OTM, VTM vai KTM?

Riippuu kiinnostuksen kohteita mikä on oikea paikka sinulle. Kaikki mainitsemasi kolminumeroiset kombot ovat tietääkseni oikein päteviä vaihtoehtoja tulevaisuudelle.

Esimerkiksi KTM pärjää kansainvälisillä työmarkkinoilla koska suuri osa opinnoista on englanniksi ja iso osa opiskelijoista käy ulkomailla vaihdossa opintojen aikana.

Uskon että kaikilta mainitsemiltasi pohjilta on hyvä ponnistaa ulkomaille. Tähän kuitenkin tarvitaan henkilökohtaista osaamista: pelkkä tutkinto ei riitä nykymaailmassa.

KTM =

ekonomeja valmistuu paljon ja loppujenlopuksi tutkinto on rengin tutkinto jossa pihvi on jopa yliopistotutkinnoksi ajottain vähän hatara. Tällä tarkoitan sitä, että ekonomi oppii työnsä poikkeuksellisen korostuneesti vasta töissä ja yliopisto-opinnot korkeintaan auttavat ajattelemaan kuin liikemies. Tutkinto itsessään ei vielä tarjoa onnea autuasta vaan vasta työkokemus tuo uranousua.

Suurin osa ekonomeista työskentelee eri organisaatioissa vaihtelevissa avustavissa tehtävissä. Promille päätyy raskaaseen kastiin (vaikka TJ-tason positioon). Loppusijassa KTM:nä menestymiseen tarvitaan synnynnäisiä avuja (numeropäätä ja bisnesvainua) joita voi toki jossain määrin kultivoida.

KV-työmarkkinoilla KTM on ehkä paras veto, mutta vatii hyvän CV:n.

OTM=

Juristeja valmistuu vähemmän, jolloin tutkinnolla itsellään voi jo avata tiettyjä ovia, mutta pitää sitä työkokemusta silti napsia. Juristit ovat vielä KTM:ä korostuneemmin renkiapureita, jotka harvemmin tekevät suuria päätöksiä mutta jotka avustavat ja neuvovat suurissa päätöksissä. Tutkinto ei vielä anna minkäänlaista ammattivalmiutta, mutta paremmat silti kuin KTM.

OTM on harvemmin rikas vaikkakin todennäköisesti hyvin toimeentuleva. OTM:nä menestymiseen tarvitaan sopiva kombinaatio synnynnäisiä apuja, mutta uskaltaisin väittää että erilaisemmat ihmiset pystyvät menestymään OTM:nä kuin KTM:nä.

Juristina klassisin KV-urapolku on järjestöt (YK, EU) tai diplomatia; mikään ei estä tekemästä vaikka jenkkilämäriä ja ryhtymästä harjoittamaan lakia siellä.

VTM=

VTM puolestaan on taas vähän liian laaja kirjainyhdistelmä mitenkään arvioitavaksi kerralla. VTM kun voi olla taloustieteilijä, poliittinen historioitsija tai viestintää lukenut.

Taloustieteilijät, viestijät ym. ovat kaikista pienin joukko kirjainkomboista (vaikka myös KTM voi olla taloustieteilijä). Eksklusiivisuus tuo omaa nostetta mutta toisaalta työpaikkojenkin määrä on suhteellisen rajallista. Osa epäseksikkäämmistä VTM:stä löytävät kyllä varmaan paikkansa vähintään korpikommunistiakateemikkoina.

VTM myös valmistaa kaikista kolmesta korostuneimmin tietyntyyppisiin ammatteihin. Kansainvälisessä skenessä ehkä kolmesta heikoimmilla mutta riippuu aika paljon yksilöstä ja suuntautumisesta (voi se poliittisen historian tutkijakin olla rokkistara jos on oikea yksilö).


Viimesijassa kannattaa antaa kiinnostuksen ratkaista. Kannattaa kokeilla jutella vaikka eri tutkinnon omaavien kanssa ja katsoa käytännön kokemuksia.

Vaikuttaako muuten vaihto-oppilasvuosi jotenkin positiivisesti, jos mielii joskus ulkomaille töihin?

Eihän nuo lyhenteet vielä mitään, mutta YAMK se vasta hieno lyhenne ja titteli onkin!

Jos VTM on kansantaloustieteilijä, niin hän on aika vahvoilla.

PS Noiden kolmen lisäksi olisi viisasta ottaa keskustelun kohteeksi myös tutkintonimike HTM.

