Matala maanpeiteperenna?

Minulla kasvaa vastaavanlaisessa paikassa keto-/hopeahanhikkia. Se pärjää ihan missä vain ja leviää rönsyilemällä, kestää tallaamista ihan kunnioitettavasti. Sitä ei parane päästää kukkamaahan. Taimiinkaan ei tarvitse pistää rahaa, kun kerää luonnosta vastaavanlaiselta paikalta, maanomistajan luvalla tietysti, jos ei omilla tiluksilla kasva.

Miksikäs sinne joukkoon ei voisi pistää maksaruohotuppaita, kiistelkööt sitten keskenään, kumpi siinä hallitsee. En tiedä, mitä mieltä puput ovat maksaruohoista.

Jos kaipaat joukkoon jotakin nättiä korkeampaa, sellainenkin löytyy ihan kotimaan luonnosta: keltakannusruoho. Myös se kestää suunnilleen minkälaisia olosuhteita tahansa. Leviää hiljalleen juuristonsa tai maavarsien avulla.

Myös klassinen sammalleimu on paikkaan sopiva. Kukkiessaan keväällä se on aivan ihana ja sen jälkeen jokseenkin huomiota kiinnittämätön vihreä matto. Sen kasvupaikkaa ei pidä kalkita ainakaan paljon, sille happamahko maa on mieluisempi.

Saattaisi kannattaa lainata kirjastosta Suomalainen perennakäsikirja, siinä on luokiteltu perennoja monella erilaisella tavalla erinomaisen selkeästi. Löytyy "keväällä kukkivat keltaiset" tai "kuivan paikan punaiset".

Suikerotuhkapensas saattaisi olla sen verran myrkyllinen etteivät kanit syö. Vaan ei se ole perenna eikä kestä tietenkään kävelyä. Toinen vaihtoehto olisi sianpuolukka.

Minulla viihtyy vastaavassa paikassa ketoneilikka, kaukasian maksaruoho ja ruskoakeena. Patjarikko menee kanssa, mutta ei leviä niin nopeasti kuin nuo muut. Joukkoon vai laittaa vaikka vuorimäntyjä. Pupja näkyy meilläkin, mutta eivät ole tehneet tuhojaan juurikaan puutarhassa, ilmeisesti luonnon antimet riittävät.