Mietin purjehvarustuksen uusimista. En haluaisi hankkia liian isoa rullagenoaa, jotta se toimisi edes jotenkin kryssillä reivattuna. Kevyisiin tuuliin ajattelin hankkia asymmetrisen spinnun. Mutta kuinka korkealle sillä pääsee nousemaan? Ja asyissäkin on näköjään eroja. Rahat ei riitä kuin yhteen, joten hyvä kompromissi hakusessa. Myötätuulen spinnuja löytyy kolmekin kappaletta. Ongelma siis kevyen tuulen kryssi/sivutuuli kun keulasta pitäisi saada irti tehoja.
Kuinka korkealle asyllä pääsee?
9+8
39827
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Arvelisin, että ainakin 40 asteeseen suhteellista tuulta.
Omalla symmetriselläkin (sillä litteällä ja kapealla) olen genuaa nopeampi 55 asteeseen asti, kun tuuli on kevyttä.
Ei sillä voi kryssiä järkevästi eli fokallakin menee selvästi kovempaa. Asymmetrisiä on hyvin erilaisia ja puhtaasti hyvin tiukoille kulmille tehdyt hyvin pienet assyt ovat onnettoman hitaita jo sivutuulen paikkeilla kevyessä tuulessa. Kyllä isommallakin assyllä pääsee kevyessä 70 asteen tosituulen paikkeille, mutta vauhti ei välttämättä ole edes yhtä hyvä kuin fokalla. Ja paljoa ei tarvitse tuulta siihen, että vene ei enää purjetta kanna alle 90 asteen kulmilla. Tyypillisesti rajana on 5-6 m/s ja tuossa siis pitää huomioida puuskien voimakkuus eli 4 m/s keskituulessa ollaan jo helposti ongelmissa.
Jos kerran spinnuja jo on kolme erilaista, niiiden käyttö ei ole ongelma ja veneessä kuitenkin genua, sanoisin, että assyä ei kannata hankkia. Omassa veneessäni on vain fokka ja silti assya käytetään todella harvoin, spinnua taas usein.
Samaa mieltä Joakimin kanssa.
Käytännössä assylläkin on tiukkaa ajaa tosituulta 90 asteen alle. Siis niin, että kisoissa tullaan vastakkain molemmat spinnulla tai assylla, kun rata kääntyy merkillä 180 astetta.
Kisailetko? Kannattaa opetella trimmaamaan spinnu tiukalle kurssille. Spinnun takaliikki auki. Spinnua ei saa skuutata yhtään liian tiukalle, pari senttiäkin voi olla ratkaisevaa estämään broutsi. Sitten saumaton yhteistyö ohjaajan ja skuutttaajan välillä, puhua ei ehdi. Hauskaa seurailla vierestä toisten broutseja, jos itse osaa homman. Aika huonosti keskivertokisailijat tämän taitavat.
Code 0 on vastaus sinulle.
osta top roller assy - se on nykyaikaa ja helppo käyttää. Eli rullalaite joka rullaa yläpäästä, etuliikki lentää vapaana.
Miten se rullalaite nousukulmaa parantaa?
Nousukulma saadaan hyväksi, kun code_0 purje muotoillaan samoin ja tehdään samoista materiaaleista kuin luovipurjeet yleensäkin. Ja etuliikin köysi tiukataan kunnolla, siis kuten keulaharus. Lisäksi jaluskulma täytyy saada tarpeeksi sisään, eivätkä vantit saa tulla liian ulos rusteihin. Mikä on liian ulos riippuu siitä kuinka eteen halssikulman saa vietyä. Reilusti keulan eteen vieminen taas rasittaa rakenteita valtavasti tiukasta etuliikin köydestä johtuen.
Sellaista laminaattipurjetta ei voi työntää purjepussiin kuten nailonista tehtyä spinnua, vaan sitä on käsiteltävä samoin kuin muitakin laminaattipurjeita. Koska purje ei ole haruksessa kiinni, ei sitä saada laskostettua juuri mitenkään. Rullaus sen sijaan on oikeilla laitteilla helppoa, joskin top roller soveltuu lähinnä niille nailonista tehdyille, eikä code-0:aan.
Hyötyä tulee luovilla ainoastaan, mikäli saadaan skuutattua tarpeeksi sisään, ja etuliikki on selvästi pitempi kuin genualla *) ja vene on genuan kanssa selvästi alirikattu.
Useimmissa veneissä kaikki kohdat eivät toteudu, ainakaan kohtuullisella investoinnilla, joten luovivauhti ei parane.
*) = 7/8 tai matalampi osatakila, jonka maston saa lisäinvestoinnilla kestämään maston huippuun tulevan code_0 rasitukset.
Edullisinta kevyen tuulen luovivauhdin parantaminen on kun käyttää apuna jo olemassaolevaa konetta ja jättää code-0 hankkimatta.
Sivutuulivauhtia saa kevyessä tuulessa lisää jo litteällä nailon tai polyesteri assyllakin, mutta käyttöalue jää kapeaksi genuan ja spinnujen välissä.
> Ongelma siis kevyen tuulen kryssi/sivutuuli kun keulasta pitäisi saada irti tehoja.
