Kukko:
Hyvää huomenta, Punahilkka,
miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.
Kukko:
Kahvi on hyvää - mitä mä kuulen,
huonolla tuulella rouvani luulen?
Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi - mitä unissa nähdä sainkaan.
Kukko:
Kerro se mulle kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.
Kana:
Mull' oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät - ai ai ai,
rintani haikean haavan sai.
Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, rakas Lotta,
- eihän se ollut edes totta!
Hyvää huomenta, Punahilkka,
miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.
Kukko:
Kahvi on hyvää - mitä mä kuulen,
huonolla tuulella rouvani luulen?
Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi - mitä unissa nähdä sainkaan.
Kukko:
Kerro se mulle kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.
Kana:
Mull' oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät - ai ai ai,
rintani haikean haavan sai.
Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, rakas Lotta,
- eihän se ollut edes totta!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mummo kertoi satusarjan:
Kuinka kekri kaitsi karjan,
Kuinka karhu kasken kaatoi,
miehen mieliks huhdan raatoi;
Kuinka kettu viekasteli,
toisten toiminnasta eli;
Kuinka jänö nauruun ratkes,
ripsis rapsis huulu katkes;
Kuinka jättiläinen loikki
suuren syvän järven poikki;
Kuinka hölmö laati talon,
säkissä vei siihen valon;
kuinka ukko kiipes puuhun,
hopsis kopsis hyppäs kuuhun;
kuinka kohta itsekukin
saapi nähdä joulupukin.
Onpa kaiketi ne totta?
Pilpatteli pikku Lotta.
Sitten mummo sivumennen
Virkkoi: "Olin miekin ennen
lapsukaisna Lotan laisna!"
Tuohon Lotta huusi jo
"Älkää mummo narratko!"
runo: Olli Vuorinen
Mikä on totta?
En niinkään ajattele tänne s24.lest.lest forumille kirjoittavia kuin tuntemaani esikoislestadiolaisten herätysliikkeen riviväkeä, seuroissa istuvaa harrasta kansaa, liikkeestä etäämmälle siirtynyttä uskovaa joukkoa.
Ei se niin huoleta, että totuus on hukassa. Monessa me erehdymme, hairahdumme, eksymme ja uskomme todeksi asioita, jotka eivät sitä ole. Ei Jumala tuomitse meitä tietomäärämme mukaan eikä syytä niitä, jotka uskovat Raamatun lailla, että maa on kaikkeuden keskus.
Se huolettaa, että rakkaus totuuteen on hukassa.
Rakkaus totuuteen ei ole totuuden omistamista. Pakene sellaisia ihmisiä, jotka sanovat omistavansa totuuden.
Rakkaus totuuteen on sitä, että ei voi sietää valetta, kaksinaamaisuutta, petollisuutta, totuuden vääristelyä mihin tarkoitukseen tahansa, toisten pettämistä psykologisin keinoin, harhauttamista. Kaikki tämä on vihattavaa ja poispantavaa niille, jotka ovat ottaneet vastaan rakkauden totuuteen.
Rakkaus totuuteen on äärimmäisen tärkeä asia meidän Luojallemme, Taivaan Isälle.
Niin tärkeä, että Jumala ihan itse lähettää ihmisten keskuuteen eksytyksen.
Jumala tahallaan antaa johtaa kaikki ne ihmiset harhaan ja kadotukseen, jotka eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen.
Missä se on kirjoitettu?
Paavalin Toisessa Epistolassa Tessalonikalaisille sen toisen luvun 11 ja 12 värssyssä
"Sentähden on Jumala heille lähettävä väkevän eksytyksen, niin että he valheen uskovat: Että ne kaikki tuomittaisiin, jotka ei totuutta uskoneet, vaan vääryyteen suostuvat."
2 Tess 2:11-12 Biblia 1776
Jumala itse lähettää ihmisille väkevän eksytyksen.
Niin tärkeä on Taivaan Isälle se, että rakastamme totuutta ja uskomme sen.
"Ja kaikella vääryyden petoksella niiden seassa, jotka kadotukseen tulevat, ettei he rakkautta totuuden puoleen ottaneet, autuaaksi tullaksensa."
Eivät ottaneet rakkautta totuuden puoleen.
Sanot ehkä "mutta tässä apostoli puhuu lopunajoista, anti-Kristuksesta"
Se on totta.
