tällöin on tilanteita, jolloin se rullapurje olisi syytä vaihtaa. Jos esimerkiksi on tarkoitus lähteä pidemmäksi aikaa kryssimään kovempaan keliin, toimii fokka/Genua III paljon paremmin kuin paljon sisäänrullattu genua. Rullapurjeen rikkoutuminen johtaa myös kiusalliseen tilanteeseen, kun purje on ensin avattava kokonaan, jotta sen saa pois.

        Aika hurjalta näytti, kun Hangon Itäsatamassa 40 jalan ruotsalaisveneestä vaihdettiin Genua laiturissa. Tuulta oli ~10 m/s laiturilla ja ylu 50 m2 purje lävähti auki juuri kun kävelin vierestä. Poiju oli tiukoilla purjeen vetäessä ennenkuin se saatiin kannelle.


        Vahinkojiipin kannalta paljon oleellisempaa kuin puomin pituus on:

        1. Puomin korkeus (osuuko päähän, istuessa, seisoessa vai ei koskaan).

        2. Barduunat. Vahinkojiippi barduunarikissä johtaa helposti kunnon broachiin, koska puomi jää keskelle venettä ja isopurje kallistaa. Saattapa kunnon vahinkojiippi ehkä jopa katkaista barduunan, jolloin maston kaatuminen on lähellä.

        3. Skuutti on sen verran kireällä, että puomi pysähtyy siihen, eikä vantteihin.


      • toope

        Joskus näkee "järjettömälle" kaarelle taivutettuja mastoja ja tulee mieleen mitä hyötyä on jatkuvasti pitää masto sellaisessa muodossa. Liekö niin että näissä veneissä masto on pakko pitää jännityksessä resonanssitaajuuden säätämiseksi niin korkeaksi, ettei masto pumppaa aallokossa? En oikein usko että syynä voisi olla venyneet purjeet, koska enimmäkseen nämä ovat olleet urheilullisen näköisiä, ilmeisesti kilpailukäytössä olevia veneitä. Jos masto olisi perusasennossa suorempi, jäisi enemmän säätövaraa purjeen latistamiseksi mastoa taivuttamalla, järkeilen.


      • Wesku
        Joakim kirjoitti:

        Riippuu tietysti tarpeista, purjeista ja keleistä, mutta aina silloin tällöin on tilanteita, jolloin se rullapurje olisi syytä vaihtaa. Jos esimerkiksi on tarkoitus lähteä pidemmäksi aikaa kryssimään kovempaan keliin, toimii fokka/Genua III paljon paremmin kuin paljon sisäänrullattu genua. Rullapurjeen rikkoutuminen johtaa myös kiusalliseen tilanteeseen, kun purje on ensin avattava kokonaan, jotta sen saa pois.

        Aika hurjalta näytti, kun Hangon Itäsatamassa 40 jalan ruotsalaisveneestä vaihdettiin Genua laiturissa. Tuulta oli ~10 m/s laiturilla ja ylu 50 m2 purje lävähti auki juuri kun kävelin vierestä. Poiju oli tiukoilla purjeen vetäessä ennenkuin se saatiin kannelle.


        Vahinkojiipin kannalta paljon oleellisempaa kuin puomin pituus on:

        1. Puomin korkeus (osuuko päähän, istuessa, seisoessa vai ei koskaan).

        2. Barduunat. Vahinkojiippi barduunarikissä johtaa helposti kunnon broachiin, koska puomi jää keskelle venettä ja isopurje kallistaa. Saattapa kunnon vahinkojiippi ehkä jopa katkaista barduunan, jolloin maston kaatuminen on lähellä.

        3. Skuutti on sen verran kireällä, että puomi pysähtyy siihen, eikä vantteihin.

        näkökulmasta vaan aika harva rullaan purjeita vaihtaa?Pienemmissä veneissä joita aloittelijat yleensä valitsevat kait puomi harvemmin niin korkealla on ettei sitä voisi niskaansa saada lyhyempikin kaveri tai unohdat muistuttaa vaimoa taas kerran että varo puomia,katselet muualle ja just sillon se tulee kahvin kanssa ja....Toisaalta joskus reippaassa myötäsessä virsikirjalla purjehtiessa on puomi päässyt "lipeämään"puolelta toiselle ja aika rytkäyksen se pitää.No voihan sen varmistaa mutta yleensä tuntuu että ohjelmaa on muutenkin tarpeeksi eikä jaksa ylimäärästen narujen kanssa pelata.On tullut mieleen vaan että jos iso olis iso niin saattas joku paikka ratketa.Barduunoita ei onneksi ole.


      • Genoa
        Joakim kirjoitti:

        Riippuu tietysti tarpeista, purjeista ja keleistä, mutta aina silloin tällöin on tilanteita, jolloin se rullapurje olisi syytä vaihtaa. Jos esimerkiksi on tarkoitus lähteä pidemmäksi aikaa kryssimään kovempaan keliin, toimii fokka/Genua III paljon paremmin kuin paljon sisäänrullattu genua. Rullapurjeen rikkoutuminen johtaa myös kiusalliseen tilanteeseen, kun purje on ensin avattava kokonaan, jotta sen saa pois.

