Usko Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan ei ole mikään luonnontutkimuksen tulos. Se ei myöskään ole ihmisten uskonnollisen pähkäilyn tulos, vaan ilmoitusasia.
Kyseessä ei ole mikä tahansa jumaluus, Korkein tai muu sellainen, vaan Israelin Jumala.
Israelin Jumala taas tarkoittaa Jaakobin Jumalaa, joka sai uuden nimen Israel. Kirjoituksissa puhutaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalasta - isien Jumalasta.
Näin ilmoitusasia johtaa meidät yleisestä uskontohistoriasta, filosofiasta, uskonnollisesta pohdinnasta, hyvin tarkasti tietylle alueelle Välimeren itärannalla ja siellä asuvaan seemiläiseen kansaan, joka tunnetaan Jaakobin pojan Juudan nimellä - juutalaiset.
Kuuluisin juutalainen, Nasaretin Jeesus, sanoo Kirjoituksissa "pelastus on juutalaisista" (Joh 4:22).
Usko Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan perustuu siis vanhoihin juutalaisiin kirjoituksiin.
Kyseessä ei ole mikä tahansa jumaluus, Korkein tai muu sellainen, vaan Israelin Jumala.
Israelin Jumala taas tarkoittaa Jaakobin Jumalaa, joka sai uuden nimen Israel. Kirjoituksissa puhutaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalasta - isien Jumalasta.
Näin ilmoitusasia johtaa meidät yleisestä uskontohistoriasta, filosofiasta, uskonnollisesta pohdinnasta, hyvin tarkasti tietylle alueelle Välimeren itärannalla ja siellä asuvaan seemiläiseen kansaan, joka tunnetaan Jaakobin pojan Juudan nimellä - juutalaiset.
Kuuluisin juutalainen, Nasaretin Jeesus, sanoo Kirjoituksissa "pelastus on juutalaisista" (Joh 4:22).
Usko Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan perustuu siis vanhoihin juutalaisiin kirjoituksiin.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Keskustelussa "Jeesuksen nimessä ja veressä mantra" eräät kirjoittajat toivat esiin perusteluinaan raamatunkohtia.
(Eräät toiset tyytyivät esittämään omaksumiaan näkemyksiä olettaen, että taustalla olevat kirjoitukset ovat tuttuja ja varmaan monen mielessä ovat myös perinteiset opetukset ja käytäntö lestadiolaisissa uskonnollisissa piireissä.)
Samalla tavalla kuin usko Isään Jumalaan perustuu Kirjoituksiin, myös Jeesuksen veri on syvälle juutalaisen kansan historiaan ja uskontoon juurtunut asia.
Jeesuksen veri on ilmoitusasia.
Koska juutalaisten pyhät Kirjoitukset ovat Jumalan Hengen aikaansaannosta ihmisten kirjoittaessa, mitä heille annettiin, ne eivät ole ollenkaan yksinkertaisia ja selkeitä.
Eräät suomi24 kirjoittajat korostavat vaikeutta niin paljon, että sanovat vain ihmiset, joissa Pyhä Henki on asuvaisena, kykenevät juutalaisten pyhiä Kirjoituksia ymmärtämään oikein. Muille ne ovat suljetut.
Tämä ajatus perustuu Kirjoituksiin
Juutalainen fariseus, Saulus Tarsolainen, eli Paavali kirjoittaa Kreikassa sijaitsevan Korintin kaupungin nuorelle seurakunnalle joskus 50-luvun puolivälissä:
Viisautta me julistamme siihen kypsyneille, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailmanajan kukistuvien valtiaiden viisautta.
Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa.
Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.
Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on?
Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille.
Siitä me myös puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.
Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla.
Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi tutkia.
-- Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä?
Mutta meillä on Kristuksen mieli.
1 Kor 2:6-16
Apostoli Paavalin neuvoa noudattaen siis rukoilemme yhdessä, että pyhä Kolmiyhteinen Jumala siunaisi Kirjoitusten tutkimisen myös täällä suomi24 areenalla.
Kiitämme siitä, että itse Herra Jeesus Kristus on läsnä näissä keskusteluissa lupauksensa mukaan - sillä onhan kirjoitettu
"Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään."
Matteus 18:19-20
Joku vilpitön saattaa ilahtua "tämähän on helppoa! Koska Pyhä Henki on minussa asuvaisena, Hän itse ilmoittaa minulle totuuden Kirjoituksista ja Jumalan salaisuudet. Minun ei tarvitse mitään vaivaa nähdä, opiskella, käydä kouluja, oppia hepreaa ja kreikkaa, vertailla käännöksiä, kaivella asioita - sillä QuickSpirit ilmoittaa minulle suoraan taivaasta, miten asiat ovat!"
Mutta ilmoitusasioissa on äärettömän tärkeä - ja vaikea - olla tarkkana kuin porkkana.
Ei apostoli Paavali kirjoita mitään tuollaista, itsekin koko ikänsä Tooraa opiskellut kuuluisan rabbi Gamaliel Vanhemmankin jalkain juuressa.
