Va. kansliapäällikkönä toimiva henkilöstöjohtaja, ent. vs. kaupunginjohtaja, ent. tilapäisen valiokunnan sihteeri, ent. selvittelytyöryhmän sihteeri ja nykyin "hallintokoneiston uusija" Sinikka Malin esittä Heinolan johtosäännön uusimista.
Ensiksi kuitenkin hallitus päätti esittää valtuustolle, että se MÄÄRÄISI sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-ojan hoitamaan kaupunginjohtajan 15.5. alkaen avointa virkaa kunnes kansliapäällikön virka on vakinaisesti täytetty. Valittu henkilö perehdytetty tehtäväänsä ja henkilöstöpalvelujen tilanne normalisoitu. (IH 8.5.)
Siis kunnes kansliapäällikön virka on täytetty.... ja huolensailmaisijat ovat lopettaneet huolenilmaisun. Malin on ottanut huolet todesta ja esittää hallintojohtajan alaisuuteen seitsemää yksikkövastuullista virkaa.
Heinolan Ykkös-osaaja, va, vs, ent. nyk. - kaikkea mahdollista siltä väliltä, SINIKKA MALIN va. kansliapäällikkönä oli laatinut hallituksele alustavan esityksen UUDEN ORGANISAATION HAHMOTTELUSSA:
Tulosaluetta johtaisi kansalipäällikön sijaan HALLINTOJOHTAJA, joka toimisi myös vs. kaupunginjohtajana.
Kansliapäällikön tulosaluetta johtaisi uudella nimikkeellä hallintojohtaja ja hallintojohtajan alaisia yksiköitä olisivat
- lakiasiat -yksikkö (kaupungin lakimies vastuuhenkilönä)
- ICT-palvelut -yksikkö (tietojenhallintopäällikkö vastuussa)
- talouspalvelut -yksikkö (kaupunginkamreesi vastuussa)
- virastopalvelut -yksikkö (virastomestari vastuussa)
- elinkeinopalvelut -yksikkö (EU-koordinaattori vastuussa)
- kehittämispalvelut -yksikkö (yhteyspäällikkkö vastuussa)
- asianhallintapalvelut -yksikkö (arkistosihteeri tai kirjaamonhoitaja vastuussa)
Toisin sanoen hallintojohtajan alaisina työskentelisi Malin esityksen mukaisesti seitsemän eri vastuualueyksikköä. Hallintojohtajalta ei edellytetä oikeustieteen opintoja, vaan lakimies palkataan erikseen johtamaan omaa lakiyksikköä. Hallintojohtaja tekisi toisin sanoen henkilöstöjohtajan tehväiä ja koordinoisi seitsemän yksikköjohtajan vastuualueita?
Seitsemän yksikköjohtajaa tarvitsevat vähintäänkin seitsemän uutta sihteeriä.
Olisipa kallis ja byrokraattinen, mutta niins "malismainen" vanhakantainen järjestelmä. Onko Ypäjällä ollut vastaava kunnan hallinto?
Siinä pidettäisiin palaveria palaverin jälkeen, kun vastuu-viranhaltijat tekevät kehittämisen kehittämis-suunnitelmiaan ja tilailevat asiantuntija-apuja.
Virastomestarin vastuulla ei siis olisi asianhallinta, vaan asianhallintaa varten tarvittaisiin asianhallinta-asioista vastaava "mestari".
Malinin esityksen mukaan henkilöstöjohtaja (Malin itse?) ei olisi hallintopäällikön alainen, vaan johtaisi suoraan (adressivirkamiehiä ja seitsemää yksikkö-vastuujohtajaa) kaupunginjohtaja (Hepo-oja määrättynä?) alaisena?
Miten kehittämispalvelut -yksikön yhteyspäällikkö kehittäisi kuuden muun vastuuyksikön asioita? Pitäisikö kehittämispalvelut -yksikön yhteyspäällikön osata kaikkien muiden yksikön alueet, voidakseen niitä kehittää, vaikka pitäisikö yhteyspäällikön keskittyä tilaamaan tarvittavia konsulttipalveluita muille yksiköille?