Hanki korkeampi riki ta vaihda koko vene nopeampaan.
>En haluaisi hankkia liian isoa rullagenoaa
Siis hanki moderni fokkavene alle.
Kumpikin tulee halvemmaksi kuin sellaisen code_0 laitto, josta tuohon todella olisi hyötyä.
Toimivassa veneessä code_0 on sivutuulipurje tai se puuttuu kokonaan.
Taipuisasta kankaasta tehdyllä Assylla ei luovita, ja sivutuuleen ajokin tekee tiukkaa nimenomaan kevyessä kelissä, jossa apparentti on selvästi edempänä kuin tosituuli.
Kovemmassa kelissä siitä on hyötyä sivutuulessa vain, jos veneen vakavuus siihen riittää.
Alkuperäinen kysymys mihin assyllä pääsee: Tuulikulma 60-140 astetta ja tuuli 5-16 kts. Assyspinnu minulla on kooltaan 4x rullagenoan pinta-ala eli tosi iso muttei mikään tehokas luovipurje. Alhaalta rullaaminen ei onnistu koska kangasta on topissa niin paljon, että jää lepattavaksi pussiksi, Ylhäältä rullattavat roippeet on ostettuna mutta kokemusta on vasta kuukauden kuluttua. Sukalla tai laukaisemalla toimii kylläkin.
Code 0 on parempi vaihtoehto kryssi- ja sivutuuliominaisuuksien parantamiseen. Koko on 2x rullagenoan pinta-ala kun code rikataan genaakkeripuomista maston huippuun. Hieman suurempikin mahtuisi muttei taida monikaan vene kantaa kryssissä niin suuria purjeita. Normaalisti materiaalin pitäisi olla laminaattia mutta omani tehtiin paksusta spinnunylonista. Venyy hieman muttei häiritsevästi ja on helpommin käsiteltävä. Suosittelen, ellet kilpaile tosissasi. Kryssikulma maksimissaan luokkaa 45. Jos tingit 10 astetta kryssikulman korkeudesta niin tarvitaan 1% lisää vauhtia VMG:n säilyttämiseksi. Code 0:lla se onnistuu helposti. Tuulen nopeudella ei ole ylärajaa, vene kaatuu aikaisemmin. Toimii alhaalta rullattavanakin ja pidän vaihtelevissa olosuhteissa valmiina nostettuna "makkarana" genaakkeripuomissa. Sivutuuleen voi reivata ison ensiksi ja pitää pitempää vene balanssissa. Lisäbonuksena voi tällaista codea käyttää myötäisillä olosuhteissa, joissa spinnun nostoon ei enää ole uskallusta. Esimerkkinä pasaatilenssi 20-25 kts tuulessa , missä puuskan voi olla yllättäviä 30-35kts. Code 66m2 spiirattuna toimi hyvin ja 1,5oz kangas kesti. Kahden miehen kansivahdilla oli helppo rullata pois jos meno muuttuu nliian hurjaksi.
Eli code 0 on oikea vastaus ja spinnunylon 1,5oz tai paksumpi harkintaan.
VMG tippuu kyllä todella paljon 10 astetta alemmaksi ajamalla. Esimerkiksi tosituuli 40 -> 50 vaatii 19% lisää vauhtia, mikä ei todellakaan onnistu code0:lla, varsinkaan genuaan nähden. Onko assysi todella 4x genua? Omassa veneessäni vakiospinnu on hiukan alle 2x 150% genua. Kunnollinen code0 olisi ehkä 1,5x.
> Kryssikulma maksimissaan luokkaa 45. Jos tingit 10 astetta kryssikulman korkeudesta niin tarvitaan 1% lisää vauhtia VMG:n säilyttämiseksi.
No ei.
Jos genualla ajat 45 asteen tosikurssia tuuleen, eli twa = 45 astetta ja assyllä twa on 55 astetta samalla vmg:llä tarvitset 23.3 % enemmän vauhtia.
cos(45) / cos(55) = 1.2328
On kuitenkin syytä huomata, ettei apparenttikulma awa suinkaan muutu 10 astetta.
Jos vene kulkee 6 solmun tosituulessa 45 asteen nousukulmalla genualla vmg=3kn, niin awa = 26.565 astetta
Assyllä 55 asteen nousukulmalla samalla vmg:llä awa = 29.543 astetta, eli vain 2.978 astetta enemmän kuin genualla.
Jos vene on hitaampi, ja pääsee 3 solmun vmg:hen vasta 8 solmun tuulessa, on awa genualla 45 asteen twa:lla 29.745 astetta, ja assyllä 55 asteen twa:lla samalla vmg:llä 33.719 astetta, eli 3.974 astetta enemmän kuin genualla.
Samaan vmg:hen päästäkseen pitäisi siis 10 astetta alemmas ajamalla päästä assyllä 23.3% kovempaa, ja apparenttiin vain 3...4 astetta alemmas kuin genualla.
Tiukkaa tekee, mutta hitaassa veneessä ja kunnollisella laminaatista tehdyllä code0:lla juuri ja juuri mahdollista, kun veneessä on matala osatakila ja code0 tulee maston huippuun ja pinta-alaa siten noin tuplaten genuaan verrattuna.
