alakisi leipoa leipää itse?
Jäisiköhän säätöä vai vain vaivat palkaksi jos
al.leipuri
34459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
siis säästöä, minkään vertaa, oikeesti
Jäisi ainakin kaikki kummalliset lisäaineet pois.
Onko valee leipä epäterveellisempää kuin tumma? Jos ei oteta huomioon kuitujen osuutta.
Ei se välttämättä paljon halvemmaksi tule, mutta maku on sitten sellainen kuin itse haluaa, ja onhan siinä se tekemisen ilo.
Laitahan taikinaan kamferi-tippoja ja jätä taikina nousemaan morsius-hunnun alle.
Saatat saada uusia ahaa-elämyksiä.
Tarkista sana-rakenteesi.
H.
Taisit just herätä? Otas kuule pikku kahvitilkka, niin ajatukset selviää ja eilisten alitajuntaan jääneitten viestien aiheuttamat sekavat unet karisevat aivoistasi.
Ainoastaan ylimielinen itserakkautesi voittaa lapsellisen saivartelusi.
"ystävän neuvo"
Kaitpa se on raahauduttava töihin taas, kunhan ensin saan ostettua jonkun lemmikin.
H.
"turhaa narinaa"
Ai tääki oli mulle.
Saivarteluja on niin monenlaisia, usimmiten ne ovat huomion-hakuisia, varsinkin uusin, jopa viittailevin aloituksin.
Joskus, jopa nostetuin vanhojen aloitusten kera.
Huomionpuutteen-tuska ilmenee niin monin tavoin.
Ja että minä itserakas?
Näinhän se on, tunnustan, mutta minä en voi sille mitään että minulla on niin paljon aihetta...olla.
H.
Harrastus sekin on, eikä edes huono. Puhdistuu ainakin kädet, jos käsin taikinan vaivaa.
Vaivata voi muutakin, ja harrastuksia on vaikka kuinka paljon.
Minä en ala leipomaan, lähileipomon myymälästä saa yleensä aina kilohinnalla tuoretta ja maistuvaa. Sen vähän, minkä tarvimme.
Leipä halpaa kuitenkin kaupassa.
Että ei siinä tilille pääse aivan helpolla. Mutta ajatuksessa muuten paljon järkeä. Saa sellaista leipää kuin haluaa, varmasti tuoreena ja aina mukana tietenkin lisäksi mielihyvä itelle.
Mä en leivo, joskus aikanan tosin eräistä syistä johtuen leipäkoneella. Mutta tavallaan harmittaa, ei näin pieneeen talouteen viitsi leipoa kuin pitsapohjia. Kun sais joskun kunnollista kotileipoista rieskaa tai hiivaleipää, puhumattakaan asiallisesta ruislimpusta.
Kerran olen tehnyt rieskoja. En sitten uskaltanut lämmittää leivinuunia tarpeeksi kuumaksi, ei niistä häävejä tullut. Leipominen ihan sama asia kuin kaikki muutkin asiat, ei se tutkimatta, tekemättä ja opettelematta onnistu välittömästi.
Hiivaleipä muuten hakusessa. Kävin stanan suuren marketin järkyttävän laajan leipäviidakon läpi, ennenkuin löysin kai kaupan ainoan myynnissä olevan hiivaleivän jostain peränurkasta......
=DW=
Hiivaleivästä taidettiin puhua joskus kauan kauan sitten, silloin kun leipävalikoima oli suunnilleen ranskanleipä, polakka, reikäleipä, limppu ja hiivaleipä (lapsuuteni Helsingissä, muualla varmaan oli rieskoja ynnämuita).
Tänä päivänä en ihan totta ymmärrä, millaista leipää olet etsimällä etsinyt ja jostain peränurkasta löytänyt, hiivallahan suurin osa leivistä on nostatettu.
Leipominen on helppoa ja vaivatonta, kun ei tee siitä jotain suurta ja pyhää toimitusta.
Suuritöistä ja hankalaa se on silloin kun kovasti rupeaa mittailemaan ja miettimään.
Hiivaleipä on ihan tavallista leipää, ruista ja vehnää. Ideana on hiivaleipäjauho ja hiiva. Hiivaleipäjauhoja saa kyllä kaupasta, se on eritavalla jauhettua kuin tavallinen vehnäöjauho:
http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/tuotteet/jauhot/hiivaleipajauho/
Resepti:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/462380/Hiivaleipä/
Tiedän kaksi pienlleipomoa, jotka leipoo sitä, toinen on Savilaakso Limingassa ja toinen Antelli Oulussa. Jotkut emännät vielä leipovat sitä kotona. Löysin Savilaakson hiivaleivän.
=DW=
Iteasiassa sitä valmistaa näköjään muutama muukin pienleipomo, vähän erilaisia. Linkosuo näyttää Tampereella käyttävän siihen oikein spelttiä:
http://www.linkosuo.fi/cgblog/24/91/Vanhan-ajan-hiivaleipae-370-g.html
Tuota täytyy ostaa joskus ohi kulkiessa mukaan, oletettavasti todella hyvää.