Mitäs sitten on Kirjoitettu?
"sitä on tutkittava Hengen avulla."
Opintomatkamme pyhään Raamattuun on silleen ihana, että itse Jumalan Henki auttaa meitä.
Ei Hän tee työtä puolestamme, että voimme heittäytyä ylimielisiksi ja laiskoiksi "minä näen, että sinulla ei ole Henkeä, joten puhu pukille. Minä jo tiedän kaiken!"
Ei!
Mutta Henki auttaa meitä, kun ahkeroimme Kirjoitusten äärellä.
Ja ahkeroimista siinä riitää koko elämämme ajaksi, eikä kukaan ihminen ole mestari, joka hallitsee Kirjoitukset tai niin Hengen opettama, että on saanut päästötodistuksen raamattukoulusta.
Joo ,1 Kor.kirjoitettiin oo55 Efessosta KIorinttolaisille , Ja 2. Kor. on kirjoitettu
0056 Magedoniasta , Korinttolaisille ,, Muuten Saulus oli tehnyt parannuksen jo
oo32 Damaskossa , eikä hänen sanottu poikkeavan kristillisestä elämästä enää
sen jälkeen , minusta se tarkoittaa sitä, että pienikin vihje siihen suuntaan että
halveeraa siis Paavalia ja Jeesusata ,
Tuossa mainitsit myös sydämen , Millaisen sydämen , ei kai sitä joka pumpaa verta
sillä se ei ole , SE sydän jota teksti hakee , miksei siitä puhuta enemmän ?
Jo 2000 vuotta eKr. Egyptiläiset olettivat SEN olevan Hermo keskus koska
siinä oli liikettä ja elämää ,kuinka se oli ?
Pyhän Hengen verukkeella laiskottelevan ja ylimielisen kristityn rinnalla on kristittyjä, joista käytetään sanaa "lyö toista Raamatulla päähän".
On.
Sitten on paljon hurskaampi kristitty, jolla on liturginen raamatullinen kieli.
Täälläkin suomi24 keskusteluissa näkee toisinaan hyvin kauniita puheenvuoroja, jossa joka toinen sana on pyhästä Raamatusta ja jossa ei ketään sätitä ja moitita, vaan ilmapiiri on runollisen kaunis, suorastaan liturginen.
Tällaisen hymistelyn jälkeen kirjoittaja odottaa hiljaista aamenen suhinaa kautta koko areenan. Voi olla suorastaan loukkaavaa, että joku tähän posliinikauppaan astuu rikkomaan kauniita lauseita, ja sanoo "ei Raamatussa ole näin sanottu".
Kun se kuulostaa hyvältä, on rikasta kristillistä uskonnollista kieltä, niin täytyyhän sen olla niin ja aamen!
Mutta tarkkuus puuttuu ja sen myötä totuudellisuus, ja pyhät asiat alkavat nopeasti vääristyä.
Näin on tapahtunut esikoislestadiolaisessa saarnassa, kuten keskiajan katolisessa kirkossa, kun perinnesanat ja hymistely ja tutut kiekaukset ottavat Raamatun totuudellisen ja tarkan julistamisen paikan.
"No hyvä" sanot "ala nyt sitten taas lässyttää mitä luulet Jeesuksen verestä ymmärtäväsi" (sinä hengetön joka et ole edes meikäläinen!)
Se ei ole tämän avauksen tarkoitus.
Tarkoitus on osoittaa, että Jeesuksen veri on ilmoitusasia.
Jumalan Hengen inspiroimat pyhät kirjoitukset ovat ihmisten kirjoittamia ja jumalallisia samaan aikaan. Vertaan niitä Himalajan vuoristoon, mutta voi niitä verrata Ruotsin ja Norjan Lapin tuntureihinkin.
Kuljemme sauva kädessä ja rinkka selässä tunturikoivikossa ja edessämme on tunturin laki, josta varmaan sitten avautuu laajat näkymät Pohjolan luontoon.
Vaan kun saavutamme tuon nyppylän, näemme seuraavan rinteen ja laen, joka varmaan on tunturin huippu kun koivikkokin alkaa hävitä.
Nepalissa kantajamme ja oppaamme johtavat meitä polulla varsin rankan nousun vuoren laelle. Mutta kun sen huipun saavutamme, sieltä aukeaakin henkeäsalpaava näkymä Himalajan vuoristoon ja laaksoihin, ja aivan huokaamme, että eihän tätä päivässä kavuta.
Ei kavuta.
Kun tutkimme pyhää Raamattua, eteemme aukeaa yhä uusia huippuja, laaksoja, panoraamaa ja kapeaa polkua ylöspäin aivan uuvuksiin asti.
Tajuamme, että ei tätä yhden ihmisen elinaikana selvitetä.
Ei selvitetä.
Mutta jotain siitä rukiisesta leivästä sentään muruja meillekin irtoaa, Jumalan armosta.
Ja aina vaan mielenkiintoisemmaksi käy tämä kirja.
Otetaan esimerkki.