Malin itse toimisi suoraan kaupunginjohtajan alaisena rinnallaan hallintojohtaja ja tarpeen mukaan sijaistaisi kaupunginjohtajaa ja hallintojohtajaa ja johtaisi entiseen tapaansa henkilöstön kriisejä yrittämättäkään niitä estää?
Malinilla itsellään tuo "asianhallinta" on niin hyvin hanskassaa, vastuuyksiköitä kehitellessään, jotta miksi ihmeessä hän esittää "asianhalintapalvelu-yksikköä"?
Siis Ypäjän entinen kunnanjohtaja, jota ei Lahteen valittu henkilöstöjohtaksi pistää koko Heinolan johtamiskulttuurin ja johtosäännön uusiksi?
Ensiksi kuitenkin hallitus päätti esittää valtuustolle, että se MÄÄRÄISI sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-ojan hoitamaan kaupunginjohtajan 15.5. alkaen avointa virkaa kunnes kansliapäällikön virka on vakinaisesti täytetty. Valittu henkilö perehdytetty tehtäväänsä ja henkilöstöpalvelujen tilanne normalisoitu. (IH 8.5.)
Siis kunnes kansliapäällikön virka on täytetty.... ja huolensailmaisijat ovat lopettaneet huolenilmaisun. Malin on ottanut huolet todesta ja esittää hallintojohtajan alaisuuteen seitsemää yksikkövastuullista virkaa.
Heinolan Ykkös-osaaja, va, vs, ent. nyk. - kaikkea mahdollista siltä väliltä, SINIKKA MALIN va. kansliapäällikkönä oli laatinut hallituksele alustavan esityksen UUDEN ORGANISAATION HAHMOTTELUSSA:
Tulosaluetta johtaisi kansalipäällikön sijaan HALLINTOJOHTAJA, joka toimisi myös vs. kaupunginjohtajana.
Kansliapäällikön tulosaluetta johtaisi uudella nimikkeellä hallintojohtaja ja hallintojohtajan alaisia yksiköitä olisivat
- lakiasiat -yksikkö (kaupungin lakimies vastuuhenkilönä)
- ICT-palvelut -yksikkö (tietojenhallintopäällikkö vastuussa)
- talouspalvelut -yksikkö (kaupunginkamreesi vastuussa)
- virastopalvelut -yksikkö (virastomestari vastuussa)
- elinkeinopalvelut -yksikkö (EU-koordinaattori vastuussa)
- kehittämispalvelut -yksikkö (yhteyspäällikkkö vastuussa)
- asianhallintapalvelut -yksikkö (arkistosihteeri tai kirjaamonhoitaja vastuussa)
Toisin sanoen hallintojohtajan alaisina työskentelisi Malin esityksen mukaisesti seitsemän eri vastuualueyksikköä. Hallintojohtajalta ei edellytetä oikeustieteen opintoja, vaan lakimies palkataan erikseen johtamaan omaa lakiyksikköä. Hallintojohtaja tekisi toisin sanoen henkilöstöjohtajan tehväiä ja koordinoisi seitsemän yksikköjohtajan vastuualueita?
Seitsemän yksikköjohtajaa tarvitsevat vähintäänkin seitsemän uutta sihteeriä.
Olisipa kallis ja byrokraattinen, mutta niins "malismainen" vanhakantainen järjestelmä. Onko Ypäjällä ollut vastaava kunnan hallinto?
Siinä pidettäisiin palaveria palaverin jälkeen, kun vastuu-viranhaltijat tekevät kehittämisen kehittämis-suunnitelmiaan ja tilailevat asiantuntija-apuja.
Virastomestarin vastuulla ei siis olisi asianhallinta, vaan asianhallintaa varten tarvittaisiin asianhallinta-asioista vastaava "mestari".