Parempaan tulokseen pääsisi kun rikaisi nykyisen mastonsa toppirikiseksi pidemmällä keulaharuksella ja uusituilla vanteilla ja saalingeilla tai hankkisi pidemmän maston. Molemmissa tapauksissa suurempi genua ja ennenkaikkea korkeampi.
Mutta suorituskyky paranee tietysti pääosin vain kevyessä kelissä ja siinäkin ainoastaan mikäli vene ei muutu ainakaan liian laskuherkäksi balanssiltaan.
Luovilla voi keskituulen vauhtikin kasvaa kun pääsee fokalla samaan purjealaan kuin ennen genua ykkösellä. Nousee siksi ylemmäs tuuleen kuin ennen.
Kun genua on matala osatakilainen ja assy tulee toppiin, kuten seppomartin kuvauksessa, ei suuret pinta-ala suhteet ole mitenkään ihmeellisiä.
Esim code0:lle, korkeussuunnassa 33% lisää ja 2*pinta-ala vaatii vain 50% lisää keskimääräiseen vaakamittaan genuaan verrattuna. Se ei ole ollenkaan paljon, kun halssikulmakin on selvästi edempänä keulapuomin nokassa.
Jos korkeussuunnassa ei ole eroa niin
> Kunnollinen code0 olisi ehkä 1,5x.
pitää tietenkin paikkansa.
Assyyn saa 4-kertaisen pinta-alan, kun alareuna on 180% genua1:stä, korkeutta on 33% lisää, ja puolileveys sama kuin alhaalla ja genua on kolmio.
Laskemasi kulmat ovat varsin vaatimattomia. Jo LYS~1,15 veneet pääsevät yli 3 solmun VMG:hen 6 solmun tuulessa ja vene, joka vaatisi 8 solmun tuulen 3 solmun VMG:hen olisi LYS-luvultaan selkeästi alle 1. 6-8 solmun tuulessa apparenttikulma on tyypillisesti 24-27 astetta.
En ole vielä koskaan nähnyt "tavallista" venettä, joka pärjäisi luovilla Code0:lla edes fokalle. Hyvänä esimerkkinä tuosta on viime kesän MM-kisojen Salona 37 Lenco, jolla oli laminaatti Code0 (siis oikea sellainen, josta vene sai tuntuvasti kovemman mittaluvun pitkissä kisoissa), mutta purjehti kaikki varsin kevyetkin luovit fokalla ja sai hopeamitallin. Tuo Code oli käytössä ainoastaan hyvin kapella alueella, ehkä 70-90 TWA ja vene kulkikin oikein hyvin tuolloin. Myös ORC VPP:n ennustuksen mukaan ko. purjeesta ei ole mitään hyötyä luovilla, joten ratakisoihin sen saa ilmaiseksi. Silti kukaan ei tuollaista käytä ratakisoissa.
Korkeussuunnassa 33% ero vaatii 3/4 takilan, mutta 3/4- ja 7/8-takilat eivät taatusti kestä toppispinnua. Käytännössä toppispinnuja on vain 9/10 ja sitä korkeimmissa takiloissa eli korkeutta voi saada 5-15% lisää.
50% lisää genuaan leveydessä ei myöskään toimi Code0:ssa, ellei käytetä reilunkokoista keulapuomia, jollaisia taas ei ole kuin assylle suunnitelluissa C/R- tai kisaveneissä.
Sama juttu assylle. Suuri pinta-ala on mahdollinen, mutta vaatii hurjan keulapuomin. Sellainen löytyy vaikkapa J/111:sta, mutta silti assyn pinta-ala on "vain" 4x fokka, ei genua. http://noordzeeclub.nl/rating/orc_rms/rms/NEDC8337.PDF
Katso louhen (dragon) rikiä.
http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=423
Jos modaat sen maston saalingit ja viulut uusiksi, eiköhän se kestä kevyessä tuulessa code0:n kuormat.
Siihen saa korkeussuunnassa enemmänkin kuin 33% lisää. Ison etuliikkikin on jo 9.2m eikä puomi ole kannessa kiinni, joten kannesta ylös saa tietty enemmän kuin P-mitan verran korkeutta toppirikattuun code0 purjeeseen. I on ainoastaan 6.0m, ja code0:lle korkeus lienee jotain 10m luokkaa toppiin rikattuna.
Eikä tartte edes keulapuomia saadakseen tarpeeksi vaakamittoja.
Eri asia sitten olisiko juuri louhi tarpeeksi hidas kevyen tuulen luovilla, että siinä olisi code0:sta hyötyä ?
Kyllä noita vastaavan tyylisiä matalia ja alikokoisia rikejä on joissain pitkäkölisissäkin, joissa märkäpintaa riittää. Niissä code0 tuo kyllä lisää vmg:tä luovilla kevyessä kelissä.
Tietenkin riki pitää mitoittaa uudelleen. Useimmiten mastoprofiilin lujuus riittää, mutta jäykkyys ei, eli rikaamalla uusiksi saa kestämään.