Jeesuksen veri on ilmoitusasia.
Keskustelussa Jeesuksen nimestä ja verestä tuotiin aivan oikein esiin kuuluisa kohta Heprealaiskirjeestä
" ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa."
Hep 9:14
No niin, näin on Kirjoitettu - asia selvä, Jeesuksen nimessä ja veressä on raamatullinen ilmaus!
Voi veikkonen, tämä on vain nyppylä, jonka takana häämöttää jotain aivan valtavaa.
Miten niin veri puhdistaa?
No se on ilmoitusasia ja tämä kirje on kirjoitettu juutalaisille.
Mitä juutalainen ajattelee, kun puhutaan verestä?
No uhria.
Ei ole sovitusta ilman verta.
Temppeliä.
Liitonarkkia.
Mooseksen lakia.
Lähde näitä nyppylöitä etsimään, ja ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua Hengen avulla sinulla on jo jonkinlaista tajua siitä, mitä Hep 9:14 sisältää!
Annan tässä sinulle alkupotkun vuosien tutkimisellesi näillä Himalajan rinteillä ja huipuilla ja laaksoissa
Uuden liiton uhri
Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan.
Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.
Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.
Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön.
Liitto on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen. Testamenttihan astuu voimaan vasta sen tekijän kuoltua; tekijänsä eläessä sitä ei voida koskaan panna täytäntöön. Siksi ei ensimmäistäkään liittoa voitu vahvistaa ilman verta.
Luettuaan kansalle lain käskyt Mooses otti sonnien ja pukkien verta sekä vettä, punaista villaa ja iisopinvarsia ja vihmoi lain kirjan ja koko kansan sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt."
Samalla tavoin hän vihmoi verta teltan ja kaikkien jumalanpalveluksessa käytettävien esineiden päälle.
Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta.
Kun siis taivaan todellisuuden kuvat on näin puhdistettava, tulee itse todellisuus puhdistaa paremmin uhrein.
Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme.
Hänen tarkoituksenaan ei myöskään ole antaa uhriaan toistuvasti, niin kuin tavallinen ylipappi kerran vuodessa vie kaikkeinpyhimpään verta, joka ei ole hänen omaansa. Muutoinhan Kristuksen olisi pitänyt kärsiä kuolema monet kerrat maailman luomisesta lähtien.
Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan.
Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle.
Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat.
Heprealaiskirje 9:11-28
Ja tämä majesteettinen jumaluusopillinen vuori on vain yksi kohta, jossa puhutaan Jeesuksen verestä!
Katso, Jumalan Karitsa!
Henk. koht. voin sanoa, että olen yli neljäkymmentä vuotta tutkinut ja opiskellut pyhiä Kirjoituksia. Juuri sen tähden, että Pyhä Henki on minua auttanut, koen yhä olevani aloittelija.
Sillä kun jonkun nyppylän olen tavoittanut, sieltä aukeaakin taas suunnaton Jumalan armon ja ilmoituksen meri, jota en edes unissani kuvittele koskaan voivani ammentaa tyhjiin.
Virsi 183
1.
On meillä aarre verraton,
se kalliimpi on kultaa.
Myös jalokivi kallein on
sen rinnalla vain multaa.
Näin suuren lahjan taivaasta
me saimme omaksemme,
sanansa Herra Jumala
kun antoi aarteeksemme.
2.
Kun ruoste, koi ja aika syö
muun kaiken säälimättä,
kun usein päättyy ihmistyö
valmiiksi ehtimättä,
kun maa ja taivas häviää
ja aika loppuu kerran,
silloinkin horjumatta jää
tuo pyhä sana Herran.
3.
Polvesta polveen matkallaan
se samaa voimaa kantaa.
Ei raukene se milloinkaan,
vaan aina rauhaa antaa.
Ei siitä mitään katoa
muun kaiken hajotessa.
On sanan alku, perusta
Luojassa ikuisessa.
4.
Ah sana kallis, iäinen,
hyljätty monta kertaa!
Ei mikään tieto maallinen
voi sille vetää vertaa.
Lujempaa turvaa meille ken
voi tuoda mistään muusta
kuin armon sana ikuinen!
Se lähti Herran suusta.
5.
Jos Herran sanaan turvasit
muun turvan pettäessä,
jos sanan suojaan pakenit
maailman myrskytessä,
niin löysit paikan siunatun,
saa sydän siellä rauhaa,
sataman löysit suojatun,
ei siellä myrskyt pauhaa.
6.
Kuin vesilintu lahdella
käy alle veden pinnan
ja huuhdottuaan sulkansa
taas nostaa puhtaan rinnan,
niin puhdistuu myös henkemme
sanassa kirkkahassa
ja liikkuvansa tuntee se
olossaan oikeassa.
7.
Siis kiitos, armon Jumala,
nyt lakkaamatta aivan,
kun sinä meille sanassa
osoitat tietä taivaan.
Ken nyt on köyhä, rikas ken
sanasi saatuansa!
Sen kalliin aarteen jokainen
saa pitää omanansa.