Malinin esityksen mukaan henkilöstöjohtaja (Malin itse?) ei olisi hallintopäällikön alainen, vaan johtaisi suoraan (adressivirkamiehiä ja seitsemää yksikkö-vastuujohtajaa) kaupunginjohtaja (Hepo-oja määrättynä?) alaisena?
Miten kehittämispalvelut -yksikön yhteyspäällikkö kehittäisi kuuden muun vastuuyksikön asioita? Pitäisikö kehittämispalvelut -yksikön yhteyspäällikön osata kaikkien muiden yksikön alueet, voidakseen niitä kehittää, vaikka pitäisikö yhteyspäällikön keskittyä tilaamaan tarvittavia konsulttipalveluita muille yksiköille?
Malin itse toimisi suoraan kaupunginjohtajan alaisena rinnallaan hallintojohtaja ja tarpeen mukaan sijaistaisi kaupunginjohtajaa ja hallintojohtajaa ja johtaisi entiseen tapaansa henkilöstön kriisejä yrittämättäkään niitä estää?
Malinilla itsellään tuo "asianhallinta" on niin hyvin hanskassaa, vastuuyksiköitä kehitellessään, jotta miksi ihmeessä hän esittää "asianhalintapalvelu-yksikköä"?
Siis Ypäjän entinen kunnanjohtaja, jota ei Lahteen valittu henkilöstöjohtaksi pistää koko Heinolan johtamiskulttuurin ja johtosäännön uusiksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaupunginhallituksen asettaman selvitystyöryhmän mukaan, TIEDOTTAMINEN on huonolla tolalla. Asukkaiden mukaan tiedottaminen Heinolassa RETUPERÄLLÄ. Ja pahasti
Selvitystyöryhmä (Malin sihteerinä) toteaa:
Kaupungilla ei ole keskitettyä tiedottamista, eikä sitä ole ohjeistettu.
Kansliapäällikkö (va Malin) tiedottaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksistä.
Asukkaiden mukaan mustamaalaten niin tehokkaasti kuin mahdollista.
Tiedottamisella tai sen puutteella on merkittävä vaikutus siihen, minkälainen mielikuva kaupungin toiminnasta syntyy.
Työryhmä suosittelee:
- hallitus laatii ohjeet ulkoista ja sisäistä tiedottamista varten
- harkitsee tiedottajan tehtävän perustamista joko päätoimisena tai liitettynä johokin päätoimeen
- laatii ohjeet henkilöstölle kaupungin asioiden kommentoinnista julkisuudessa (eli ts. mustamaalaamisesta)
- järjestää luottamushenkilöille koulutuksen tiedottamisesta
- laatii kriisiviestinnän ohjeisto sanavaudesta (ja toisen käden tiedon antamisesta)
Onko siis ryhdytty toimenpiteisiin kuten selvitystyöryhmä suositteli?
- onko tiedotussuunnitelma? ei ole
- onko tiedotusjohtajaa? ei ole
- kuka vastaa sisäisestä tiedottamisesta? (adressivirkamiehetkö?)
- kuka vastaa ulkoisesta tiedottamisesta? (kuka kulloinkin ja mikä milloinkin)
- miten kaupungin imagoa luodaan? ei mitenkään
- siis imagon annetaan muotoutua huhujen ja mustamaalaamisen perusteella? - kyllä. Siinä noudatetaan sananvapautta siten, että toisen käden tietoa voi antaa, jos virka-asema sopiva.
Kyllä Heinolassa tiedotetaan. Infotoimistoa kulttuuritoimistossa pyörittää Siwan entinen kassa, Saija Jäppinen - eikö se riitä?
Niinpä Malin ei toimi selvitystyöryhmän (jonka sihteeri itse oli) suosituksen mukaisesti.
Malin ei hahmottele hallintojohtajan alaisuuteen
TIEDOTUSYKSIKKÖÄ, jossa tiedotusjohtaja vastaisi kaupungin imagosta. Laatisi tiedotussuunnitelman ja vastaisi sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta TIEDOTUSSUNNITELMAN mukaisesti.
