Kokemäjen palstalla oli seuraava keskustelun alotus: "Osuuspankki sulkee Kauvatsan konttorin"
Lehdissä kans kerrottiin parisen viikkoa sitten, että Kauvattalaisten konttori lopettaa. Ko näitä lähialueen Ossuuspankkeja yhdistettiin, olisko ollu vuosi vai kaksi vuotta sitte, niin kerrottiin, ettei konttoreita silti lainkan suljeta.
Oon joskus peräänkuuluttanu pankkein, vähittäiskauppaketjuin, postein ja joittenkin muittenkin haja-asutusalueelle palveluja tarjoovien yhteiskuntavastuuta. Tosa Kokemäjen palstalla olleesa "Mahteerin" kirjotuksesa oli joitain hyviä jyväsiä, jotenka lainasin sen Huittislaistenki lujettavaksi (eiks tää huittislaisiaki jollain lailla koske, jos ei muuton nin Kauvattalaisten asioinnit ruppee suuntaantuun Kiikosiin ja Vammalaan):
"Satakunnan Osuuspankki on joutunut oudon ongelman eteen: Pankilla on liikaa asiakkaita, liikaa konttoreita, liikaa huonosti tuottavaa toimintaa.
Valtiovallan mielestä taajamien tulisi kehittyä ja niiden ulkopuolella asuminen tulee siksi tehdä niin vaikeaksi ja aliarvostetuksi kuin mahdollista. Sama ajattelu on levinnyt myös kuntiin, jopa pienempiinkin. Asumisen kustannuksia korotetaan, palveluja karsitaan ja siirretään isoimpiin taajamiin "säästösyistä"
Eilen pidettiin Kauvatsalla suuri pankki-ilta samaan tyyliin kuin Köyliissä suuri susi-ilta. Kauvatsalla halutaan jotakin kylällä säilyttää, kun taas Köyliissä halutaan jotain kylältä pois. Yhteistä on kuitenkin huoli maaseudun ihmisten olosuhteiden ja maaseutuelämän arvostuksen heikkenemisestä. Illan nuopeasta tunnelmasta ja pankinjohtajien turhautuneen oloisesta esiintymisestä saamme ilmeisesti lukea lehdistä, joiden toimittajia paikalla myös oli. Yleisö, jota paikalle oli saapunut toista sataa henkeä, tuntui olevan valmis siirtymään Kiikoisten Säästöpankin asiakkaiksi. Osuuspankin toimitusjohtajan puheenvuoroista taas kuului, että asia on kyllä lopullisesti päätetty ja melkeinpä toivotti Kauvatsan konttorin asiakkaat tervemenneeksi Kiikoisten Pankin asiakkaiksi.
Pankkitoimintaan pätee liiketoiminnan lait ja pankki voi siksi tehdä ratkaisuja, jotka se kokee taloudellisesti mielekkääksi. Asiakkaiden keskittäminen taajamiin, on myös valtion ja kuntien tavoin huomattu pankin kannalta kustannustehokkuutta lisääväksi. Asiakkaista on tullut pankkitoiminnalle vain yksi, vaikkakin valitettavasti välttämätön, toiminnan väline. Pankkitoiminnan perustamisen aikaan ajatus oli päivastainen, sillä pankki perustettiin ihmisten palvelulaitokseksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Asiakaskunnan ajatteleminen vain tuotannon välineenä on tehnyt pankille helpoksi liittyä nykyiseen trendiin, joka jo valtion ja kuntien toimissa vallitsee. Liiketaloudellisestikin ajatellen se on järkevää, koska näin voidaan myydä ylimääräisiä kiinteistöjä, vähentää työvoimaa, lisätä johtajien optioita ja omistajien osinkoja. Pankkitoiminta on myös peruspalvelua, mutta valtion ja kunnan esimerkkiä seuraten ei pankin mielestään tarvitse hävetä, vaikka maaseutukylien alasajoon osallistuvatkin."
Lehdissä kans kerrottiin parisen viikkoa sitten, että Kauvattalaisten konttori lopettaa. Ko näitä lähialueen Ossuuspankkeja yhdistettiin, olisko ollu vuosi vai kaksi vuotta sitte, niin kerrottiin, ettei konttoreita silti lainkan suljeta.