Johan Ludvig Runeberg 1857.
Suom. Knut Legat Lindström 1860.
Virsikirjaan 1886.
Mikä hoopo mahdat olla !?
Tuollaistako sinun "keskustelusi" on siellä livesiviilissäkin, että suollat ruumenia kuin puimakone kaikkien silmät ja korvat täyteen!?
No jaktka vaan, tapasi on jo nähty.
Kiitos Sumeri pitkähköstä alustuksestasi.
Koetan vetää yhteen mitä ajattelen tästä.
- Sanan tutkiminen tekee todella nöyräksi. Raamatun tutkija on aina ensimmäisellä luokalla.
- Tutkimattomat ovat Herran tiet.
- Suoran Hengen ilmoituksen aika on ohi. Ilmoitus löytyy vain Raamatusta.
- Esikoisuudessa ilmoituksen merkitys on kangistunut fraaseiksi joita ei ajatella enempää.
- Esikoisuudessa ei tutkita Raamattua riittävästi.
Haluat lisää tarkkuutta siihen miten asiat ilmaistaan. Tästä olen osittain samaa mieltä.
Mutta.
Uskon asioita ei saa tehdä vaikeiksi. Pihtiputaan mummonkin pitää ymmärtää perusasiat. Katekismustaso on edelleen riittävä.
Täydellinen on hyvän vihollinen. Jos mennään selittämään kaikille syvällisellä tavalla, suuri osa porukasta ei ymmärrä paljoakaan, vaikka olisikin Pyhä Henki kirkastamassa. Siksi saarnaajia on monenlaisia. Osa heistä soveltuu paremmin yksinkertaisille, osa vähemmän yksinkertaisille. Pääasia että perusasiat tulevat hoidetuiksi. Ei pidä halveksia yksinkertaista perussaarnaa, kunhan se perustuu Raamattuun.
"Jos jollakin on prophetia, niin olkoon uskon kanssa yhteinen." Eli kirjoitusten syvällinen tutkiminen on erityisesti saarnaajien velvollisuus. Muille vapaaehtoista ja erittäin suositeltavaa.
Hei tyhmelin...
Nyt et pysy Jumalan Sanassa, kun väität, että suoran Hengen ilmoituksen aika on ohi.
Luepas Raamatustasi. Joh. 14:15-17.
Hei tyhmelin, toki olet oikeassa tiedon erilaisten tasojen kanssa.
Mutta kansakoulupohjaltakin voi aivan hyvin lähteä rukouksen kanssa tutkimaan Jeesuksen verta.
Millä tavalla tämä liittyy Jerusalemin temppellin, mikä on Jerusalemin temppelin merkitys, mitä Vanhassa liitossa verenvuodattaminen tarkoittaa Abelin verestä alkaen?
Siis aivan tavallista Raamatun tuntemuksen lisäämistä sitkeällä työllä ja samalla Pyhä Henki Sanan kautta puhuttelee, avaa uusia näkymiä, uusia oivalluksia rakkaan Jeesuksemme verestä.
näetkö mitä tarkoitan?
Pyhä Henki on myös antanut lahjoja, niin että jollain on opettajan armolahja, toisella kyky jakaa tietoa, kolmannella kyky selvittää hengellisesti Vanhan testamentin esikuvia, neljännellä kyky rukoilla Raamatun opettajien puolesta...
Sumeri, kyllä uskoisin ymmärtäväni mitä tarkoitat.
Haasteena esikoisilla on Raamatun tutkimattomuuden kulttuuri. Raamatun osaaminen on aikoinaan ulkoistettu saarnaajille, josta tosin nyt ollaan pyrkimässä eroon. Muistan että takavuosina jopa kiellettiin Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden lukeminen. Vielä nytkään ei dogmaatikko TI:n mielestä saisi lukea Lutheria omin päin.
Tilanne lienee hiukan muuttumassa - toivottavasti.
On meneillään kaksoisraamattuprojekti (ikuisuusprojekti?) . Laestadiuksen Hulluinhuonelaiseasta on myynnissä uusi painos. Tämä on mielenkiintoista, sillä Hulluinhuonelainen ei välttämättä ole linjassa Lapin kanssa.
Varoitan taas kerran keskustelijoita yleistämästä esikoislestadiolaisia samaan nippuun.
Esikoislestadiolaisista ei pitäisi myöskään kirjoittaa, ellei ole riittävästi
perillä liikkeestä ja sen opetuksesta. Tällaisten kesuslepalstojen anti ei vastaa torellisuutta, koska on niin useita liikkeestä lähteneitä luopioita sotkemassa sellaisia kirjoituksia jotka perustuvat omakohtaiseen tietoon liikkeen nykytilasta.
Raamattua ja sen rinnalla luterilaista raamatunselitystä on alettu todella paljon tutkimaan sen jälkeen, kun liikkeen johto vaihtui ja liikkeessä vahvistui voimakas luterilasisen tunnustuksen Ja Raamatun selvien opetusten halveksunta
ja pilkkaaminen.