TIedotusjohtajan tulisi huolehtia myös asukkaiden tiedon saannista kuntalain mukaisesti.
Heinolan tiedottamisen tasoa kuvaa se, kun valtuuston ainoastakin infosta kaupungin asukkaat esitettiin heitettäväksi ulos "arkojen asioiden" vuoksi.
Tiedottaminen on nykyaikaisen konserninhallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Jos tiedottaminen ontuu, käy kuin Heinolassa, kaupungin maine on negatiivinen, asukkaat ovat tyytymättömiä, kaupunki on kahtiajakautunut ja lukuisia oikeudenkäyntejä on tiedossa. Miten oikeudenkäynneistä tullaan tiedottamaan eri oikeusasteissa. Malinko tiedottaa?
Malinin mukaan tiedottamista tärkeämpää on esim perustaa konsernihallintoon asianhallintapalvelut -yksikkö tai virastopalvelut -yksikkö.
Minkä ihmeen vuoksi asioita salataan ja pimitetään Heinolassa? Miten valtuutetut voivat sen hyväksyä?
Tuo hahmotelma toteuttanee jo pitkään haussa olleen hallitokoneiston itsehallinnon...
Onpa erikoinen suunnitema. Sen mukaan näyttää Heinolalla olevan tosi paljon verotuloja, jotka tulevaisuudessa vain lisääntyvät. Mihin ihmeeseen tarvitaan näin paljon kaikenlaisia päälliköitä. Eikö nyt tarvittaisi työntekijöitä, jotka pystyvät luomaan Heinolaan uusia työpaikkoja ja estämään väkiluvun vähenemisen. Sellaisia kuin irtisanottu kaupunginjohtaja, joka ymmärsi yhteistyön merkityksen Heinolaan työpaikkoja järjestävien tahojen kanssa. Ei se pyöriminen kaupungintalolla paljon työpaikkoja tuo.
Tai varsinkaan pyöriminen vesitornilla.
Kiitos hienosta avauksesta.
"Malin hahmottelee" ja "Ei tidotetta" nimimerkkejä panisin Heinolan organisaation johtoon saman tien. Selkeä ajattelutapa, logiikkaa, johdonmukaisuus ja kokonaisuuden käsitys on hallussa.
Nyt, keksimällä parikymmentä uutta johtovirkaa ja apulaisjohtovirkaa, ”30 hopearahan” jakaminen naamioidaan organisaation muutokseksi.
Rinnevaaran erottamisen ajaville pitää jakaa palkintoja niin, että palkinnon saanti ei näyttäisi Rinnevaaran erottamiseen osallistumisen syynä.
Eli Sinikka Mlain ei voi ottaa suoraan Rinnevaaran paikkaa, koska sitten hänen asema Rinnevaaran erottamisessa olisi omien huomattavien etujen tavoittelua.
Pitää keksiä ”erottamisvirkoja” Mäkilälle, Koposelle, Timoselle, Kankaanpäälle, pahelaisille ja heidän sukulaisille niin, että oikeudessa adressi-51, selvittelyryhmän raportti ja Koposen erottamisraportti näyttäisi vilpittömältä ja pyyteettömältä tapahtumalta.
On keksittävää seitsemän esimiesvirkaa, jokaiselle apulainen, sihteeri ja vähintään yksi alainen.
Heinolassa eletään kuin "ennen vanhaan", vanhanaikaisen ja vanhakantaisen 70-vuotiaan Hilden/Ahonen johtamina. Va. kansliapäällikkö Malin esittää konsernin jakamisesta seitsemään yksikköön. Ennen vanhaan yrityksiin nimitettiin vaikka minkälaista "pikkupomoa", joilla ei ollut valtaa eikä vastuuta. Oli kuitenkin päällikkö-titteli. Tittelinkipeitä pikkupomoja palkittiin titteleillä, ja nämä tekivät ylitöitä ilman ylityökorvauksia ja vahtivat alaistensa työntekoa entistä tarkemmin. Kehityksen kehittämistä kehitettiin ja palavereja pidettiin erilaisten pikkupomojen toimesta.