=DW=
Kysymyshän on vain leivän nimestä?
Tuossa Linkosuon leivän nimi on Vanhan ajan Hiivaleipä. Ilmeisesti ovat katsoneet sen myyvän paremmin kuin Spelttileipä. Ehkä heillä on melkein sama leipä myös toisella nimellä.
Nuoremmille kuluttajille "Hiivaleipä" ei ehkä kuulosta houkuttelevalta? Jauhona "hiivaleipäjauho" sopii yhdeksi lisäksi valikoimaan, taitaa sämpyläjauhojakin olla.
Kaikkein vanhimmat keittokirjani ovat nyt sijoituskodissa, mutta vanhimmassa kotonani olevassa perinteisessä suomalaisessa keittokirjassa hiivaleipään laitetaan vehnä-, ruis- ja ohrajauhoja, puoli kiloa kutakin.
Saman kirjan kahdessa uudemmassa painoksessa mainitaan jo hiivaleipäjauhot, ja niiden lisäksi leipään tulee ruisjauhoja. Kaikissa on leivästä lukuisia muunnelmia joilla on oma nimensä, esim. Grahamleipä, niissäkin "runkona" kuitenkin vehnäjauhot ja noissa uudemmissa hiivaleipäjauhot.
Oma hiivaleipäni voisi kai olla nimeltään kauraleseleipä, sillä kauraleseitä laitan leipään oikeastaan aina, lisäksi mitä kulloinkin kotona on ja mitä tekee mieli laittaa.
Eilinen ilta kului taikinakuppeja valmistaen, suolaisia ja makeita. Makeiden kohdalla oikaisin ja hieman epäröiden ostin valmista kauramurotaikinaa. Tosi hyvää.
Kyse kylläkin jauhoista, viljan jauhatuksesta. Mikä tuossakin nyt niin hankalaa oli ymmärtää, vaikka rautalangasta väännettiin luettavaksi?
=DW=
Erehdyin luulemaan, että halusit keskustella etkä rautalankaa taivutella.
Mutta väännetään nyt sitten. Hiivaleipä on vanhanaikainen nimi leivälle vähän samalla tavalla kuin esim. kuivakakku kakulle. Vähän hassu tavallaan.
Hiivaleipä leivän nimenä ei kerro leivästä oikeastaan mitään, kaikille ei edes sitä että se tarkoittaa hiivalla nostatettua vaaleaa ruokaleipää.
Eri alueilla ja eri ihmisille hiivaleipä ei tarkoita samaa. Oma ostohiivaleipäni olisi - jos niitä vielä olisi - sellainen kuviosta päätellen jonkinlaisessa korissa noussut, siis hyvin säännöllisen muotoinen, ei ihan vaaleimmasta päästä oleva leipä. Oliko se sinun kaupan peränurkasta löytämäsi leipä sellainen?
?
Outo tyyppi, osaat kirjoittaa, mutta et lukea. Hiivaleipä, tehdään hiivaleipäjauhoista. Siinä se juttu. Eri reseptejä on, ilman muuta, mutta kyse aina samasta asiasta, jauhoista. Ei kaikki vehnäleipä ole hiivaleipää. Tavallisista vehnäjauhoista ei saa hiivaleipää mitenkään
=DW=.
Niin, siis tästä jauhosta tehtyä leipää tarkoitat ilmiselvästi
http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/tuotteet/jauhot/hiivaleipajauho/
Se on hiivaleipää se.
Mielestäni hiivaleipää voi tehdä muistakin jauhoista kuin hiivaleipäjauhoista.
Esim. erikoisvehnäjauhoista ja sekaan voi laittaa ruisjauhoja tai kaurahiutaleita.
Nimitys hiivaleipä tulee nostatusaineesta, hiivasta. Aikoinaan syötiin eniten ruisleipää, missä ei käytetty hiivaa.
Voi pakettiautollakin kuljettaa muuta kuin paketteja.
Kun minä aikanaan aloin lihoa, tein aina omat sämpyläni.
Ostin myös leipä-koneen, ja silloin alkoi silloinen vaimonikin mennä piloille.
Uuni-makkaranpala-ranskalaiset olivat myös valkosipuli-kerma-perunoiden kanssa, saunan jälkeen tuhoamassa rakkauttamme, ylettömän työ-kuormani kanssa.
Meistä tuli toisillemme kauheeta kattoa.
Vaan sepä ei kitkeröittänyt minua yhtikäs.
Yletön lihavuus alkoi minua kitkeröittämään ja siksi siirryin kitkeränpään Ruis-leipään, Elannon.
ja niin aloin laihtua ja lauhtua.
Nyt on vartaloni laiha, vaan ei enää niin vetelä kuin kunnon sämpylä-taikina.
H.
Ainakin saisi sellaista leipää kuin haluaa ja ilman lisäaineita. Kaupan leipä säilyy kaksi viikkoa, kotileipä homehtuu muutamassa päivässä.