Oon joskus peräänkuuluttanu pankkein, vähittäiskauppaketjuin, postein ja joittenkin muittenkin haja-asutusalueelle palveluja tarjoovien yhteiskuntavastuuta. Tosa Kokemäjen palstalla olleesa "Mahteerin" kirjotuksesa oli joitain hyviä jyväsiä, jotenka lainasin sen Huittislaistenki lujettavaksi (eiks tää huittislaisiaki jollain lailla koske, jos ei muuton nin Kauvattalaisten asioinnit ruppee suuntaantuun Kiikosiin ja Vammalaan):
"Satakunnan Osuuspankki on joutunut oudon ongelman eteen: Pankilla on liikaa asiakkaita, liikaa konttoreita, liikaa huonosti tuottavaa toimintaa.
Valtiovallan mielestä taajamien tulisi kehittyä ja niiden ulkopuolella asuminen tulee siksi tehdä niin vaikeaksi ja aliarvostetuksi kuin mahdollista. Sama ajattelu on levinnyt myös kuntiin, jopa pienempiinkin. Asumisen kustannuksia korotetaan, palveluja karsitaan ja siirretään isoimpiin taajamiin "säästösyistä"
Eilen pidettiin Kauvatsalla suuri pankki-ilta samaan tyyliin kuin Köyliissä suuri susi-ilta. Kauvatsalla halutaan jotakin kylällä säilyttää, kun taas Köyliissä halutaan jotain kylältä pois. Yhteistä on kuitenkin huoli maaseudun ihmisten olosuhteiden ja maaseutuelämän arvostuksen heikkenemisestä. Illan nuopeasta tunnelmasta ja pankinjohtajien turhautuneen oloisesta esiintymisestä saamme ilmeisesti lukea lehdistä, joiden toimittajia paikalla myös oli. Yleisö, jota paikalle oli saapunut toista sataa henkeä, tuntui olevan valmis siirtymään Kiikoisten Säästöpankin asiakkaiksi. Osuuspankin toimitusjohtajan puheenvuoroista taas kuului, että asia on kyllä lopullisesti päätetty ja melkeinpä toivotti Kauvatsan konttorin asiakkaat tervemenneeksi Kiikoisten Pankin asiakkaiksi.
Pankkitoimintaan pätee liiketoiminnan lait ja pankki voi siksi tehdä ratkaisuja, jotka se kokee taloudellisesti mielekkääksi. Asiakkaiden keskittäminen taajamiin, on myös valtion ja kuntien tavoin huomattu pankin kannalta kustannustehokkuutta lisääväksi. Asiakkaista on tullut pankkitoiminnalle vain yksi, vaikkakin valitettavasti välttämätön, toiminnan väline. Pankkitoiminnan perustamisen aikaan ajatus oli päivastainen, sillä pankki perustettiin ihmisten palvelulaitokseksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Asiakaskunnan ajatteleminen vain tuotannon välineenä on tehnyt pankille helpoksi liittyä nykyiseen trendiin, joka jo valtion ja kuntien toimissa vallitsee. Liiketaloudellisestikin ajatellen se on järkevää, koska näin voidaan myydä ylimääräisiä kiinteistöjä, vähentää työvoimaa, lisätä johtajien optioita ja omistajien osinkoja. Pankkitoiminta on myös peruspalvelua, mutta valtion ja kunnan esimerkkiä seuraten ei pankin mielestään tarvitse hävetä, vaikka maaseutukylien alasajoon osallistuvatkin."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuo oli sinällään asiaa pankkipalvelusta.Kun en ole Osuuspankin asiakas en
muuten Säästöpankinkaan en tunne heidän kuvioitansa.Itsellä on maksuliikennnetä
sekä yksityisellä että kolmen yrityksen kautta paljon enemmän kun esim normi
Kauvatsalaisella tai Huittislaisella.Pankissa kuitenkin tulee käytyä paikanpäällä
nykyisen tekniikan aikakaudella harvoin,välillä vuosiakin etttei tule asiaa.Jos
turha pyrokraattien määrä saadaan pienennettyä ja hyöty asiakkkaill rahallisena
on se positiivista kehitystä.Kauhulla katselen kun esim paikallisen pankin henkilö-
kyntaa liikehtii isoina laumoina ruoka aikana Huittisten keskustassa syömään.