Toiminta on pitkäjänteistä. On tärkeätä että julistuksen Kristuskeskeisyyteen pyrkivä toiminta on rakentavaa ja tapahtuu liikkeen SISÄLLÄ, jäsenistön piirissä.
Luin tuon Johanneksen kohdan - siinä ei puhuta ilmoituksesta mitään - ei puolesta eikä vastaan.
Tarkoitan suoran ilmoituksen loppumisella sitä, että uutta Jumalan Sanan ilmoitusta tai teologiaa ei ole tullut Uuden Testamentin kirjoittamisen jälkeen.
Kaiken mitä Henki sinullekin kirkastaa pitää siis olla linjassa Raamatun kanssa.
Emme ole kveekareita jotka luulevat saavansa jatkuvaa Hengen ilmoitusta suoraan taivaasta.
Ei tästä ole montaa hetkeä, kun Lapin eksegeetti OM julisti, ettei Raamatun lukemisesta yksin ole mitään hyötyä, vaan se sana on saarnattava meille, että se on elävää. En muista sanatarkasti, mutta puhe oli varoittavan sävyistä, ettei kukaan alkaisi ymmärtää asioita "väärin" ja syntyisi eriseuroja.
Tilanne on ilmeisesti hyvin jännitteinen parhaillaankin. On jotenkin sellainen kutina, että lähivuosina tilanne saattaa jossain määrin kärjistyä. Minulla ei tietysti ole mitään konkreettista esittää kutinoideni tueksi, koska seurakuntamme viestintä ja tiedonvälitys on supinaa ja kuiskutusta. Laitan nyt tähän jotain itse kuulemiani supatuksia, osa on saarnaajilta ja osa toisen käden supatusta:
Osa saarnaajista on vastustanut kaksois-Raamatun käyttöönottoa ja ollut asiasta Lappiin yhteydessä. Lapista sitten otettiin saarnassa kantaa uutuuden puolesta, ainakin OM näin teki. Lapin kannanotto pakotti vastaanharaajat hyväksymään asian. Tästä on ehkäpä kuitenkin jäänyt jotain hampaankoloon?
Ehtoollis/kaste asiassa Lappi on ollut ajamassa kirkon sakraali-yhteydestä eroamista ja antoi aikaisemmin varsin selkeitä kehoituksia kuulijoille valmistautua eroon. Tätä ei ole nielty purematta Suomen lähetysmiesten kesken ja siitä ovat ilmeisesti vihjailleet Lapin vanhimmille suljettujen ovien palavereissa, tietysti hyvin varoen, ettei tule riitoja. Nyt Lappi on ollut vaitonaisempi asiasta ja tämä alkaa hermostuttaa sitä porukkaa, joka on lähtötelineissä malttamattomana odottamassa lähtölaukausta ulos kirkosta.
Puhelinkuuntelun rajoittaminen on hyväksytty Suomessa ehkä hieman pitkin hampain? Käsittääkseni tähän on tullut määräys Lapista, Ruotsissa rajoittaminen on ollut jo vanhastaan käytössä. Tämä on voinut jättää jotain hampaankoloon, vaikka se on hyväksytty..?
Helsinki on paikkakunta, joka on mielestäni noussut Lahden ohi suunnannäyttäjänä? Pienemmillä paikkakunnilla on verrattu käytäntöä ja neuvoja Helsingin tapaan toimia, tietääkseni. Helsingin saarnaajat ovat joissain asioissa hyvinkin erimielisiä, mutta loivempi porukka on hiljaa, kun tiukkikset mölyää.
Tilanne on minusta sikäli varsin mielenkiintoinen, että tiukempaa linjaa vetävillä on jossain mielessä tullut hiuksenhieno halkeama tai särö suhteessa Lappiin, johtuen edellämainituista seikoista. En tarkoita ollenkaan, että lapinluottamus oltaisiin hylkäämässä, se on luovuttamaton opinkappale tiukkiksille. Mutta jotain sanomatonta pientä kärsimättömyyttä olen ollut aistivinani. Luulen, että Lapissakn tilanne on tukalahko ja vaara osittaisesta kasvojen menetyksestä on ilmassa, jos sakramentti asia ei ala liikkua mihinkään. Tukalaa on tietysti Suomessakin kun ei uskalleta sanoa lappalaisille ja tiukkiksille, että me Suomen lähetysmiehet (ilmeisesti useampi kokeneempi) emme tahdo erota kirkosta.
Jonkinlainen pelon tasapaino siis vallitsee.? Historiat osoittavat, että tällaiset paiseet tuppaavat puhkeamaan jollain tavalla, hiljaa tai pamahtaen. Miten se sitten käy, jää nähtäväksi. Kaikkien pitäisi kuitenkin jollain tavalla osallistua keskusteluun nyt, vaikka ihan perheen sisällä kotona, jos ei muuta.
Suunta on oikea:lle, jos minulle kirjoitit:
Katson olevani jokseenkin hyvin perillä esikoisuudesta ja sen opetuksesta.
