Jos nyt unohdetaan varsinaiset vuodot esim. katon ja seinän kautta sekä alapohjan kautta tulevat kosteusjutut ja keskikytään esim kattoerisysten paksuuteen sekä seinän paksuuteen, niin pitääkö paikkaansa että mitä parempi eristys sitä todennäköisempi kondensioilmiö (kosteus) vaara mitä matalampi lämpötila?
Ts. jos nostankin vaikka huoneen lämpötilaa nykyisestä 21 asteesta 23 asteeseen niin eliminoin konsensioriskejä esim. seinän eristeen osalta (esim. höyrysulkumuovissa todennäköisesti naulanmentäviä pikkureikä ym)???
Ts. jos nostankin vaikka huoneen lämpötilaa nykyisestä 21 asteesta 23 asteeseen niin eliminoin konsensioriskejä esim. seinän eristeen osalta (esim. höyrysulkumuovissa todennäköisesti naulanmentäviä pikkureikä ym)???
Vastaukset 9
Vanhimmat
sitä enemmän vettä sitoutuu ilmaan mitä lämpymämpää se on.
Periaatteessa jos saat sillä lämmönnousulla lämmitettyä myös seinä/kattorakenteen siten että kondessioilmiötä ei synny niin silloin lämmön-nosto kannattaa.
mutta taitaa käydä niinpäin että esim. hikoilu lisääntyy joten kosteutta tuotetaan enemmän jolloin myös kondessoituvaa kosteuttakin on enemmän.
Jos pudotat lämpötilan samaan mitä rakenteissa on lakkaa kondesoituminen, tosin se saattaa olla talvella pakkasen puolella.
Tiiveys on kaiken a ja o, sillä jos on tiivis rakenne niin vettä ei pääse rakenteisiin kndesoitumaan.
Mäkin oon joskus miettiny.
kyllä niin päin että mitä enemmän ilmaliikkuu niin sitä vähemmän kondensiota. rakentakaa vaan pulloja josta ei ilma liiku niin varmat on vauriot.
Mie otin villat pois katolta, poistin muovit ja laitoin harvalaudoituksen. Nyt kuulkaas ilma kulkee. Kesällä meinaan tehä saman seinille, niin on hyvät kokemukset ollu. Tupa pysy talvellaki lämpimänä, oliha mulla takka. Puuta ei menny ku kuutio päivässä. Akka lähti, mutta oliha mulla isoisän vanha susiturkki. Eikä muuten jäädy vesijohdot kun vesi on kannossa. Kanto on pihalla ku myrsky kaatoo sen kuusen. Ja pulloista oon siirtyny tölkkeihin, tahtovat lasipullot räjähdellä, parempaa o kalja muutenki tölkis..
Teeppä testi. Kuivata erittäin korkeassa läpötilassa ja kuivassa pullo (ihan oikea lasi pullo) ja punnitse sinne vaikka tasan 100g suolaa.
Sulje tämän jälkeen pullon korkki hyvin ja vie se pihalle, hautaa vaikka maahan tai upota järveen.
Pidä sitä pulloa vaikka pari vuotta ja aukaise sen jälkeen pullo ja punnitse suola (suola imee ilman kosteutta jolloin sen paino nousee).
Jos (mikä on todennäköistä jos korkki ei ole vuotanut) painoa ei ole noussut perustelusi on väärä.
Faktaa, jos täysin tiiviistä talosta poistetaan ilmanvaihdolla kaikki ylimääräinen kosteus ja estetään kasteilmiö kylmiin kohtiin niin taloon ei synny kosteusongelmia.
No rakenteiden kosteusongelma sitten.
Jos talo on pullo eikä ilmavuotoja pääse sisältäpäin rakenteisiin sekä ulkokuori on rakennettu siten että sitä kautta ei tule kosteusrasitusta niin rakenteet pysyvät terveenä.
Veneisiinkin rakennetaan todella komeita sisätiloja eikä niissä ole homeongelmaa jos paikat pidetään kunnossa.
Pahiten veneen sisusta kärsii talvehtimisessa jolloin ei huolehdita ilmanvaihdosta ja lämpötilojen muutokset saavat aikaan kasteilmiöitä eri pinnoissa.
Itselläni on 90 luvun alussa rakennettu omakotitalo jossa on pinta-alaa 180m² kuutiotilavuutta on lähes 500m³.
2 henkilöä ei kerkeä tuottaa niin paljon kosteutta että kosteusmittari näyttäisi talvella yli 20%, joudun käyttämään kostuttimia jotka kuluttavat vettä n.15l/vrk, tämäkään ei saa kosteutta nousemaan kuin 30-35%.
Talo homehtuu jos asukkaita on liikaa suhteessa tilavuuteen ja ilmanvaihto olematonta, homehtuu oli pullo tai ei.
Tai käyttää säännöllisesti ilmankuivaajaa. Ei nouse huoneissa kosteus liian korkeaksi. Varsinkin jos kuivattaa pyykkiä sisätiloissa.
Mistä johtuu että talviasuttavat kesämökit alkoivat homehtua? Monet asiantuntijat sanoivat että pääasiallinen syy oli että omistajat eivät huomioineet sitä että lämpötilaa ei nostettu. Jos kesämökki ei ole talviasuttava niin se homehdu vaikka lämpötila pidetään esim. 5 asteessa. Sen sijaa 30 cm villaa seinissä ja katoissa ja lämpötilan jättäminen 5 asteeseen on homehduttanut mökit.
Minäkin kävin erään tuttavan mökillä, ulkona oli 16 lämmintä mutta mökissä 5 astetta.
Kun tiedetään miten kosteus käyttäytyy niin en yhtään ihmettele miksi homehtuu.
Järkevämpää olisi pitää mökissä koko ajan vaikka 200w lämmitystä koko ajan päällä ilman termostaattia.
Tällä tavalla lämpö seuraa nopeammin ulkolämpöä ja mökin sisälämpö hakeutuu hilkun lämpimämmäksi kuin ulkoilma, ei heti mutta pikku hiljaa jolloin kosteus siirtyy kylmempään eli ulos.
On olemassa myös järjestelmiä jotka seuraavat ulkolämpötiloja ja lämmittävät isommilla tehoilla pikkuisen ulkolämpötilaa korkeammalle jolloin kosteus ei pääse milloinkaan mökkiin sisälle mutta pitää kustannukset kuitenkin kurissa.