Mutta eikö rakkaus totuuteen ole sitten tärkeä Jumalan lapselle näinä viimeisinä aikoina vaan vasta sitten?
Juuri tänään, tässä ja nyt, tarvitaan rakkautta totuuteen.
Tarvitaan sitä, että Jumalan lapset uskovat totuuden.
Otan esille joitain yleisiä periaatteita, jotka auttavat tässä kristillisyydessä piilevien monien eksytysten ja harhojen tunnistamisessa ja niistä parannuksen tekemisessä.
1. "Näin asian tulee olla, joten näin se on"
Tämä on vaarallisin esikoisuudessa piilevä eksytys.
Tässä kristillisyydessä on ihanteita, on pelastustie, jota kaikki oikein uskovat ovat kulkeneet ja kulkevat, on sieluntilat, jotka saarnaajat tuntevat ja niistä puhuvat.
Joten asia on niin.
Kristityn tulee lukea Raamattua - joten minä tunnen Raamatun (vaikka tuskin koskaan sitä oikeasti luen)
Kristityn tulee surra syntejään - joten minä kadun ja suren syntejäni (vaikka kovin tekisi mieli taas langeta)
Kristitty rakastaa Jumalaa - joten Jumala on Numero Uno elämässäni (vaikka arjessa tuskin Hänestä piittaan, muuta kun vähän julkisyntejä varon)
Saarnaaja puhuu Pyhässä Hengessä - joten tämä saarna on Hengen inspiroima (vaikka ukkeli jauhaa samoja vanhoja juttuja muistista ja sekoaa sanoissaan)
Kristityn ihana toivo ja suuri onni on päästä taivaan iloon - joten olen taivaan kansalainen ja matkalainen (vaikka oikeasti viihdyn täällä oikein hyvin eikä ole mitään kiirusta tuonpuoleiseen)
jne. jne.
2. Ad hominem argumentti
Latinan sanat tarkoittavat "ihmiseen viittaava". Kyseessä on esikoislestadiolaisille - ja s24 kirjoittajillekin - erityisen tyypillinen virhepäätelmä, joka estää rakkauden totuuteen.
Tämä ajatusrakennelma kohdistuu kirjoittajaan - esimerkiksi nyt sumeriin - sen sijaan että tarkasteltaisiin mitä kirjoittaja tai puhuja sanoo.
Monta kertaa täällä s24 nähdään jonkun sanovan jotain, johon toiset vastaavat hyökkäämällä hänen persoonaansa vastaan julmetuin salamoin ja tulikivin,
Kristittyjä, etenkin lestadiolaisia, vaivaavan Ad hominem virheen perustana on hurskaalta näyttävä ajatusten sarja
a. Paavali sanoo, että vain hengellinen ihminen ymmärtää hengellisiä
b. maailman ihmiset ja eriseuralaiset ja toisin uskovat kristityt ovat vailla Pyhää Henkeä, eivätkä siksi voi ymmärtää hengellisiä asioita oikein.
Näin rakennetaan ad hominem bunkkeri, jossa kaikkiin totuudellisiin tai valheellisiin asioihin on sama kilpi ja suoja - "sinulla ei ole Pyhää Henkeä, joten on sama mitä sanot."
Suhteellisen kaunista on vielä tuo "sinulla ei ole Henkeä" eli et ole Jumalan lapsi etkä uudestisyntynyt etkä mitään ymmärrä.
Täällä näkee paljon väkevämpää kielenkäyttöä, "sinä s.aatanan ateisti, harhaoppisten esi-isä,#¤%&/ junkkari, vääräuskoinen ihon tuhlaus..."
jne.
ad hominem on totuuden vastainen virhepäätelmä, joka tunnetaan hyvin keskiajalta asti tieteen historiassa, ja josta näpäytetään asiallisessa keskustelussa heti.
3. Raamattu on yhtä lailla erehtymätön puhuessaan hengellisistä ja maallisista asioista
Tämä väärä opetus pyhästä Raamatusta ei rajoitu vain esikoislestadiolaisiin, vaan on monen muunkin hurskaan Jumalaa pelkäävän ihmisen vaikeana kompurointina, joka estää rakkauden totuuteen.
Kun kerran Raamattu on kaikessa totuudellinen ja oikeassa ja virheetön ja ristiriidaton, kuten Chicago 1978 julistus sanoo, sen täytyy sellainen olla!