Kuten sanoin 3/4-rikissä saisi tuon 33% lisää, mutta ei tule mieleen yhtään 3/4- tai edes 7/8-rikiä , joka kestäisi toppispinnun ilman suuria muutoksia. Pelkät viuluvantit eivät taatusti riitä, sillä noissa rikeissä käytettiin varsin hentoja mastoprofiileja ja mitään sivuttaistukea ei ole etustaagin yläpuolella mahdollisia viuluvantteja lukuunottamatta.
Vaikka suunnittelisi käyttävänsä ko. purjetta vain kevyessä tuulessa, olisi täysin edesvastuutonta olla mitoittamatta mastoa koko oikaiseva momentin mukaiselle kuormalle. Tuollaiselle jättipurjeelle veneen kantoraja tulee 70-90 asteen tosikulmilla vastaan jo alle 5 m/s tuulessa, mikä tulee hyvin nopeasti vastaan aivan kevyessäkin tuulessa.
Mikä on suuri muutos ?
Tottakai masto tulee mitoittaa koko oikaisevalle momentille köliveneissä.
Joissain cateissa niin ei ole tehty, mutta itselleni en sellaista haluaisi.
Pointti oli kuitenkin siinä, ettei oikaiseva momentti tuosta operaatiosta kasva, vaan jopa hieman pienenee kun ylös tulee lisää rodia ja yksi saalinkipari.
Siksi myöskään puristus mastossa ei kasva, vaikka veneeseen rikaa toppiin code0:n.
Alumiinimastoissa on kyllä usein sama profiili ylös asti, joten puristusta se sietää jo valmiiksi.
Jäykkyyttä saa lisää lisäämällä yhden saalinkiparin lisää sinne keulaharuksen kiinnitys korkeudelle, ja mahdollisesti vaihtamalla vantit rodiksi.
Kyllä tuollainen entisen maston modaaminen suomessa sujuu yhden talven aikana ihan helposti.
Kokonaan toinen kysymys on sitten että miksi modata ja investoida uusin purjeisiin jos voi myydä entisen ja hankkia nopeamman veneen tilalle.
Minä en siihen keksi yhtään syytä, joten en usko että noita modattuja juuri vastaan purjehtii, esimerkkiä on siis turha pyytää.
Vain halpiksissa ja perikruisereissa maston toppia ei ole ohennettu, kun kyseessä on 7/8 tai 3/4 riki. Puristus ei varmaankaan ole mitenkään rajoittava tekijä. Mutta ainakaan omaani en keksisi järkevää tapaa tukea toppia coden, saati toppispinnun kestäväksi. Sivusuuntaan se tietysti onnistuisi niillä viuluilla, mutta mikä tukisi eteenpäin?
Noissa rikeissähän toppi on tarkoituksella notkea taipumaan. Profiilin kavennuskin ohentaa sitä paljon enemmän pituusuunnassa, sivusuuntaan jäykkyyttä on jätetty mahdollisimman paljon.
Etu taka suunnassa maston huippua tukee tietty peräharus ja coden etuliikin köysi.
Jälkimmäinenhän on mitoitettu kantamaan suuria kuormia, kuten staagikin.
Sivusuunnassa tukee pikemminkin uudet ylävantit ja saalingit kuin viulut. Jälkimmäiset ovat usein ennestään matalassa osatakilassa, mutta ne ovat aivan liian lyhyet saalingeiksi.
Ja kysehän oli nimenomaan hitaista cruisereista, joiden toppia tyypillisesti ei ole kavennettu. Jos luulit että kyse oli raasereista kannattaisi lukea ketjun aloitusviesti uudestaan.
Kun kysyjän alkuperäinen ongelma oli rullagenoan lisäksi assy niin mm-kisan laminaatticodet ovat sitten vähän eri maailmasta. Samoin ratakisat.
No meni omakin juttuni hieman liiottelun puolelle. Matkaveneen rullagenoa on 130-140%LP ja topista jää parikymmentä senttiä vajaaksi. Kun mittasäännöt eivät matkapurjehtijaa rajoita niin lentäviä purjeita voi tilailla vapaammin. Oman rullagenoan arvioin n. 40m2, Code 0 on 66m2 ja assy 122m2. Code voisi olla selvästi korkeampikin mutta kryssipurjeena sen leveyttä ei voi juuri kasvattaa. Assy on jo hitusen yli järkevän maksimin ellei genaakkeripuomia pidennä. Nykyinenkään 80cm ylitys ei kestä ilman vesitaagia. Eli neliöt 40-70(75?)-120 olisi max ja kertoimina code 1.9x ja assy 3x rullagenoa. Mitä enemmän on osatakilainen, sen enemmän lentävällä maston huippuun tehdyllä purjeella voidaan purjepintaa kasvattaa suhteessa vakiokeulapurjeeseen.
Matkaveneissä rullagenoan skuuttipisteen kulma on aivan liian ulkona. Ei voi verrata kilpaveneen 150%LP genoaan, jossa keveässä kelissä käytetään ehkä barberia (ja muotokin on parempi). Arvataan skuuttipisteen eroksi 15 astetta vastaan 8. Ehkä Joakim tietää oikeat luvut?. Kun code skuutataan peräpeiliin niin tässä skuuttikulmassa tapahtuu parannus cruiserissa.