Jos noin iso lauma joutaa kerralla aukioploaikana kävelemään Seurahuoneelle
on toiminta tosi tehotonta ja asiakas maksaa.
Olen samaa mieltä. Pankkien konttoreita ei tänä päivänä tarvitse juuri mihinkään ja perusasiointi hoituu sähköisesti.
Ei-yrittäjille suurin asia elämässä on useimmiten asuntolaina ja opintolaina. Nekin onnistuvat nykyisin tarvittaessa ihan nettipankissa.
Aasiakas maksaa sekä kiinteistömassan ylläpidosta että pankin tyttöjen suojatyöpaikoista.
"Satakunnan Osuuspankki on joutunut oudon ongelman eteen: Pankilla on liikaa asiakkaita..."
No onpas tuo tosiaankin outoa. Itse en ole pankeissa täällä Huittisissa asioinut, mutta paljonkos tuolla Osuuspankissa on työntekijöitä? Ja millaista asiointia siellä on? Pankkien konttoreita tarvitaan vaikka voit nostaa rahasi automaatilta, hakea lainat netistä ja muuta.
On kuitenkin otettava huomioon että pankkipalveluiden tulee olla saatavilla kaikille. Uskokaa tai älkää niin kaikilla vanhuksilla ja ylipäätään kaikilla ihmisillä ei ole tietokoneita eikä sitä myötä nettipankki käytössään, toki jotkin asiakkaat käyvät varmaan maksamassa pankissa olevilla tietokoneilla jos sellaisia on vielä olemassa? Osalla ei ole edes olemassa pankkikorttia, jolloin rahan nostaminen tapahtuu pankissa. Vielä ei ole panoautomaatteja niin ihmiset tallettavat rahansa, ja lunastavat shekkinsä pankissa. Nuokin taisivat olla vain joitain peruspalveluita joita hoidetaan kassalla. Ja ymmärtääkseni nuo netissä tehtävät lainahakemuksetkin käsittelee joku työntekijä.
Vieläkö shekkejä on lunastamatta? Entä mikä on oravannahan kurssi?
Automyyjänä näkee kaikenlaista. Näitä shekkejä menee paljon valmistujaisiin, häihin, työnantajat palkitsevat työntekijöitään yms. Mutta myös automyynnissä näkee shekkejä aika usein, yllättävän moni maksaa shekeillä osan autosta tai koko auton, riippuen auton hinnasta. Näin ainakin Porissa jossa itse työskentelen. Eivät ne shekit mitään oravannahkoja vielä ole.
Tilastokeskuksen mukaan n. 90 % talouksista on tänä päivänä internet käytettävissä joko tietokoneen tai älypuhelimen kautta. Molemmilla onnistuu myös pankkiasiointi.
Ja vuonna 2010 sama luku oli viisi pinnaa pienempi, joten aika pian alkaa olla käytännössä kaikissa.
Näistä vanhuksista jotka ei käytä tekniikkaa aika kyllä huolehtii...
Pankkipalvelut on oltava toki saatavissa kaikille, mutta ei taida laissa olla mainintaa millä etäisyydellä fyysisen konttorin on oltava.
Meillä toimii Suomessakin jo muutama pankki joilla koko maassa on konttoreita vähemmän kuin ihmisellä sormia.
Joillain niistä ei ole Suomessa kuin yksi konttori, esim. Santander-pankilla, joka sentään on euroalueen suurin pankki.
Maailma muuttuu, Eskoseni. Myös Kauvatsan perämettissä.
No vaikka on n. 90% käytettävissä niin todellinen luku on alhaisempi epävarmojen ja toisinaan vanhoja puhelinlinjamodeita hitaampien mokkuloiden takia. Langattomat yhteydet kun eivät perämettissä oikein pukkaa toimimaan. Santanderilla on varmaan kotimaassaan muutama konttori enemmän kuin Suomessa ja varmasti asiakkaitakin enemmän mitä Suomessa asukkaita.