Ja niin alkaa
a. Raamatun väärentäminen
b. Jumalan luomistekojen väärentäminen
Pyhän virheettömän Raamatun uskovat tekevät Jumalasta väärän rahan lyöjän, tekevät Jeesuksesta superihmisen ja saattavat Pyhän Hengen, Totuuden Hengen, naurunalaiseksi.
Eikö ole erikoista!
Niin hyvä asia - virheetön Raamattu - ja niin kamalat jäljet aikamme heränneiden kristittyjen parissa, totuuden heittäminen romukoppaan uskon nimissä.
4. Valheellinen omakuva
Totuuden rakkaus on erittäin vakava ja tuskallinenkin asia, ja on johtanut monta kristittyä epäuskon suohon ja jopa Jumalan kieltämiseen.
"Jos minun pitää tuollaista omaksua ja totena pitää ollakseni kristitty, mieluummin heitän koko Jeesuksen elämästäni pois ja valitsen sen, minkä tiedän olevan totta"
Tämä koskee tietoa, ymmärrystä, viisautta, oppimista, perustavia käsityksiä.
Mutta vielä paljon vaikeampi on rakastaa totuutta omasta itsestä.
Se on äärimmäisen vaikeaa, ja ymmärtääkseni mahdotonta, ellei totuus ja armo kulje yhdessä.
Emme voi kantaa totuutta omasta hengellisydyestämme, Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta, vaelluksestamme, menneisyydestämme, tästä päivästä ja tulevaisuudesta ilman armoa.
Sen verran rankka on totuus omasta itsestämme.
Tätä sanotaan hengelliseksi herätykseksi, kun Pyhä Henki alkaa antaa valoa sydämen sopukoihin, ja jotkut kierivät tuskissaan lattialla totuuden kohdatessaan.
Jotkut --- muista se harha "näin tulee olla, joten näin se on" omallakin kohdallasi, ehkä et ole koskaan todella herännyt.
Lainaan tähän totuudellisia mietelmiä Anthony de Mellon teoksesta "Kuuletko linnun laulun?" Kirjapaja 2008. 181 s. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen.
Hän sanoo asiat naulankantaan niin että suorastaan sattuu.
USKON KAPPALE
Paholainen oli kaverinsa kanssa kävelyllä. Heidän edellään kulki mies, joka kumartui nostamaan maasta jotain.
Kaveri kysyi paholaiselta: "Mitä hän mahtoi löytää??
Paholainen vastasi: "Näytti löytäneen totuuden sirpaleen."
Kaveri: "Eikö se huolestuta sinua??
Paholainen: "Ei ollenkaan. Annan hänen tehdä siitä uskon kappaleen."
AVULIAS APINA
"Mitä ihmettä oikein teet" kysyin apinalta, joka oli juuri ottanut kalan vedestä ja oli nostamassa sitä puun oksalle.
"Minä pelastan tämän kalan hukkumasta", vastasi apina.
SURULLINEN LAPSI
Näin kadulla alastoman lapsen. Hän oli nälkäinen ja vapisi kylmissään. Kiivastuin ja sanoin Jumalalle: "Miten voit sallia tämän? Miksi et tee asialle mitään?"
Ensin Jumala ei vastannut mitään, mutta sitten kuulin Hänen sanovan: "Olenhan minä tehnyt asialle mitään. Minähän loin sinut."
KAKSI LOOTUSTA
Kulkiessani lammikon ohitse näin täydessä kukassa olevan lootuksen ja sanoin: "Miten ihana oletkaan kaunokaiseni! Miten ihmeellinen onkaan Jumala, joka sinut loi!"
Lootus punastui. Sen tietämättömyys omasta kauneudestaan teki sen aina vain suloisemmaksi.
Kauempana oli toinen lammikko, jossa näin toisen lootuksen avaavan terälehtensä suoraan minua kohti ja kuulin sen sanovan ylpeästi: "Katso minun kauneuttani ja ylistä minun luojaani!"
Menin pois vastenmielisyyttä tuntien.
JA täällä taas kermavaahtotehtaan edustaja esittelee työkalujaan !
TOTUUSKAUPPA
Saatoin tuskin uskoa silmiäni, kun näin liikkeen nimen: TOTUUSKAUPPA.
