Onko nykyään paljon Jobin kaltaisia ihmisiä, joita läheisetkin karttavat? Ei Job synnitön ollut, mutta uskovainen ja jumalinen silti. Job piti ystävien tuomiota epäreiluna häntä kohtaan. Yksi ystävistä kuitenkin ymmärsi asian oikein. Eihän sitä nyt ulkoisista koettelemuksista voi päätellä, onko ihminen uskovainen vai ei. Tänäkään aikana ei voi ulkoisista koettelemuksista, masennuksista ja murheista vetää johtopäätöstä, että ihminen on epäuskoinen ja kartettava. No, masentuneen lähellä voi olla vaikea olla, helpompaa olisi siirtyä pois ja jättää masentunut omiin oloihinsa. Omapahan on asiansa. Rukoilla hänen puolestaan kaukaa, mutta välttää pahan olon tarttumista itseensä. Ei kai ne ihmiset Jobin aikanakaan hirveästi välittäneet olla lähellä. Onko ihminen siitä ajasta sen sivistyneemmäksi tullut? Ei.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Nukkuminenkin on vaikeaa, madot syövät kehoa, on kaikenlaista terveysongelmaa, toivotonta elämää:
4 Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
5 Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
6 Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
14 niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
15 Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
Masennus on tätä lajia:
21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
Nukkuminenkin on vaikeaa, madot syövät kehoa, on kaikenlaista terveysongelmaa, toivotonta elämää:
4 Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
5 Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
6 Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
14 niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
15 Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
Masennus on tätä lajia:
21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielestäni Jobilla oli koko ajan, sairasaikaa lukuun ottamatta ystäviä.
Job kävi dialogiaa suoraan Jumalan sekä myös saa´´tanan kanssa.
Näin ei enää voi Jumalan kanssa olla.
>>Tänäkään aikana ei voi ulkoisista koettelemuksista, masennuksista ja murheista vetää johtopäätöstä, että ihminen on epäuskoinen ja kartettava. ** Jobin osalta oli hieman eri asia kestää vaikeudet, Hän oli koettelemuksessa itse Jumalan kanssa. Nyt ollaan Jeesuksen kanssa.
Uskon säilyttäminen luettiin Jobille vanhurskaudeksi ja hän sai menettämänsä maallisen useampi kertaisena myös takaisin, kuten Jumala Hänelle lupasi.
>>Ei kai ne ihmiset Jobin aikanakaan hirveästi välittäneet olla lähellä. Onko ihminen siitä ajasta sen sivistyneemmäksi tullut? Ei.** Olet väärässä. Silloin kaikki ihmiset olivat suvuissaan hyvin läheisiä, samaa asiaa ei voin nyt ajatellakaan.
Suvun vanhin oli kaiken pomo.
Kes.
No, varmaan Job toivoi, että hänetkin huolittais sellaisenaan porukoihin. Nykyään ei ole yhteisöllisyys vallalla, mutta jonkinlaista kanssakäymistä on. Se vähäinenkin toisaalta saatetaan katkaista vaikkapa Jobin kaltaisten asioiden vuoksi. Ei Jobilla helppoa ole ollut, mutta nykyihminen on vieläkin yksinäisempi. Kaikkea ongelmaa kartetaan. Ihmisen oma ymmärrys on niin kaukana Jumalan ajatuksista ja viisaudesta, ettei sitä käsittää saata.
Jumla taitaa olla ihmisen itse keksimä mielikuvitus-ystävä.