Mutta saa nähdä mihin suuntaan pankkien toiminnat menee, toivottavasti eivät lopeta kaikkia konttoreita vaan jättävät edes "pääkonttoreita" yms. Mieluusti kävisin tulevaisuudessakin konttoreissa allekirjoittamassa sopimuksia ja hoitamassa muitakin pankkiasioita, kuten avaamaan niitä verkkopankkitunnuksia sen sijaan että menisin R-Kioskille passin hakemisen ohessa niitä avaamaan...:hymiö:
Voisihan joku pankkilaitos kilpailuvalttina käyttää henkilökohtaista asiakaspalvelua, joka nyt kautta linjan alas ajetaan. Tai sitten voi olla niinkin, että kun vanhoista asiakkaista aika on jättänyt, ei ole enää ketään, joka on tottunut kasvokkain asioita hoitamaan.
Eipä ole tosiaan laissa mainittu, miten tulee pankkien sijaita tai pitääkö kaikille pankkipalvelu taata. Pankki ei ole sellainen palvelulaitos, jonka palvelu tulee olla kaikkien saatavilla, vaan ihan liiketaloudellisin periaattein toimiva yritys, jonka on omistajien pussiin tuotettava.
Jos tätä joku pankin työntekijä lukee, niin pankin toimintaa heikosti tuntevana kysyisin, millainen asiakas on pankille tuottoisin ja millainen taas "huono" asiakas. Entä mikä on pankkien tarjoamien vakuutuspalveluiden tuottojen suhde muihin tuottoihin? Voiko pankki lopettaa asiakassuhteen, jos se ei pankille tuota?
Kyllä pankki voi lopettaa asiakassuhteen niiden ehtojen mukaisesti mitä palvelusopimuksessa on.
Ruotsissa mm. SEB-pankki on näin tehnytkin ihan tänä vuonna.
Ja meillä Suomessakin Wahlroos on jo vuosia puhunut siitä, että kannattamattomista asiakkaista pitäisi päästä eroon.
Tuossa Taloussanomien artikkeli aiheesta:
http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/09/06/tassa-ovat-pankkien-kehnoimmat-asiakkaat/201237152/139
Kiitokset Direhtöörille linkistä Taloussammion sivulle.
Mielenkiintoisia näkökohtia, kannattaa lukea!
Näyttäisi siltä, että pankille huonosti tuottava asiakas on esimerkiksi normaali palkansaaja, jolla on vain pankissa tili, jolle palkka tulee ja jolta se sitten seuraavaan palkanmaksuun mennessä on melkein syöty pois
.
Entäpä, jos pankki kippaisi tällaiset asiakkaat ulos? Työnantajat alkaisivat pitää palkkarahoja kassakaapeissaan ja maksamaan palkat entisaikojen tilipussilla.
Paljon jäisi näin pankin tehtäviä työnantajien ja työntekijöiden ihan keskenään hoidettavaksi ja käteisen käyttö muutoinkin lisääntyisi. Näin pankki menettäisi tuottoisan mahdollisuuden veloittaa rahaliikenteen saumakohtia.
Pankki siis tarvitsee mahdollisimman paljon näitä näennäisesti kannattamattomia asiakkaita saadakseen haltuunsa isojen ja tuottoisten asiakkaiden rahaliikenteen.
Pankiasioitani hoidan netissä en juoruavien työntekijöiden luona konttorissa ja
hyvä niin ainakin minulle.Toinen juttu on että uutisoinnin mukaan palkat pitää
kesällä voimaan tulevan lain mukaan maksaa pankkitilille.Jos olen oikein
ymmärtänyt vain siinä tapauksessa käteismaksu sallitaan ettei työntekijällä
todistettavasti ole laisinkaan tiliä eikä sellaista suostu pankit myöntämään.
Jos valtio säätää ja saattaa voimaan tuollaisen pitää kiireellä säätää myös
laki siitä että pankkien konttoriverkosto säilyy.Kohtuutonta jos esim pohjoisessa
joutuu ajelemaan satoja kilsoja tiliään nostamaan.
Itse olen käsittänyt asian niin että pankin on pakko avata uudelle asiakkaalle tili jos hänellä ei ole tiliä toisaalla. Pitääkö tuo paikkaansa?