Väittävät asiantuntijat että siirtyminen paksummin eristettyihin seiniin (ja yläpohjaeristeisiin) aikaansaa sen että huoneen sisälämpötilaa olisi hieman nostettava jotta kondensioilmiön mukanaan tuoma kosteus/homeongelma poistuisi?
Viittaus: homehtuneet talviasuttavat kesämökit kun sisälämpötila jätetty matalalle (esim. vain 5 astetta).
Käykö tässä sitten niin, että energiataloudellisiin ratkaisuun pyrittäessä lähdetään sutta pakoon ja saadaan sitten karhu vastaan?
Viittaus: homehtuneet talviasuttavat kesämökit kun sisälämpötila jätetty matalalle (esim. vain 5 astetta).
Käykö tässä sitten niin, että energiataloudellisiin ratkaisuun pyrittäessä lähdetään sutta pakoon ja saadaan sitten karhu vastaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen kuullut, että matalaenergiataloissa on ongelmia liian kuivan sisäilman kanssa. Eli kuiva karhu tulee vastaan?
Ei matalaenergiarakentamisella ja kuivalla sisäilmalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kuiva sisäilma johtuu siitä, että kylmä ulkoilma sisältää vähän kosteutta. Kun se tuodaan sisälle ja lämmitetään, suhteellinen kosteus jää todella alhaiseksi. Kosteutta saa lisää, kun vähentää ilmanvaihtoa. Tätä en tosin suosittele. Pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettu IV-kone palauttaa osan poistoilman kosteudesta takaisin sisälle, joten sen avulla sisäilma säilyy talvella hiukan kosteampana.
Niin. Onko kylmässä pohjoisessa jo pitkään toteutettu haave tehdä taloista tiiviitä ja energiataloudellisia kyllä toteutettavissa vain ja ainoastaan sellaisessa ilmanalassa joka on erittäin kuiva. Sellaista ilmaa Suomessa ei kuitenkaan ole sillä meillä vettä ja vedeksi muutettavaa lunta tulee vuodessa yhteensä keskimäärin 700-800 mm. Ja kun hellejaksotkin ovat aika lyhyitä ei kosteus haihdu. Ja pari kesää on mennyt niin että kesäkuun alusta lähtien eivät edes polttopuut kuiva ulkosalla.
Jo talo on riittävän hatarasti rakennettu se ainakin kuivaa varmemmin kuin tiivis pullotalo. Kylmät vähällä eristeillä rakennetut kesämötkään eivät lahoa helposti jos kosteutta ei tule alapohjan tai yläpohjan kautta.
Niin. Talo kuivaa kaikkien fysiikaanlakien vastaisesti sisäänpäin joidenkin mielestä, kuten edellisenkin kirjoittajan.
Jos höyrysulku puuttuu, niin eristemäärän kasvattaminen on riski. Myös ilmanvaihto pitäisi järjestää, niin mökille kuin omakotitaloonkin. Mökillä yleensä riittää muutama räppänä, ja ylimääräinen kosteus poistuu. Varsinkin jos on vähän lämpöjä päällä. Omakotitaloon hyvä ratkaisu on koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, joskin pelkkä koneellinen poisto reiät seinissä takaavat riittävän kosteudenpoiston (asumismukavuus voi muuten kyllä kärsiä).
Sinänsä en usko, että sisäilman lämpötilan nostaminen paljoakaan parantaa tilannetta, jos höyrysulku puuttuu. Kosteus toki kulkeutuu nopeammin rakenteista läpi, mutta eiköhän siinä matkalla ehdi paikat homehtua joka tapauksessa. Tai sitten on sisällä sen verran kuuma, että saunaa käytetään vilvoittelutilana.
Ei huonelämpötilan nostaminen auta pätkääkään, koska eristeen ulkopinnalla ollaan joka tapauksessa lähellä ulkoilman lämpötilaa. Sinne sisäilmasta peräisin oleva kosteus auttamatta tiivistyy, jos höyrysulku puuttuu.
Paksumpien rakenteiden ongelmat ovat, ettei rakenne kuivu yhtä hyvin ulkopinnallakin kun ollaan käytännössä ulkoilman olosuhteissa, voi ulkoverhous alkaa kärsimään. Virossa on jo hitusen lämpimämpi ilmasto ja siellä on ongelmana mm. leväkasvusto elementtikerrostalojen ulkopinnoilla. Jotain samaa voi meillekin ilmaantua, kun eristeet kohenee ja ilmasto muuttuu sateisemmaksi.
Rakenteiden kuivumisongelma muuten tulee vastaan näillä perinnerakenteillakin. Puruseinäkin on periaatteessa toimimaton rakenne, siinähän on melko höyrytiivis (vino)laudoitus ulkopinnalla. Käytännössä homma toimii, ainakin onnellisessa tapauksessa, kun sisäpinnalla on tarpeeksi höyrynvastusta esim. tiiviin maalikerroksen ansiosta ja puru kykenee sitomaan riittävästi kosteutta itseensä & ohut rakenne kerkiää kuivumaan kesällä. Mutta pommi laukeaa käsiin, kun jotain tekijää muutetaan, esim, rakenteen paksuutta kasvatetaan (sisäpuolinen lisäeristys), ulkopinnalle vedetään uusi & tiivis maalikerros, sisällä lotrataankin enemmän veden kanssa tms.
Pommeja ovat myös nämä ekohörhöilijöiden ilmasulkupaperi egovilla -viirtykset. Ressukat ovat uskoneet myyntitykkien puheet siitä, miten kyseessä on purun kaltainen eriste. Todellisuudessa egovillojen ominaisuudet, sekä lämmöneristyskyky että kyky sitoa kosteutta itseensä, ovat paljon lähempänä mineraalivillaa kuin purua tai umpihirttä. Eli höyrysulun puuttuessa päädytään helposti tilanteeseen, jossa seinään vuotaa liikaa vesihöyryä sisäilmasta ja eristeen ulkopinnalle kertyy jäätä.
Höyrysulun puute myös laskee huoneilman kosteutta, kun vesihöyry pääsee karkuun seinien läpi. Vaikka odotukset ovat myyntitykkien puheiden vuoksi juuri päinvastaiset.
Hirsiseinä pystyy sitomaan litrakaupalla vettä/m², mutta näillä villoilla puhutaan muutamasta desistä. Siitä vaan laskemaan, kuinka paljon parilla desillä pystyy huoneilmaa kostuttamaan talven mittaan... ai hups, ei taida laskin pysyä egohörhöjen kädessä!
Aika lailla hirsiseinä talvikylmässäkin mökissä vettä sitoo. Kesällä kun laittaa ilpin kuivaamaan tai jäähdyttämään, tulee kondessivettä pari ämpärillistä. Itsekin hämmästyin sitä veden määrää.