Keskiarvo- ja mediaanipalkoissa OTM ja KTM ovat aika lähellä toisiaan, vetäisikö OTM hieman pitemmän korren. VTM-kirjo on monipuolinen, ja paria pääainetta lukuun ottamatta riskit hanttihommista ja työttömyydestä ovat suuremmat.

Jos ei ole polttavaa halua luoda uraa ulkomailla, pyrkisin oikikseen. Juristeja valmistuu paljon vähemmän kuin ekonomeja, ja valtiovallan halu lisätä väkipakolla juristien koulutusmäärää (Joensuu) kertonee muiden vaikuttimien lisäksi myös aidosta työvoimatarpeesta. Työpaikkoja suojaa moni tekijä (virkojen ja prosessioikeuden pätevyysvaatimukset, lainsäädännön kieli...) Juristi voi edetä aika pitkälle isoissa toimistoissa, elää hiljaiseloa oman putiikin tuotoilla tai vaihtaa turvallisiin töihin julkiselle puolelle. Corporate-maailmassakin juristeja arvostetaan, mutta heitä tuntuu aika harvoin nousevan vars. liiketoiminnan johtoon (enemmän tukitoimintojen johtajiksi).

Ekonomeja koulutetaan paljon ja monessa paikassa, ja tätä kautta tasokin varmasti vaihtelee. Vahvuutena on, että työpaikka voi löytyä ulkomailtakin. Tutkinto on myös helposti enemmän kansainvälisyyteen painottunut. Pääainekirjokin vaikuttaa.

Tämä kaikki olettaen että alaansa on valitsemassa ihminen jolla ei ole erityisiä intohimoja suuntaan tai toiseen.

OTM:n kansainvälinen ura on ehdottomasti kiinnostava kysymys. Jos lähdetään itsestäänselvyyksistä, juristi voi työskennellä yhtä hyvin perinteisimmissä lakimiesammateissa kuin niiden ulkopuolellakin (esim. HR, konsultointi, yleiset liikkeenjohdolliset tehtävät, tai vaikkapa rahoitusalan due diligence -tyyppiset tehtävät). Viimemainituissa ulkomaille lähteminen on varmasti enemmän kiinni omasta rohkeudesta kuin siitä onko takataskussa OTM:n vai KTM:n paperit... Eräs urahan voi avautua siitä että lähtee kotimaisen yhtiön vientihommiin ja luo sitä kautta verkostoja...

Isoin haaste kansainvälisen uran lakimiesammateille varmasti on, että lähes kaikki kansalliset oikeustieteelliset tutkinnot rakentuvat kansallisen oikeusjärjestyksen ympärille. Mikään ei tietysti estä sitä että OTM opiskelee lisää ja ottaa haltuun jonkin ulkomaisen oikeusjärjestyksen, mutta tämä vaatii huomattavia lisäpanostuksia.

Näkisin että parhaat mahdollisuudet lähteä kv-uralle kotimaisella juristintutkinnolla löytyvät siitä että erikoistuu pitkälle tiettyyn alaan (osin opinnoissa, pääosin töissään). Esim. kansainvälispainotteisen vero-oikeuden, kilpailuoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden puolelta varmasti löytyy töitä muistakin maista. Suuria mahdollisuuksia tarjoaa tietysti myös eurooppaoikeuden "yleinen kenttä" - eli töihin komissioon tms. Juristi-lingvisteillekin on kansainvälistä kysyntää.

itse opiskelisin ktm:ksi koska yhä enemmässä määrin kauppa lisääntyy ja osaaminen sillä alalla vaatii näyttöjä joita tutkinnolla voi esittää.

Vaikea sanoa mihin hakea, kun riippuu täsysin omista tavoitteista. Puhtaasti keskiansioiden ja työllisyystilanteen kannalta OTM paras, "kansainvälistyminen" ehkä helpointa KTM:lle ja toisaalta VTM:lla saattaa oikeasti (pääaineesta ja kiinnostuksen kohteista riippuen) itse opiskelu olla kiinnostavinta, mutta työllisyystilanne ei kaikilla pääaineilla juuri poikkea esimerkiksi humanisteista ja jos on oikeasti kiinnostunut vaikka historiasta on ehkä parempi opiskella humanistisessa yleistä historiaa kuin valtsikassa poliittista historiaa. Ehkä OTM yleistutkintona olisi yleisluonteisesti kolmesta mainitusta turvallisin vaihtoehto, mutta mikään ei ole nykyään varmaa. Jos oikeasti on edellytyksiä ja haluaa ison palkan ja varman akateemisen työpaikan, kannattaa tietysti hakea lääkäriksi.