Vetoomus suomenruotsalaisille!

Makten finns i era egenhändigt inröstade representanter i riksdagen.Majoriteten bestämmer.

fakta+++ kirjoitti:

Makten finns i era egenhändigt inröstade representanter i riksdagen.Majoriteten bestämmer.

Taas nettisuru yrittää luistaa vastuusta vetoamalla pulueensa pienuuteen. Tuo on kuultu ja käsitelty minesti ennenkin.

Ensin surutahot kaikin tavoin korruptoivat suomalaisjohtajat ja sitten esittävät viatonta pikku pulmusta. Ei mene läpi tässä seurassa moinen potaska.

Älä yritä! kirjoitti:

Taas nettisuru yrittää luistaa vastuusta vetoamalla pulueensa pienuuteen. Tuo on kuultu ja käsitelty minesti ennenkin.

Ensin surutahot kaikin tavoin korruptoivat suomalaisjohtajat ja sitten esittävät viatonta pikku pulmusta. Ei mene läpi tässä seurassa moinen potaska.

Tulevissa vaaleissa sielunsa pakkoruotsittajille myyneet lahjotut petturit pannaan matalaksi! Kielivapaus koittaa, hallelujaa!

Älä yritä! kirjoitti:

Taas nettisuru yrittää luistaa vastuusta vetoamalla pulueensa pienuuteen. Tuo on kuultu ja käsitelty minesti ennenkin.

Ensin surutahot kaikin tavoin korruptoivat suomalaisjohtajat ja sitten esittävät viatonta pikku pulmusta. Ei mene läpi tässä seurassa moinen potaska.

Hur fasiken har ni röstat på oärliga människor som tar "betalt " ?

bättre lycka...... kirjoitti:

Hur fasiken har ni röstat på oärliga människor som tar "betalt " ?

Ingalunda är det VÅRT fel om era "egna ",inte håller sina löften. ?Ni måste vara försiktigare i nästa riksdagsval.

Aitosuomalainen kirjoitti:

Tulevissa vaaleissa sielunsa pakkoruotsittajille myyneet lahjotut petturit pannaan matalaksi! Kielivapaus koittaa, hallelujaa!

Netti fennojen negatiivisilla äänilläkö?

Mistä niitä saa? Vokaalikaupoistako?

Tulipa taas toopelta nettisvekoltamme hyytävä analyysi....

Voiko enää vääremmin asioita käsittää ja esittää!?

Katainen pelasi päättäväisesti pesut ulos hallituksesta, jotta RKP saatiin mukaan pakkoruotsituksineen. RKP:n hallituksessaolo jäi ainoaksi kynnyskysymykseksi Kataiselle!

Siksi Katainen ja Wallin kokoustivat JO heti vaaliyönä. Tämän tajuavat kaikki paitsi yksinkertainen nettisvekomme.

Et nähtävästi tiedä, että ruotsinkielisten lukioiden oppilaat kirjoittavat ylioppilaiksi keskimäärin paremmin arvosanoin kuin suomenkielisten lukioiden oppilaat. Osittain tähän vaikuttaa se, että ruotsinkieliset kirjoittavat toisen kotimaisen (suomen) yleensä paremmin arvosanoin kuin suomenkieliset kirjoittavat ruotsin. Tosin tätä tasapainottaa se, että melkein kaikki ruotsinkieliset kirjoittavat suomen, mutta ruotsin kirjoittavat yleensä vain ne suomenkieliset jotka osaavat ruotsia keskimääräistä paremmin. Myös jos verrataan sellaisen aineen yo-tuloksia jonka käytännössä kaikki kirjoittavat (eli englanti), todetaan, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat kirjoittavat englannin keskimäärin selvästi paremmin pistein kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Yo-kirjoitukset kirjoitti:

Et nähtävästi tiedä, että ruotsinkielisten lukioiden oppilaat kirjoittavat ylioppilaiksi keskimäärin paremmin arvosanoin kuin suomenkielisten lukioiden oppilaat. Osittain tähän vaikuttaa se, että ruotsinkieliset kirjoittavat toisen kotimaisen (suomen) yleensä paremmin arvosanoin kuin suomenkieliset kirjoittavat ruotsin. Tosin tätä tasapainottaa se, että melkein kaikki ruotsinkieliset kirjoittavat suomen, mutta ruotsin kirjoittavat yleensä vain ne suomenkieliset jotka osaavat ruotsia keskimääräistä paremmin. Myös jos verrataan sellaisen aineen yo-tuloksia jonka käytännössä kaikki kirjoittavat (eli englanti), todetaan, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat kirjoittavat englannin keskimäärin selvästi paremmin pistein kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Ändå börjar svenskspråkiga engelska studierna senare,när finska språket finns på läsordningen redan från tredje klassen.

Yo-kirjoitukset kirjoitti:

Et nähtävästi tiedä, että ruotsinkielisten lukioiden oppilaat kirjoittavat ylioppilaiksi keskimäärin paremmin arvosanoin kuin suomenkielisten lukioiden oppilaat. Osittain tähän vaikuttaa se, että ruotsinkieliset kirjoittavat toisen kotimaisen (suomen) yleensä paremmin arvosanoin kuin suomenkieliset kirjoittavat ruotsin. Tosin tätä tasapainottaa se, että melkein kaikki ruotsinkieliset kirjoittavat suomen, mutta ruotsin kirjoittavat yleensä vain ne suomenkieliset jotka osaavat ruotsia keskimääräistä paremmin. Myös jos verrataan sellaisen aineen yo-tuloksia jonka käytännössä kaikki kirjoittavat (eli englanti), todetaan, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat kirjoittavat englannin keskimäärin selvästi paremmin pistein kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Ruotsinkieliset painottavat kieliä, suomenkielisissä kouluissa luetaan ja kirjoitetaan enemmän vaativia matemaattisluonnontieteellisiä aineita.

Yo-kirjoitukset kirjoitti:

Et nähtävästi tiedä, että ruotsinkielisten lukioiden oppilaat kirjoittavat ylioppilaiksi keskimäärin paremmin arvosanoin kuin suomenkielisten lukioiden oppilaat. Osittain tähän vaikuttaa se, että ruotsinkieliset kirjoittavat toisen kotimaisen (suomen) yleensä paremmin arvosanoin kuin suomenkieliset kirjoittavat ruotsin. Tosin tätä tasapainottaa se, että melkein kaikki ruotsinkieliset kirjoittavat suomen, mutta ruotsin kirjoittavat yleensä vain ne suomenkieliset jotka osaavat ruotsia keskimääräistä paremmin. Myös jos verrataan sellaisen aineen yo-tuloksia jonka käytännössä kaikki kirjoittavat (eli englanti), todetaan, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat kirjoittavat englannin keskimäärin selvästi paremmin pistein kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Siis suomenkieliset oppilaat ovat peruskoulussa PISA-kärkeä, mutta lukiossa ruotsinkieliset voittavat?

Kyse on siitä, että nimenomaan ruotsinkielisissä kouluissa valitaan helpompia aineita. Valmiiksi kaksikieliset kirjoittavat ruotsin ja suomen ja menestyvät, olipa yllätys.

Kuitenkin ruotsinkieliset itsekin ovat keskustelleet esimerkiksi opiskelijoiden heikosta suoriutuimisesta myös jatko-opinnoissa.

Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"

Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.

Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.

Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.

Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.

Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

Tämä teema ei suoraan kuulu vapaan kielivalinnan piiriin, mutta se on osa kielipolitiikan kokonaiskuviota.

eatsts kirjoitti:

Ruotsinkieliset painottavat kieliä, suomenkielisissä kouluissa luetaan ja kirjoitetaan enemmän vaativia matemaattisluonnontieteellisiä aineita.

Hela tiden är här ett himla hallå om hur viktigt det vore att studera SPRÅK ?