Perimätiedon mukaan olen kuudennen polven (esikois)lestadiolainen, ja lapseni ovat siis seitsemättä polvea. Veikkaanpa ettei pidempää essusukua hevin löydy.
Enkä ole irtaantunut koskaan kokonaan liikkeestä, tosin on ollut aikoja jolloin minua on vähemmän näkynyt seuroissa.
Kiitos matkamies raportistasi. Käsittääkseni se pitää hyvin paikkansa. Asioista keskustellaan nyt, monellakin foorumilla.
Kiitos vain tyhmeliinille keskustelun virittämisestä. Olen myös huomannut, että keskustelua on alettu käymään siellä ja täällä. Oikeastaan tilanne ajautuu keskustelun suuntaan ikään kuin pakotettuna. Selkeyttä oppiin ja opetukseen ollaan vaatimassa nyt joka puolelta, se ei ole enää pelkästään opposition harrastamaa hiljaista mutinaa. Jopa tiukkisten kesken alkaa löytyä näkemyseroja. Näin ollen ajan myötä hyssyttely ei enää toimi niin tehokkaasti. Ihmiset alkavat pikkuhiljaa rohkaistua keskusteluun. Tietysti ollaan avoimuudesta kaukana, mutta mielenkiinnolla seuraan ja osallistun, missä tulee tilaisuuksia. Jumala on myös hiljaisia heräyksen tuulia alkanut puhallella. Ollaan toivossa kärsivälliset.
Usko Isään Jumalaan peristuu vanhojen juutalaisten Jumalalta saamaan ilmoitukseen.
HUom! EI SIIS suinkaan JUULAISIIN KIRJOITUKSIIN, JOTKA NEKIN PERUSTUVAT JUMALALTA SAATUUN ILMOITUKSEEN.
Joka elää Pyhä Henki (todistus) sydämessään vuonna 2013, huomaa että usko joka hänellä on, perustuu aivan saman Jumalan ilmoitukseen jolta vanhat juutalaiset saivat aikanaan ilmoituksen.
On humattava ero, tieto ei ole uskoa. Eikä tiedolla pelastu kukaan. Pelastava usko asuu sydämessä, (ihmisen hengessä).
IHminen joka ei ole henkilökohtaisesti kohdannut Jeesusta elävänä, ei ole oikealla tiellä vaikka tieto oikeasta tiestä olisikin ymmärryksessä. Henkilö joka ei tiedosta ihan henkilökohtaisesti omin käsin tappaneensa Jeesusta, ei ole vielä elävässä uskossa.
On hyvin voimakas kokemus kohdata Jeesus henkilökohtaisesti, sitä kohtaamista ei ikinä unohda. HIstorian Jeesukseen uskoo monikin, mutta se usko ei ole pelastavaa uskoa.
Ilman uudestisyntymää ei kukaan ole näkevä Herraa.
Raamatun ulkoa osaaminen ei ole uudestisyntymä
Siitä kaiken kirjaimen tietävä ei ole uudestisyntymä
Siitä paasaava ei ole uudestisyntymä
Katkismusta tutkimalla ei uudestisynnytä
Sen ulkoa osaaminen ei ole uudesytisyntmä
Johonkin lestadiushaaraan kuuluminen kolmannessa polvessa ei ole uudestisyntymä
Oletko siis uudestisyntynyt, vai oletko vain suvun mukana laahustamassa seuroista toiseen.
Saa laahustaakkin, mutta ei Jeesus tullut sitä varten !
olet sinäkin jotenkin niin täysin "uudestisyntymisen" lumoissa, ikäänkuin se olisi kaikki kaikessa.
uudestisyntyminen ei ole kovin keskeinen aihe Raamatussa.
erityisesti sinua kiinnostaa toisten uskonelämän arviointi. mukavaahan se on juoruta ja heitellä happamia omenoita ja paistatella itse Hengen valossa. Tarvitset varmaan ihan aurinkolasit siinä kirkkaudessa kohta.
alahan jo jättää nuo vauvan kapalot ja äidin maito ja ala vaeltaa aikuisena kristittynä Herran Jeesuksen osoittamalla tiellä, elävää Jumalaa palvellen.
Sumeri: "uudestisyntyminen ei ole kovin keskeinen aihe Raamatussa."
!!! Uskomaton väite !!!
On uudestisyntyminen sen verran keskeinen asia jeesuksenuskossa, (Raamatussa) ettei ,kukaan uudestisyntymätön ole taivasta ikinä näkevä.
Joh. 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
Sumeri, kyllä uudestisyntyminen eli kääntymys on erittäin keskeinen asia. Sillä vain on Raamatussa monta nimeä.
Jottei opissa pelastuksen omistamisesta aiheutuisi tarpeetonta sekaannusta, on pidettävä kiinni siitä, että valaisu (illuminatio), herättämys eli eläväksi tekeminen (vivificatio) ja uudestisyntyminen (regeneratio) merkitsevät samaa kuin kääntymys, toisin sanoen ilmaisevat, joskaan käsitteet eivät ole samat, kuitenkin asiallisesti samaa kuin kääntymys.