Jos venevauhti on luokkaa 2-4 kts niin lisävauhti kruiserissa on codella luokkaa 1.5 solmua. Kryssikulmassa tuskin menettää esimerkiksi ottamaani kymmentäkään astetta purjeen paremman muodon (siis rullagenoaan eikä laminaatti 150%LP verrattuna) ja skuuttikulman parannuksen vuoksi. Kokemukseni mukaan code on matkaveneessä kiistatta nopeampi purje silloin kun tuulta on niukasti. Hakkaa luultavasti myös drifterit ja kevyen tuulen 150%LP genoatkin mutta tähän ei saada kokemusperäistä tietoa koska oletan kisaveneen saavan niin rajusti rangaistusta ylisuurista lentävistä purjeista, ettei niitä kukaan tule käyttämään.
Sitten VMG- luvut? Tarkistin tietolähteen (Blue Water Sailing Manual 2006, s.225), mistä olen poiminut nyrkkisäännön "10 astetta-1% lisää vauhtia". Hyvä kirja mutta tässä kohdassa trigonometria on valitettavasti aivan pielessä- sorry.
Tietenkään kilpaveneen laminaatti Code0 ei ole mielekäs vaihtoehto matkapurjehtijalle. Huomaa, että ko. veneessä oli fokka, mutta silti ei kannattanut aivan kevyessäkään tuulessa luovia Code0:lla. Ko. esimerkki vain osoittaa sen, että Code0 ei ole luovipurje kuin hyvin erikoisissa tapauksissa (VOR70 jne.).
Leveällä olevat rustit ja saalingit + 130-140% rullagenoa on tietysti kutakuinkin huonoin vaihtoehto kevyelle luoville. 145-150% genua tai juuri ja juuri saalinkien eteen mahtuva fokka olisi selkeästi parempi. Tuskin kuitenkaan Code0.
> Huomaa, että ko. veneessä oli fokka, mutta silti ei kannattanut aivan kevyessäkään tuulessa luovia Code0:lla.
No ei tietenkään, kun vene ei ollut suurella märkäpinnalla oleva ja alirikattu, eli luovi hyvin kevyellä tuulella jo muutenkin.
Etsi sellainen vene jossa purjealaa on luovilla alle tuplaten märkäpinnasta, niin jo alkaa code0:sta olla hyötyä luovillakin, kunhan sen saa tarpeeksi sisälle ja maston saa modattua kestämään. Varsinkin jos siinä on ennestään jokin 2/3 osa riki eli code0:sta saa toppiin rikaamalla tarpeeksi korkean siihen genuaan verrattuna. Kyllä tuollaisia maailmasta löytyy, muttei niitä välttämättä löydy mittakirjoja selaamalla, eihän niitä hitaisiin ja huonosti purjehtiviin veneisiin hankita.
Code0 toimii luovilla parhaiten silloin, kun vene on niin hidas, ettei iso pakkaa kun se code0 on vedossa. Siis apparenttikulma hitaudesta johtuen tarpeeksi auki. Hitaissa veneissä on yleensä isossa reilusti pussia, joten tuo tulee huomioida.
Kerroppa millaisessa veneessä on luovilla purjealaa alle tuplaten märkäpinta-alaan nähden. Muutaman 60-luvun pitkäkölisen katsoin läpi ja mikään niistä ei päässyt lähellekään tuota kriteeriä. Lähimmäksi päässeet olivat toppirikisiä....
Kerro vielä esimerkki siitä 2/3- tai 3/4-rikistä, jossa on toppi Code0.
Ei noista vanhoista pitkäkölisistä helpolla tietoa netistä löydy, mutta yhden toppirikisen löysin vanhasta lehdestä, jossa purjealaa on luovilla vajaat puolet märkäpinnasta.
Kts vene 1/98 sivu 106.
Märkäpinta 32.27 m^2, purjeita 49.77 m^2
Pituus 9.88, vesilinja 8.38m, massa 5619kg, leveys 3.3m, syväys 1.5m
Ei tuo kevyellä luovilla kulje, mutten ole kyllä varma kulkisiko "codellakaan", ainakin sen saisi vetämään järkevillä kulmilla, mutta kun riki on matala ja iso pakkaa jos/kun isommalla keulapurjeella tulee reilusti overlappia lisäpinta-alan saamiseksi.
"code" lainausmerkeissä siksi, että kun keulaharus tulee toppiin, niin yhtä hyvin purjeesta voi tehdä saman kokoisen genuan, ja kiinnittää harukseen profiiliin tai hakasilla.
Mutta kyllä vastaavia on maailmalla olemassa lujitemuovisena tai teräsveneenä, painavampana ja osatakilallakin.
" purjealaa on luovilla vajaat puolet märkäpinnasta. "
Hups, tarkoitin tietenkin toisinpäin, että märkäpintaa on yli puolet purjealasta.