Leipäkone on ollut kovassa käytössä (vähintään kaksi kertaa viikossa) niin kauan kuin se minulla on ollut. Leipä on aina saman mallinen, mutta makuun saa vaihtelua käyttämällä erilaisia jauhoja, tekemällä taikinan veden sijaan esimerkiksi jugurttiin, piimään tai mehuun. Mukaan voi pilkkoa pähkinöitä tai raastaa juustoa tai juureksia.
Marttojen mukaan itsetehty leipä säästää nelihenkisessä perheessä vähintään 300 euroa vuodessa.
Linkki unohtui:
http://www.ruokamenot.fi/saastovinkit/nainsaastat
Leivänteko on helppoa vähän aikaa vievää, jos tekee koneella. Ostan kerralla 10 kg spelttijauhoja suoraan tilalta, muut jauhot ostan kaupasta.
Kaupan leivässä on ilmaa suurin osa, sitä kuluu enemmän kuin itsetehtyä.
Leipäkone on hyödyllinen ja jatkuvassa käytössä meillä.
Tuskinpa muuta, kuka syö yleensäkään enää edes päivittäin leipää? En minä eikä puolisoni ainakaan.
Enpä usko, että säästäisin killinkiäkään, jos alkaisin rätätä leivän kerrallaan kalliin sähkön aikakaudella.
Enkä yhden limpun takia ala koko valtavaa leivinuuniamme lämmittämään.
Joop
Erittäin hankala ostaa kaupasta yhtä leipäviipaletta, kaikki jotain perhepakkauksia. Jos jotain paahtoleipää haluaa, pitää ostaa monen litran satsi, vaikka haluaisi vain yhden viipaleen. Samahan se on melkein kaikissa elintaervikkeissa. Kannattaa myydä "perhepakkauksia", vaikka 40% kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Saavat myytyä ruokaa biojätteeksi, millä taas energia- ja jäte-firmat tahkoavat rahaa
Tosiasiassa suomalainen syö nykyisin viljansa muussa muodossa kuin leivässä kaikessa mahdollisessa elintarvikkeessa on mukana sotkettuna jotain jauhoja ja etenkin pottuja. Noin leipänä, suomalainen syö viljansa hampurilaisessa, kepapissa, pitsassa, sandvitsissa, hyvin harvoin tavallisena leipänä.
=DW=
Sinä olet toinen palstan muka kaikkitietävistä, joka jakelet kaikkien tietämää omana viisauksenasi.
Maltti on valttia.
Tartteeko sitä tehdä leipä kerrallaan. Täysi uunillinen ja leivät pakastimeen vaikka päivän annoksiin pilkottuina niin on aina tuoretta leipää kotona
Lue enemmän, luulet vähemmän, jookosta.
http://www.kesko.fi/PageFiles/12541/Kaupan_päivä_2010_Mika_Pantzar.pdf
=DW=
Jees, pakastimeen vaan ylimääräinen! Ja ottaa sitten pakastimesta kun tuore ruoka on loppu. Yksinkertaista, eikö niin?
Pakastin yhden tai kahden ihmisen talouteen, kaheliko olet? Ihminen haluaa leipänsä tuoreena, ei jääkalikkana.
=DW=
Yhden ja kahden hengen huushollissa se pakastin tarpeen onkin, niin ei jää ruokia sioille heitettäväksi.
Laitan kaikki ruuantähteet kattilasta aina pakastepurkkiin ja jäätymään. Lappu päälle mitä missäkin on, niin sieltä sitten nappaan lounaan helposti ja nopeasti. Jokunen minuutti mikrossa ja ruoka on valmis. Myös soppia voit pakastaa.
Vielä työssäkäyvänä teen usein ruokia viikonloppuna valmiiksi pakasteeseen. Halvemmaksi tulee ottaa se jääpalikka mukaan töihin kuin käydä lounasravintolassa joka päivä.
Pakastettu leipä on ihan yhtä tuoretta kuin vastaleivottu kun sen sieltä pakastimesta sulattaa.
Onko Suomessa vielä olemassa huusholleja, missä ei ole pakastinta? Onko sinulla jääkaappiakaan? Kuulostaa uskomattomalta. Miten sinä muuten esim. marjat säilöt ilman sitä epäterveellistä sokeria muuten kuin pakastamalla?
Meillä ainakin, kahdella ihmisellä, pakastin on kuin suo. Sinne hautautuu kaikkea, jota ei muista eikä viitsi ottaa, koska kaupasta saa tuoretta, heti valmista valmistettavaksi.
Mikään ei pakastimessa parane, päinvastoin.
Linnut kuivattu katossa luhdin, lihat Lapissa tolpan päässä.
Kemin Lohet, suolassa tynnyrissä, Särjet Taivalkosken kallioilla.
Mutta aika on jo kulkenut ohitse.
Aika on marketin pakastaa, pikku-hinnalla pikkuisen saa.
Ei kiloja ruokien enää, ei vaivaa, ei tenää.
Minä ymärrän kyllä, kun äitini muistan, vanhan kansaan pulleita emäntiä,
ei vieläkään, tuskin koskaankaan, saa pakastimista irti heitä.
Lapsemme nauravat meitä.
H.