Raamatussa käytetään myös sanaa ‘kutsumus’ (vocatio) useimmissa (mutta ei kaikissa) kohdissa kääntymyksen synonymina, nimittäin tarkoittamassa Kristukseen uskovaksi tulemista (1. Kor. 1:26; Room. 8:30 jne.). Sanalla ‘parannus’ (poenitentia, mielenmuutos) ei muutamissa raamatunkohdissa tarkoiteta vain synnintuntoa, vaan myös uskoa syntien anteeksiantamukseen (Luuk. 15:7).
Ei pidä tuijottaa sanoihin vaan niiden merkityksiin. Siis mikä on sanan idea - filosofian termeillä ilmaistuna.
Jos jotakuta kiinnostaa, kannattaa tutkia mitä tarkoittavat seuraavat termit jotka liityvät uudestisyntymiseen/kääntymykseen:
- conversio continuata
- conversio reiterata
Tässä kotiläksy viikonlopuksi kaikille.
Hei vaan tyhmeliini ja muut
Uudestusyntyminen ei ole Raamatussa mitenkään keskeinen aihe. Sana esiintyy Nikodemus keskustelussa, joka hallitsee mitä siitä ymmärrämme, Johanneksen evankeliumissa.
Apostoli Paavali puhuu vanhasta ihmisestä ja uudesta ihmisestä lähes käsittämättömällä tavalla. Se on helppoa tekstiä kaikille niille, jotka eivät vaivaudu Paavalin opetukseen perehtymään.
Merkkinä tästä on esim Saara ja kumppaninsa, jotka totaalisesti väistävät Paavalin kasteopetuksen ja höpöttävät hengellisistä kokemuksistaan. Siis merkkinä siitä, että ei vaivauduta apostolin kirjeiden äärelle pysähtyä.
Vihne usein aivan oikein korostaa sitä, kuinka esikoisuudessa roikutaan vuosikymmenet ahtaan portin kupeessa sen sijaan että sallittaisiin lapsen kasvaa, aikuistua, kantaa hedelmää Jumalan valtakunnassa.
Ilamn uudestisyntymistä et osaa selitää mitään Raamatussa olevaa ilmoitusta terveesti oikein.
ja sen huomaa !
Apostolin kirjeissä on viivytty pian viiskymmentä vuotta eli siitä asti kun Jumala uudestisynnytti Henkensä kautta !
Paavalilla ei ole mitään muuta kasteopetusta, muuta kuin se joka loistaa kirkkaana läpi uudenliiton sanoman, että tee parannus ja ota kaste, ja niin heitä lisääntyi ja niin meitä lisääntyy tänäkin päivänä.
ei ole takaovea eikä monimutkaista mysteerisakraalioppia.
Tosi kummallista " saalaahustaakin " ,,Nuo asiat pitää olla aivan talonpoikais
Järjellä meneviä , niitä ei voi saavuttaa lähellekkään ,kuten kirjoitat
vaan kaikki pitää ajatella kuin Jeesus aikanaan ja vielä
Ottakaa huomioon että Karitsan tionen tulo voi
olla jo huomenne .
Sumeri
olen erittäin yllättynyt vastauksestasi. Anteeksi vain, mutta nyt tulee mieleen,että oletko lintsannut dogmatiikan tunnilta. Kääntymys ja uudestisyntyminen ovat asiallisesti yksi ja sama asia. Tämän selitin jo äsken (10.5.2013 12:09).
olen täällä liikkeellä Raamatun kanssa ja uudestisyntyminen ei ole siellä laisinkaan keskeinen teema - se on Johanneksen evankeliumin Nikodemus keskustelussa niin vahvasti esillä, että kaikki ajattelevat näitä salaperäisiä yöllisen keskustelujen sanoja.
näitä kävimme yksityiskohtaisesti läpi täällä pari kuukautta sitten ja totesimme, että Jeesus ei siinä laisinkaan selitä, mitä uudestisyntyminen on.
esikoisilla on vahva dogmatiikka joka peittää Raamatun oman sanoman alleen. Olet itse äskettäin juuri kuvannut miten TI sopeuttaa Lutherinkin elämän tähän kaavioon, pelastusjärjestykseen.
Jeesuksen perustava julistus oli "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi"
tämä johtaa suoraan esikoislestadiolaiseen opetukseen siitä, kuinka tullaan Jumalan lapseksi.
Nikodemus kertomus epäsuorasti.
En ollut pari kuukautta sitten näissä geimeissä.
Oletko siis sitä mieltä, että uudestisyntyminen ei ole asiallisesti sama kuin kääntymys, parannus, valaisu, herättämys ?
En esittänyt tässä mitään esikoisten dogmatiikkaa, koska sitä ei valitettavasti ole. Miten voit olla sitä mieltä, että esikoisilla on vahva dogmatiikka? Joka ukkohan puhuu pöntöstä hieman eri lailla, välillä sama ukko samassa saarnassa kahdella tai kolmellakin tavalla.