        Aika hurjalta näytti, kun Hangon Itäsatamassa 40 jalan ruotsalaisveneestä vaihdettiin Genua laiturissa. Tuulta oli ~10 m/s laiturilla ja ylu 50 m2 purje lävähti auki juuri kun kävelin vierestä. Poiju oli tiukoilla purjeen vetäessä ennenkuin se saatiin kannelle.


        Vahinkojiipin kannalta paljon oleellisempaa kuin puomin pituus on:

        1. Puomin korkeus (osuuko päähän, istuessa, seisoessa vai ei koskaan).

        2. Barduunat. Vahinkojiippi barduunarikissä johtaa helposti kunnon broachiin, koska puomi jää keskelle venettä ja isopurje kallistaa. Saattapa kunnon vahinkojiippi ehkä jopa katkaista barduunan, jolloin maston kaatuminen on lähellä.

        3. Skuutti on sen verran kireällä, että puomi pysähtyy siihen, eikä vantteihin.

        Taitaa olla tyhmä kysymys. Kysyn silti. Miten rulla genoalla purjehditaan? Tarkoitan, eikö purje kärsi jos se on kovassa tuulessa osittain rullalla?

        Ps. Joakim - Kiitos asiallisista kommenteistasi, neuvoistasi noin ylipäätään.


      • JJ_
        Genoa kirjoitti:

        Taitaa olla tyhmä kysymys. Kysyn silti. Miten rulla genoalla purjehditaan? Tarkoitan, eikö purje kärsi jos se on kovassa tuulessa osittain rullalla?

        Ps. Joakim - Kiitos asiallisista kommenteistasi, neuvoistasi noin ylipäätään.

        Osittain kiinnirullatulla genoalla voi purjehtia. Kuten tässäkin keskustelussa on jo mainittu, osittain kiinnirullattu keulapurje ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin vastaavan kokoinen pienempi purje. Lähinnä syynä on se, että jäljelle jäävän kaistaleen muoto on aika kaukana optimaalisesta.

        Rullagenoassa on yleensä etuliikin vieressä rullaustäyte, eli purjeeseen kiinni ommeltu toppaus, joka aiheuttaa purjeen keskikohdan paksuuntumisen rullattaeessa. Tällöin purjeen keskiosaa menee rullalle enemmän kuin alaliikkiä, jolloin purjeen muoto säilyy parempana eikä pussia synny niin paljon kiinnirullattaessa.

        Usein rullapurjeisiin on lisäksi merkitty alareunaan suositeltavat reivauskohdat, eli sopivia vaihtoehtoja purjeen osittaista kiinnirullausta varten. Näissä kohdissa voi periaatteessa olla lisävahvikkeita, mutta useimmiten käsittääkseni ei. Genoan kuuluisi kestää käyttö ainakin tällaisten merkintöjen mukaan kiinnirullattuna.

        Tänäkin kesänä on nähty useampia purjehtijoita, jotka ovat kovemmassa kelissä olleet liikkeellä aika reilusti kiinnirullattu genoa keulassa. Säkkimäisen lapun antama apu kryssiessä on näyttänyt varsin heikolta.

        Erillinen fokka, joko vaihtopurjeena rullaan tai tavallisessa vaijeriförstaagissa, on ihan ehdoton kapistus reippaammassa tuulessa. Sinäänsä rullat ovat kyllä mainioita kapistuksia - sateessa tai aallokossa kastuneen keulapurjeen kiinnirullaaminen on aika paljon miellyttävämpi vaihtoehto kuin purjeen sijoittaminen sisätiloihin.


      • Jussi P.

        Osatakila on mielestäni myös helpompi käyttää. Genua tai fokka on pienempi, jolloin vastakäännökset ovat helpompia ja kevyempiä tehdä. Yleensähän ison skuutissa on riittävä välitys. Spinnu on pienempi, jolloin sitä on helpompi käyttää. Jos ei aja spinnulla, osatakilan suurempi iso antaa paremman nopeuden. Barduunat toki ovat usein lisänä toppirikiin, mutta niidenkin käyttö on lähinnä tottumiskysymys.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään

      Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää
      Maailman menoa
      138
      3819
    2. Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa

      Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri
      Maailman menoa
      336
      2954
    3. Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla

      Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt
      Tv-sarjat
      8
      1855
    4. Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."

      Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa
      Suomalaiset julkkikset
      5
      1588
    5. Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?

      Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja
      Tv-sarjat
      4
      1069
    6. Mun kaikkialta häviäminen

      Ei liity sinuun. Muista se. ❤️ Mua kiusataan enkä mä enää jaksa.
      Ikävä
      71
      924
    7. Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan

      Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar
      Kaste
      38
      854
    8. Onko teillä

      minkä tyyppisiä seksifantasioita kaivattunne kanssa?
      Ikävä
      44
      764
    9. Inhottaa ajatus siitä

      Miten monia olet pannut.
      Ikävä
      65
      731
    10. Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan

      Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat
      Kuhmo
      22
      708
    Aihe