Päivä pelkurina

Olin tänään ensimmäistä päivää koulussa ja tietenkin ohjelmaan kuului esittäytyminen. Voitte kuvitella kuinka juuri ennen vuoroani rupesi pulssi nousemaan ja henkeä ahdistamaan! Kuitenkin jotenkin selvisin tilanteesta vaikka jännitin ihan kamalasti. Jännitys varmaan näkyi, mutta tällä kerralla en aio sitä murehtia. Heti tilanteen jälkeen oli helpottunut olo ja olisin voinut esitellä itseni ehkä uudelleenkin. Nyt tästä on kulunut monta tuntia niin en tiedä selviäisinkö uudelleen samasta. Ehkä muutama tämmöinen "onnistuminen" lisää sitten itseluottamusta eikä enää tämmöiset asiat pelota. Mutta on tämä välillä niin ahdistavaa kun pitää kaikkea jännittää!
7849
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

mulla oli ihan saman juttu ekana päivänä koulussa. esittäytymistä jännitin ihan kamalasti ja se varmasti paistoi naamaltani. ja heti tutustumisen jälkeen piti kirjoittaa itsestä semmoinen juttu ja lähdettiin meneen kierrosta ja jokainen luki sen omansa ääneen. melkein sydän pomppas rinnasta irti, niin kovaa se hakkas..
oli ihan kamalaa. mutta päivä kerrallaan:)

Äänestä
  • Mulla koulu alko n. 3 viikkoo sitten.
    Eka viikko oli kauhee, kun jännitin käytännössä KAIKKEA!
    Muistan vielä, kun piti esittäytyä luokassa, niin herran jumala, ku sydän pomppi ja olin varmaan ihan punanen. Siitä selvittiin kunnialla.
    Sit iski kahvikuppineuroosi. Sain Propralia.
    Sen jälkeen on jännittäminen huomattavasti vähentyny, itseluottamus kohentunut ja kun viime viikolla propralia meni yht. 50mg viikossa, nyt sitä meni vaan 25mg, ehkä kohta 0mg ;)
    Mutta kokeita jännitän vielä yli kaiken. Ehkä sekin vaatii totuttelemista. Täytyy antaa itselleen vaan aikaa.
    Ilmeneekö teillä jännittämisen yhteydessä pään/niskan jäykkyyttä? Mulla tää on ihan v***n ärsyttävä ongelma, ku tuntuu siltä, että pää on ihan jumissa. Sit ku jännittävä tilanne menee ohi, niin samoin myös tää vaiva. Hieman on Mobilat auttanu, mutta ei tarpeeks.. Neuvoja ??

    Äänestä

  • Mä Kans. kirjoitti:

    Mulla koulu alko n. 3 viikkoo sitten.
    Eka viikko oli kauhee, kun jännitin käytännössä KAIKKEA!
    Muistan vielä, kun piti esittäytyä luokassa, niin herran jumala, ku sydän pomppi ja olin varmaan ihan punanen. Siitä selvittiin kunnialla.
    Sit iski kahvikuppineuroosi. Sain Propralia.
    Sen jälkeen on jännittäminen huomattavasti vähentyny, itseluottamus kohentunut ja kun viime viikolla propralia meni yht. 50mg viikossa, nyt sitä meni vaan 25mg, ehkä kohta 0mg ;)
    Mutta kokeita jännitän vielä yli kaiken. Ehkä sekin vaatii totuttelemista. Täytyy antaa itselleen vaan aikaa.
    Ilmeneekö teillä jännittämisen yhteydessä pään/niskan jäykkyyttä? Mulla tää on ihan v***n ärsyttävä ongelma, ku tuntuu siltä, että pää on ihan jumissa. Sit ku jännittävä tilanne menee ohi, niin samoin myös tää vaiva. Hieman on Mobilat auttanu, mutta ei tarpeeks.. Neuvoja ??

    ai sulla on mobilat auttanut. mä en huomannut mitään vaikka hieroin monta sormenpäällistä geeliä. mulla eritoten jonottaessa niska menee jumiin, pää ei käänny kuin hartioita kääntäen :) tragikoominen vaiva, aijuu verenkierto päähän heikkenee jännittäessä ja tuntuu että tajunnan taso alenee. koita siinä sitten olla luonnollinen. pitäis hyväksyä et jännittää niin sen tilanteen pitäis laueta. joskus auttaa kun juttelee kassan kanssa, ei kerkee miettimään miltä itseltä tuntuu.