Mahtaakohan Scyllan märkäpinta-ala olla oikein mitattu? Kuulostaa todella hurjalta noilla mitoilla. Tyypillisempi luku olisi alle 25 m2 tuolla massalla ja vesilinjalla. Esimerkiksi Havskryssaren märkäpinta-ala 23,6 m2, pituus 10,73 m, vesilinja 7,90 m, uppouma 5900 kg, leveys 2,94 m ja syväys 1,57 m.
kevyellä luovilla, usko nyt jo ;-)
Oisko linkkiä juuri siihen havskryssareen jota tarkoitat.
google haku tuottaa esim tällaisen: http://www.veneporssi.fi/purjeveneet-604/fenkoelad/oe-38-havskryssare-1366911
mikä ei taatusti vastaa noita mittoja.
Toisaalta kuvahaku tarjoaa tällaistakin :
http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTiJ6lYVcA7RZAmriJiXY8Gjo6i8KYilRPEuZRjpzJVOpHSKEPi
molempien veneiden vedenalaisen sivuprofiilin projektiopinta-alat ovat huomattavasti pienempiä kuin vesilinjan ja syväyksen tulo, kun ne scyllassa ovat lähes samat. Ero on aika valtava.
Huomaa, että peräsin ei kuulu venelehden mittaamaan vesilinjaan, mutta kuuluu tietenkin sekä kyseiseen tarkoittamaani sivuprofiiliin että märkäpintaan.
syväys*vesilinja*2 antaa scyllan mitoilla 25.14 m^2, eli ilman uppoumaa scyllan märkäpinta olisi samalla sivuprofiililla taatusti yli 24 neliötä.
Tämä saadaan kun kyseiseen tuloon lisätään peräsimen märkäpinta tuollaisen suorakulmion takaa ja vähennetään keulan alaosan viistous, mikä on scyllassa suhteellisesti varsin vähän.
Luonnollisesti samalla sivuprojektiolla märkäpinta kasvaa, kun uppoumaa lisätään nollasta. Lisäksi kannattaa huomata, että koverassa muodossa kaarenpituus on poikkileikkauksessa suurempi kuin 2 suoraa kaltevaa viivaa samalla syväyksellä ja vesilinjan leveydellä. Ja niitä koveria poikkileikkauksia scyllassa riittää koko vesilinjan matkalla. Lisäuppouma siis pienentäisi märkäpintaa, jos sekä sivuprofiili että vesiviivapinta pidettäisiin saman muotoisina, ja koverat korvattaisiin suorilla.
Pääkaarella 2.7m leveän ja 1.5m syvän poikkileikkauksen kaarenpituus olisi suorilla viivoilla toteutettuna jo 2*sqrt(1.5^2 1.35^2) = 4.036m, ja S-mutkaisella scyllan muodolla tietysti selvästi enemmän (5m ?). Jos tuon 4.036m kerrot märkäpinnan pituudella (vesilinja peräsin) arviolta noin 8.8m tulee tuloksi 35.518 m^2
Todellista märkäpintaa tulee lisää koveruudesta, ja vähemmän siitä, että keulassa ja perässä on tietysti lyhyempi kaarenpituus. Minusta 32 neliötä on ainakin suuruusluokaltaan juuri oikea kokonais märkäpinnaksi.
Tarkkuudessa voi tietysti olla puutteita, kyllä venelehti virheitä on ennenkin tehnyt vaikka missä.
Toisaalta tuolla purjepinnalla jo 24.9 neliön märkäpinnalla purjealaa olisi alle tuplaten märkäpinnasta. Ja jo sivuprofiilin pinta on tuoita suuruusluokkaa.
Minusta on aivan selvää että purjepinnan ja märkäpinnan suhde jää alle kahden, ja tuo venelehden laskema 1.54 on kyllä lähempänä totuutta laskelmassa käytetyllä purjepinnalla. Huomaa kuitenkin, että laskelmassa keulapurjeen alana on käytetty I*J / 2, sillä purjeet eivät tule laidalla olevien vanttien taakse, mutta klyyvari ja fokka peittävät toisiaan. Niiden yhteispinta voi siis todellisuudessa olla muutaman neliön laskettua suurempi, mutta suorituskykyyn luovilla se ei juuri myönteisesti vaikuta.
Joka tapauksessa kyllä noita pitkäkölisiä löytyy maailmalta muitakin, ja ehkä suomestakin, joissa purjepinnan ja märkäpinnan suhde jää alta kahden. Joukkoon mahtuu taatusti myös osatakilaisia.
Sinä vaan et ole niitä päässyt mittaamaan kun ei noilla veneillä taideta juuri ims/orci piireissä liikkua. Ovat vaan liian hitaita kevyessä tuulessa kilpailemaan moderneja veneitä vastaan varsinkin luovilla, eikä vastakäännösten mahdollinen vaikeus/hitaus ja huono nousukulma tee kisaamista ainakaan helpommaksi. Mutta kisataanhan tuollaisilla ainakin viaporin tuopissa.
>Kerroppa millaisessa veneessä on luovilla purjealaa alle tuplaten märkäpinta-alaan nähden.
Esimerkiksi seuraavassa sarjatuotantoveneessä:
Hunter 326 Vene lehdessä 10/2002
Eipä löydy yhdestäkään orci mittakirjaa netistä, omistajia ei kiinnostane kisaaminen, jos kiinnostaisi olisi venevalinta ollut toinen.
120% genua + iso, vantit laidoilla ja matala masto ilman peräharusta tai barduunoja.
Tuossakin code0 parantaa luovivauhtia kevyessä kelissä, ainakin jos on valinnut syvemmän kölivaihtoehdon.
"En haluaisi hankkia liian isoa rullagenoaa, jotta se toimisi edes jotenkin kryssillä reivattuna"
Eipä rullatuilla purjeilla kannata purjehtia ollenkaan, koska rulla etuliikissä sotkee virtaukset ja purje rullattuna menettää muotonsa. Oma havainto 12 m/s kryssillä on että kahdesta samankokoisesta veneestä rullagenoa vene purjehtii 15- 20 astetta alemmaksi kuin fokalla varustettu vene.
Ongelmaasi oikea ratkaisu on hankkia kevyen tuulen iso genoa (jos kerran sellaista ei ole ja veneeseesi sellainen sopii) , joka kestää tuutla 8 m/s asti. Siitä ylöspäin käytät fokkaa. Jos alumiinprofilin käyttö tökkii purjehiden vaihdossa, niin paremmin purje kulkee muovisessa foilissa, apuohjurin avulla purjeen nostaminen on kuin se olisi hakasilla.
http://www.gransegel.se/norfoil.html
Muutama mielipide;
-mielestäni nyt ei voida verrata W/L ratakisoja ja matkapurjehtijan "kryssiä" rullagenualla.. ratakisoja kisapurjeilla ajavat ajavat 5-10 astetta ylemmäs kun rullagenualla kryssivä matkaveneilijä vaikka vaimo hengaisi trapetsilla.
Lentävällä etuliikillä varustetusta rullattavasta laminaatti Code-0:sta saadaa hyötyä avomerikisoissa, kun tuulikulma aukeaa täydestä kryssistä 10astetta aina niin pitkälle, että vedetään spinnu salkoon. Sen vuoksi mielestäni se on erittäin varteen otettava vaihtoehto alkuperäiseen kysymykseen voiman lisäämisestä, ilman liian suuren rullagenoa hankintaa.
Puhtaaseen kryssiin se käy, mutta kokonaisuutena olemassa olevaan purjevarustukseen nähden on parempi vaihtoehto kuin assy.
Sama pätee myös sillä Code0:lla ajoon. Kisapurjehtija ajaa sillä selvästi ylemmäksi ja selvästi kovemmassa tuulessa kuin matkapurjehtija. Lisäksi kisapurjehtijan purje on venymätöntä laminaattia ja yleensä ilman rullaa. Silti kisapurjehtijakaan ei aja tuollaisiin kulmiin sillä. Luovilla kisapurjehtija ajaa luovilla hyvin kevyessä kelissä 45 asteen paikkeille ja jostain 8-10 solmusta alkaen 40 ja alle. Kyllä tuohon saa laittaa yli 20 astetta päälle ennen kuin Code0 on nopeampi ja siitä taas on hyvin lyhyt matka siihen, että spinnu on nopeampi.
Kuka kisaa code0:lla tehtynä venymättömästä laminaatista ilman rullaa ?
Siis esim hiilikuidulla lujitetullako ?
Miten sellainen purje otetaan alas niin ettei käyttöikä jää tosi lyhyeksi ?
Kisapurjehtijoilla Code-0 on yleensä juuri laminaattia ja lentävällä etuliikillä, elu rullalla joka laitetaan kanteen, genaakkeripuomiin yms kiinni ja spinnun fallilla ylös.
Codella voi ajaa myös silloin kun enää ei perheen kanssa haluta pallokasta nostaa.
> Kisapurjehtijoilla Code-0 on yleensä juuri laminaattia ja lentävällä etuliikillä, elu rullalla joka laitetaan kanteen, genaakkeripuomiin yms kiinni ja spinnun fallilla ylös.
Kisailijoilla ei ole code0:aa, vaan A0, sillä useimmiten säännöt vaatii vähintään 75% puolileveyden. Sellaisen nousukulma ei välttämättä riitä edes siihen että twa = 90 astetta. Nousukulmaa saa oleellisesti lisää kun puolileveys pienenee, jos materiaali ei veny liikaa ja saa skuutattua tarpeeksi sisälle.
Tuo MM-kisoista poimimani esimerkki oli oikea Code0, puolileveydeltään 55% ja pinta-alaltaan alle 2x fokkaan verrattuna tai vain 30% suurempi kuin veneeseen sopiva 150% genua.
TWA=90 menee spinnullakin leikitellen niin kauan kuin vene kantaa spinnun ja spinunnu ei ole plattikselle tarkoitettu vaan yleisspinnu tai slöörispinnu.
Mulla on 93% puolileveyden nyloninen asymmetrinen. Kyllä silläkin pääsee kevyessä tuulessa TWA=70 paikkeille, tosin samaan pääsi edellisen veneen symmetriselläkin.
Niin siis nyt oli kyse tästä kuvasta :
http://www.fi.northsails.com/Purjeet/My%C3%B6t%C3%A4tuulipurjeet/Suorituskykytaulukko/tabid/28797/language/en-US/Default.aspx
Siinä 10 solmun tws tilanteessa assyllä A0 pääsee awa = 60 ja symmetrisellä S1 spinnulla pääsee awa=70 astetta.