Tuosta vanhanaikaisesta johtamistavasta on yksityisellä puolella päästy. Työryhmien itsemääräämisaste on kehittynyt tiimityöskentelyksi ja työnteosta ja tuloksista palkitaan, läsnäolon sijasta.
Kun Heinolassa ei ole pyritty selvittämään todellista henkilöstön pahoinvointia ja hallinnon uudistamistarpeita, ei hallinnon uudistus onnistu.
On lähdettävä selvittämään jokaisen huolenilmaisijan tehtäväkuvat, vastuut ja valtuudet. Työn orgnisointia, jos se on epämääräinen tai väärä, ei korjata luomalla vanhaan epäonnistuneeseen organisaatioon uusia epämääräisiä virkoja, ilman selkeää tehtäväkuvaa huomioiden myös vallankäyttö ja vastuu.
Hämeen työsuojelupiiri olisi kutsuttava kiireesti tekemään työpaikkatarkastukset. Miten vastuukysymykset toimivat, painostetaanko ketään jne.
51 virkamiestä allekirjoittivat adressin, koska olivat huolissaan kaupungin kehityksestä ja uuden kaupunginjohtajan vuorovaikutuksesta (yhteistyökyvystä) kaupungin viranhaltijoiden kanssa.
Kaupunginjohtaja Rinnevaara puolestaan oli huolissaan siitä, että Heinolan talous on kehittynyt huonosti, kaupungin ohjeita ja määräyksiä ei noudateta ja asiat valmistellaan huonosti. Naapurikuntien kanssa ei toimita yhteisten pelisääntöjen mukaan, kun sovitut päätökset makaavat viranhaltijoiden pöydällä.
Työsuojelutarkastajat tekevät myös HALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINNIT.
Heinolan valtuutettujen olisi syytä pohtia onko henkilöstöjohtaja, Ypäjän entinen kunnanjohtaja, Sinikka Malin parempi tekemään hallintajärjestelmien arviointeja kuin Aluehallintoviraston työsuojelu.
Sinikka Malinin olisi henkilöstöjohtajana tullut käynnistää välittömästi ensimmäisten kiusaamisväitteiden (Komosen viimeinen työpäivä) tultua julki tai viimeistään 51 tekemän huolenilmaisun jälkeen VALVONTAPROSESSI.
Henkilöstöjohtajan ja työsuojelupiirin kanssa olisi pitänyt sopia VALVONNAN TARPEEN ARVIOINTI.
*********************** TOSISEIKKOJEN TARKENTAMINEN
*********************** ERI TAHOJEN NÄKEMYKSET myös niiden, jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta tai jotka eivät olleet huolissaan kaupungin kehittymisestä tai vuorovaikutuksesta kaupunginjohtajan kanssa.
Olisi pitänyt huomioida Heinolan asukkaiden mielipiteet, jotka olivat tyytyväisiä siihen, että Rinnevaara ryhtyi toimimaan todellisena muutosjohtajana.
Mainilta jäi tekemättä yhteystyössä työsuojelutarkastajien kanssa EPÄKOHTIEN MÄÄRITTELYT ja JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN NIIDEN PERUSTEELLA.
Jäi myös tulosaluejohtajien (Korttila, Kankaanpää ja Hepo-oja) ohjeistaminen miten menetellä, kun näiden alaiset ovat huolissaan kaupungin kehityksestä tai vuorovaikutuksesta.
Jos tulosaluejohtajat ja kaupunginjohtajan sihteeri epäilivät kaupunginjohtajaa virkavirheen aiheuttamasta epäluottamuksesta tai mahdollisesta työrikoksesta, olisi näiden pitänyt tehdä esitutkintapyyntö.
Heinolassa erotettu kaupunginjohtaja teki rikosilmoituksen, eivät suinkaan kaupunginjohtajan erottajat.