    Äänestä

  • niskajumi kirjoitti:

    ai sulla on mobilat auttanut. mä en huomannut mitään vaikka hieroin monta sormenpäällistä geeliä. mulla eritoten jonottaessa niska menee jumiin, pää ei käänny kuin hartioita kääntäen :) tragikoominen vaiva, aijuu verenkierto päähän heikkenee jännittäessä ja tuntuu että tajunnan taso alenee. koita siinä sitten olla luonnollinen. pitäis hyväksyä et jännittää niin sen tilanteen pitäis laueta. joskus auttaa kun juttelee kassan kanssa, ei kerkee miettimään miltä itseltä tuntuu.

    auttaa parhaiten voimistelu ja venytys. Mobilatit poistaa oireita mutta ei itse jännitystä.
    Jännitysniskasta voi yllättävää kyllä seurata tosi pahoja henkisiäkin ongelmia. Kuolemanpelkoa ja panikointia.
    Kantsii opetella voimisteluliikkeita ja nostella pikkupuntteja. Ja joka päivä pitää venytellä. Hierontakin on hyväksi.

    Äänestä

  • mummi kirjoitti:

    auttaa parhaiten voimistelu ja venytys. Mobilatit poistaa oireita mutta ei itse jännitystä.
    Jännitysniskasta voi yllättävää kyllä seurata tosi pahoja henkisiäkin ongelmia. Kuolemanpelkoa ja panikointia.
    Kantsii opetella voimisteluliikkeita ja nostella pikkupuntteja. Ja joka päivä pitää venytellä. Hierontakin on hyväksi.

    olen joskus ollut hierottavana, todella ekstaasillenen kokemus.

    Äänestä

Jokaisen uuden koulun alussa olen joutunut esittelemään itseni ja joka kerta sen tuntunut aivan kamalalta. Olen miettinyt päässäni mitä itsestäni kertoisin kun vuoroni on lähestynyt.

Olen hyvin sosiaalinen mutta vihaan olla huomion keskipisteenä! Tuntuu että kaikki katsovat minua arvostelevasti. Itsetuntoni on todella huono edelleen vaikka olen jo pitkään yrittänyt kohentaa sitä. Jotenkin tulee naurettava olo ja tuntuu että kaikki pitävät minua täytenä idioottina vaikka en sanoisi muuta kun nimeni, ikäni, asuinkaupunkini ja pohjakoulutukseni. Vaikka kaikki sanoisivat samalla kaavalla koko litanian niin en käsitä miksi minusta tuntuu että vain minä kuulostaan aivan pölkyltä! Kuvitelkaa millaista on pitää esitelmä n. 50 henkilölle...en ole vielä pitänyt mutta todennäköisesti joudun pitämään koska aloitin opinnot ammattikorkeakoulussa! Helvettiä! En tiä miten selviän!

Äänestä
  • aika monella siellä esittelytilaisuudessa on sama juttu, sitä ei vaan itse huomaa kun keskittyy omaan olotilaan, huono homma. sama juttu esitelmän pidossa, kaikki jännittää sitä. ei ne kaikki 50 henkeä idiootteja ole!!!!! sitä keskittyy omaan tekemiseensä jota kaikki seuraa, se että sanoissa sekoaa tai mokaa jotain, muut katselijat ei sitä kritisoi niin kuin itse tekee itselleen. ei saa olla niin kova itseään kohtaan kun muutkaan ei ole sitä sinulle. kaikki tekee virheitä ja niitä kuuluu tulla, se on inhimmillistä. sä olet ihminen siinä missä muutkin! ymmärrätkö?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


McGyver kirjoitti:

Olin tänään ensimmäistä päivää koulussa ja tietenkin ohjelmaan kuului esittäytyminen. Voitte kuvitella kuinka juuri ennen vuoroani rupesi pulssi nousemaan ja henkeä ahdistamaan! Kuitenkin jotenkin selvisin tilanteesta vaikka jännitin ihan kamalasti. Jännitys varmaan näkyi, mutta tällä kerralla en aio sitä murehtia. Heti tilanteen jälkeen oli helpottunut olo ja olisin voinut esitellä itseni ehkä uudelleenkin. Nyt tästä on kulunut monta tuntia niin en tiedä selviäisinkö uudelleen samasta. Ehkä muutama tämmöinen "onnistuminen" lisää sitten itseluottamusta eikä enää tämmöiset asiat pelota. Mutta on tämä välillä niin ahdistavaa kun pitää kaikkea jännittää!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu