Ahdistaa niin paljon, ettei mitään rajaa.. Muisti pätkii vuosi vuodelta enemmän. Unohtelen kesken lauseen mitä olin sanomassa ja sanat vaihtuvat vääriksi. Hävettää,väsyttää ja masentaa. Itken jatkuvasti eikä mikään tunnu hyvältä. Minulla ei ole yhtään hyvää ystävää, eikä ketään jolle puhua. Haluaisin "hankkia" ystäviä mutta en osaa, en ole koskaan osannut. Voiko sitä edes tällä iällä (30v.) enää edes oppia? En jaksais elää, mutta olen päättänyt pysyä hengissä niin kauan että lapseni on täysi-ikäinen ja pärjää omillaan... Tästä paskasta vois kirjottaa romaanin mutta en jaksa. JOs vaan jostain sais jotain apua tähän sontaan. Totuus vaan on että ei sitä saa jos itse kykenee pyytämään..
epäonnistunut p*skapää
pahvipää8
189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et oo pahvi- etkä paskapää. Sano se itelles ensimmäisenä aamulla kun katot peiliin. Huono muisti voi johtuu mistä tahansa mutta kova stressi aiheuttaa sitä todennäkösimmin. Et oo täydellinen mutta eipä oo kukaa muukaan. Itkukin helpottaa oloa. Pahempi tilanne olis jos et tuntis mitään.Ystäviä tulee helpoiten harrastuksen parista josta ite pitää.