Heinolassa ei ole selvitytetty syitä siihen, miksi KONEISTO ON YSKINYT eli miksi koneisto ei ole toiminut toivotulla tavalla. Pelkkä Hepo-ojan esittämä "KONEISTON RASVAUS KUNTOON" ei siis onnistu, kun epäkohtia ja ongelmien syntymisen syitä ei selvitetty.
Pekka Virkkunen valmisteli vs. kaupunginjohtajana johtosääntöuudistuksen. Vuoden 2011 strategiassa mietittiin:
- päätöksenteon nopeuttaminen (Heinolassa päätöksenteko on hidasta, ainoastaan kaupunginjohtajan erottaminen tehtiin salamavauhdilla)
- delegointitason madaltaminen
- luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiorakenteen uudistaminen
- päätöksentekoprosessien kehittäminen päätöksenteon tueksi (nopeutunut päätöksenteko)
Johtosääntötyöryhmässä toimivat (vanhat tutut): Juhani Ahonen, puheenjohtajana ja jäseninä Mauno Kuusela, Heikki Mäkilä ja Matti Seppä sekä sihteerinä kansliapäällikkö Pekka Virkkunen.
Valtuusto käsitteli johtosääntöuudistusta 2.4.2012 seminaarissa.
Johtosääntöjen rakenne uudistettiin. Hallintosääntö, konsernihallinnon johtosääntö, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen johtosäännöt uudistettiin. Näin pyrittiin "modernisoimaan" johtosäännöt sekä mahdollistamaan johtosäännöissä annetun toimivallan delegointia vapaammin.
1.1.2013 piti uudet johtosäännöt tulla voimaan. Moniko valtuutettu tietää muutoksista ja osaa uudistetun hallintosäännön ja johtosäännöt?
jatkuu....
Uudistus pöydällä .... jatkuu ...
Kaupungin hallintosäännön 1/HAL, 11.2013 mukaan
Kaupungin tulosalueet ovat
Konsernihallinto, tulosaluejohtaja = kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveystoimi, tulosaluejohtaja = sosiaali- ja terveysjohtaja
Sivistystoimi, tulosaluejohtaja = sivistystoimenjohtaja
Tekininen toimi, tulosaluejohtaja = teknisen toimen johtaja
Tulosaluejohtajien sekä konsernihallintoon sijoitetun henkilöstöjohtajan lähin esimies on kaupunginjohtaja. Tulosalue voidaan jakaa osastoihin ja osastot edelleen yksiköihin.
Nyt Malin esittää konsernihallintoon seitsemää (7 yksikköä, joissa on omat yksikköjohtajat). *lakiasiat, *ICT-palvelut, *talouspalvelut, *virastopalvelut, *elinkeinopalvelut, *kehittämispalvelut, *asianhallintopalvelut.
Kaupunginjohtaja Rinnevaaran olisi pitänyt toimia konsernihallinnon johtajana halliten kaikki em. alueet. Lisäksi hänen olisi pitänyt hoitaa henkilöstöjohtajan tehtäviä huolehtien henkilöstön huolenilmaisuista ja vuorovaikutuksesta.
Ja kaikki tämä ilman sihteeriä.
Nyt näitä Rinnevaaran tehtäviä, kun tämä ei saanut apua tukiryhmältään, hoitaisi siis Malinin esityksen mukaisesti seitsemän yksikköjohtajaa ja kaupunginjohtajan sihteeri.
Malin hoitaisi siis henkilöstöjohtajan tehtäviä tuuraten hallintojohtajaa, joka tuuraa kaupunginjohtajaa.
Voidakseen muuttaa hallintorakennetta (rasvata koneistoa yksikköjaolla) täytyy muuttaa 11.2013 lukien voimaan tullut hallintosääntö valtuustossa.
Valtuutettujen pitää siis opiskella sekä hallintosääntö että johtosäännöt hyvin tarkkaan ja tutustua myös niihin muutoksiin, jotka työryhmä on tehnyt vuoden alusta voimaan tulleeseen hallintosääntöön.
Tämä on todellisen johtajan yhteenveto. Kiitos.