Kaikissa veneissä ei siis pääse edes twa=90, koska apparentti voi silloin olla < 45 astetta heikommassa tuulessa esim tws=5 solmua. Kaikki veneet ei toki ole niinkään nopeita.
TWA=70 tuottanee awa:n väliltä 35 ... 50 astetta riippuen siitä miten nopea vene on ja miten kevyt tuuli on.
Noiden northin taulukoiden mukaan et sinne silloin siis pääse.
Todellisuus voi tietysti olla ihan toinen. Tuskin saat kuitenkaan rahojasi tuolla perusteella takaisin, vaikka assysi tai edellinen spinnusi olisikin ollut northin ;-)
> Tuo MM-kisoista poimimani esimerkki oli oikea Code0, puolileveydeltään 55% ja pinta-alaltaan alle 2x fokkaan verrattuna tai vain 30% suurempi kuin veneeseen sopiva 150% genua.
Siinä tapauksessa sillä olisi hitaammassa alirikatussa veneessä käyttöä luovillakin kevyessä kelissä, varsinkin jos mittaluku ei siitä edes kasva ja sitä saa käyttää vaikkei se spinnu sääntöjen mukaan olekaan. Kyllä sellaisella ainakin awa 30 astetta onnistuu ja se riittää hitaammissa veneissä luovimiseen. Vendat vaan käyvät hitaasti joten ei sitä silti radalla kannata käyttää vaan avomerellä.
Esim Nortin sivuilta löytyy tämmöinen http://www.fi.northsails.com/Purjeet/Myötätuulipurjeet/Suorituskykytaulukko/tabid/28797/language/en-US/Default.aspx
Hankala nähdä tarkkaan, kun origo ei näy, mutta tuon oikeanpuolimmaisen kuvan mukaisella C0 purjeella awa on noin 25 astetta kun tws = 10 solmua.
Tuossa on kuitenkin huomattava, että C-sarja on suunniteltu perhepurjehdukseen eikä kisakäyttöön tämän linkin mukaan:
http://www.fi.northsails.com/Purjeet/My%C3%B6t%C3%A4tuulipurjeet/CSarjaRullagenakkerit/tabid/28800/language/en-US/Default.aspx
Siispä materiaali valinta on vain nailon tai polyesteri kangas, ei laminaatti.
Myöskin puolileveyden suhde alaliikkiin on liian suuri, jos tavoitteena on luoviminen, vaikkei mikään sääntö siihen pakota.
Tuo purjemuoto ei siis todellakaan ole se code0, josta täällä on mainittu sen soveltuvan myös luovimiseen joissain veneissä, onhan kyseisen tuotteen nimikin jibtop reacher.
http://www.fi.northsails.com/Purjeet/My%C3%B6t%C3%A4tuulipurjeet/CodeZeroA0AsymmetrinenSpinakkeri/tabid/28802/language/en-US/Default.aspx
Tämä taas ei nimestään huolimatta myöskään ole se purje josta täällä puhutaan. Tämä on kilpailukäyttöön suunniteltu, ja siten puolileveys on oltava vähintään 75% alaliikistä. Siis aivan liikaa luovimiseen. Mainitsemassasi linkin kuvassa tämä purje on A0 otsikolla V-sarja asymmetriset.
Suomen northin sivulta ei siis löydy tässä haettua varsinaista laminaatista tehtyä code0 purjetta jossa puolileveys on 50% alaliikistä. Ja jolla voi luovia, kunhan saa jalustettua riittävän sisälle. Ainakin hitaissa veneissä vmg on tällöin parempi kuin varsinaisilla keulapurjeilla kevyessä kelissä.
Sellaisen kysyntämäärät ovat alhaiset, koska ne ovat kilpapurjehtijoilla kiellettyjä, ja useat matkapurjehtijat eivät niin hintavaa purjetta halua, varsinkin kun se on hankala ajettava, jos nousukulma on loppuun saakka optimoitu.
Alkuperäinen Ef-language veneen code0 oli tätä lähempänä kuin nykyisin myytävää A0-purjetta 75% puolileveydellä, mutta leveämpi sekin vielä oli.
Olen ketjun alkuperäinen aloittaja. Kiitos kaikille mielenkiintoisesta ja hyvästä osallistumisesta. Tuli hyviä näkökulmia tulevaisuutta ajatellen. Tein tänään purjetilauksen ja päädin seuraavaan:
- 145% genua rullalle (kyse on siis raskaasta toppirikatusta veneestä, jossa on käytetty isoja keulapurjeita)
- uusi isopurje
- kryssifokka jonka saan jalustettua sisimmälle kiskolle (veneessä usemapia kiskoja jalustamista varten ml. reelinki)
Tämä ei ratkaise kokonaan alkuperäistä ongelmaani, mutta ainakin genua aikaisempaa suurempi. Rahat ei tällä kertaa riitä muuhun ja nytkin ollaan konurssissa. Mutta odotukset korkealla ja odotan sitä hetkeä, kun saan vetää uudet purjeet ensimmäisen kerran salkoon.
Hyvää purjehduskesää kaikille.