Myyjä oli kohtelias. Millaisen totuuden olin ajatellut hankkia: kokototuuden vai osatotuuden? Minä halusin luonnollisesti kokototuuden. Minulle eivät kelvanneet itsepetokset, puolustelut ja selittelyt. Halusin vain selvän ja yksinkertaisen totuuden. Niinpä myyjä viittasi minut tulemaan liikkeen toiselle puolelle.
Siellä toinen myyjä näytti hintalappua. "Hyvä herra, tämä on aika kallis." "Mitä se maksaa?" kysyin. Olin päättänyt saada koko totuuden, maksoi mitä maksoi. "Se maksaa turvallisuutenne, herra", kuului vastaus.
Poistuin kaupasta murheellisin sydämin. Tarvitsin yhä järkkymättömien uskomusteni suomaa turvallisuutta.
Käytännön esimerkki suomi24 lest lest ketjusta
1. nimimerkki Saara tuo lainauksia Pyhän Hengen suoraa ilmoitusta ja aitoa puhdasta raamatullista opetusta edustavalta Petri Paavolalta.
2. nimimerkki sumeri katsoo hieman lähemmin Paavolan opetusta paavin kirkosta ja Babylonista ja yllättäen astuu heti lehmän sontaan.
3. nimimerkki kerberos katsoo hieman lähemmin Paavolan opetusta luomakunnan asioista ja yllättäen astuu heit lehmän sontaan.
Näin paksua valetta ei ole aikoihin nähty, mitä Petri Paavola suoltaa ja jota henkiern erottamisen armolahjan omien sanojensa mukaan saanut Saara-Lotus täällä jakaa
----
Rakkaus totuuteen on hukassa
ja jäljet pelottavat
Rakkaus totuuteen on sitä, että ei voi sietää - ITSE ITSESSÄÄN ESIIN PYRKIVÄÄ -valetta, kaksinaamaisuutta, petollisuutta, totuuden vääristelyä mihin tarkoitukseen tahansa, toisten pettämistä psykologisin keinoin, harhauttamista. Kaikki tämä on vihattavaa ja poispantavaa niille, jotka ovat ottaneet vastaan rakkauden totuuteen.
Toisia ihmisiä kaikki osaavat moittia ja paheksua, siihen ei tarvita erityistä lahjaa tai rohkeutta. Toisten kuviteltujen ja todellisten syntien tunnustaminen on himohommaa epäuskoisille ja muutoin kaukana Jumalasta eläville ihmisille. - Niille jotka eivät parannusta tarvitse.
Kun Jumala herättää ihmisen omantunnon, niin silloin omat synnit tulevat raskaiksi. Tätä tilaa kutsutaan heräykseksi joka edeltää tulevaa parannusta. Moni "tulee uskoon" kuolleessa tilassa, heräämättöminä. Heillä on huoli muiden synneistä mutta ei katumusta ja parannuksen askelillä lähtemistä omista synneistään.
älä sekoita nyt kahta asiaa
totuus omista synneistä, hengellinen herääminen, omatunto
totuus
täällä tarjotaan valetta Jumalan luomakunnasta, Kristuksen kirkosta, kristillisestä opista, Pyhän Hengen vaikutuksista
niitä vastaan saa taistella myös minunkaltainen syntinen ja vajavainen ihminen, joka tarvitsee joka päivä hukuttaa vanha ihminen kasteen veteen ja kilvoitella armossa
valheen valta täällä on aivan valtava ja vain Jeesus Kristus itse pystyy sen kahleet särkemään näiden uskovien sydämistä
ja omastani
Tässä ketjussa on hyvin opettavaisia juttuja, joihin on hyvä peilaantua.
Jokaisen.
Jos rahallisesti kykenisimme tutkimaan itseämme - jos?
Rehellistä ja oikeaa totuutta itsestämme emme oikein haluaisi katsoa. Se on peloittava matka.
Helpompaa on hurskastella ja siihen kääriytyä.
Jeesuksen kanssa tuohon tutkimusmatkaan voi ainoastaan lähteä. kiitos sumerilla parannussaarnasta.
Jos rahallisesti kykenisimme tutkimaan itseämme - jos?
Ei tietenkään rahallisesti. Vaan rehellisesti.
Siinä kaks sokeaa sumeria taluttaa toisiaan !
Mihinkähän mahdatte päätyä, no kirkon kiviaitaan tietenkin mihns muualle.