Esitin asian Pieperin mukaan. Pieperiin luotan hyvin paljon, ehkäpä paremman puutteessa. Paras luterilainen dogmatiikka minkä tiedän. Parempi kuin yksikään suomalaisen kirjoittama.
Minäkin olen Pieper-tyhmeliini -akselilla, vaikka en dogmeista juuri ymmärrä, enkä ole Pieperiä lukenut. Nyt aion kyllä lukea.
Minustakin nuo termit aiheuttavat turhaa sekaannusta ja kuitenkin merkitsevät samaa asiaa -uskon tulemista. Olen myös ymmärtänyt Raamatustani, että "tehkää parannus" ei välttämättä tarkoita ulkonaisen elämän parannusta, joka käytännössä kuitenkin tuppaa tapahtumaan kun herännyt ihminen alkaa "tehdä parannusta". Ulkonainen parannuksen teko ei kuitenkaan pelasta, vaan tarvitaan sydämen parannus, kääntyminen, uudestisyntyminen, sydämen ympärileikkaus, termejä siis piisaa.
Siitä olen varma, että Raamatussa tämä armoon ottaminen on todella keskeinen seikka. Tämä liittyy taas siihen perisyntiin, josta pelastukseksi Jumala on antanut Sovitusuhrin ja ilmoittanut sen meille Raamatussa.
Osmo Tiililä aikanaan sanoi, että Kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan. Onkohan sumerilla hieman erilainen lähtökohta teologiassaan.
hei tyhmeliini
uudestisyntyminen on äärimmäisen keskeinen esikoislestadiolaisessa dogmatiikassa.
se että saarnaajien näkemykset vaihtelevat tuli näkyviin Risto Blomin tutkimuksesta "Miten tullaan Jumalan lapseksi"
Asia oli niin herkkä, että suomalaiset saarnaajat juonittelivat Lapin vanhinten avulla Risto Blomin heittämisen ulos herätysliikkeen saarnaajan asemasta.
Kyllä näiden luulisi olevan sinulle tuttuja asioita.
tarkkuutta, maan matkamies
olet varma monesta asiasta
minä puhun nyt pyhästä Raamatusta ja sanon uudelleen - uudestisyntyminen ei ole Uudessa testamentissa kovin keskeinen asia.
Sana esiintyy meille tutuimmassa merkityksessa vain Nikodemus keskustelussa, neljä muuta kohtaa käyttää toista kreikansanaa (palingenesis) ja niiden sisältö on useimmiten toinen kuin Johanneksella.
Tiituksen 3:5 johon Augsburgin tunnustus viittaa on tässä lähimpänä Johannesta.
I. Neuvo heitä, että he päämiehille ja esivallalle kuuliaiset olisivat*, että he kaikkiin hyviin töihin valmiit olisivat:
2. Ettei he ketään pilkkaisi, eikä riitaiset olisi, vaan sopivaiset, osoittain kaikille ihmisille siveyttä.
3. Sillä me olimme myös muinen taitamattomat, kovakorvaiset, eksyväiset, palvellen himoja ja moninaisia hekumia, ja vaelsimme pahuudessa ja kateudessa, vainoten ja vihaten toinen toistamme.
4. Mutta sittekuin Jumalan meidän Vapahtajamme hyvyys ja rakkaus ihmisille ilmestyi,
5. Ei vanhurskauden töiden kautta joita me tehneet olemme, vaan laupiutensa kautta hän meidät autuaaksi teki, uuden syntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6. Jonka hän meidän päällemme, Jesuksen Kristuksen meidän Vapahtajamme kautta, runsaasti vuodattanut on:
7. Että me hänen armonsa kautta vanhurskaiksi tulisimme ja ijankaikkisen elämän perillisiksi toivon jälkeen.
Paavalin epistola Tiitukselle kolmannesta luvusta
Njoo, sumeri. Tämä ei taida olla ensimmäinen kerta kun puhumme toistemme ohi.?
Minä en nyt ajatellut kuinka monta kertaa jokin yksittäinen sana esiintyy Raamatussa. Aika vähistä asioista olen varma, mutta mainittakoon vielä yksi. Raamattu puhuu samoista asioista monin eri sanoin ja kuvauksin. Ei minun tarvitse osata alkukieliä ja keksiä jokaiselle Raamatun kuvaukselle eri merkityksiä uskoakseni. Kyllä jokainen apostoli ja profeettaa saarnaa samasta asiasta, vaikkakin eri sanoin.
Tunnen Ristoa jonkin verran ja minulla on hänen väitöskirjansa. Olen lukenut hänen opuksensa jo jokunen vuosi sitten, joten muistini alkaa olla jo hatara sen suhteen.. täytyypä vilkaista uudestaan.
Tarkoitin dogmatiikan puuttumisella juuri sitä, että ei ole yhtenäistä dogmatiikan linjaa. Tilausta tälle nimittäin olisi. Mutta olen varma, että jos joku onnistuisi sellaisen kirjoittamaan, tulisi iso muheva riita.
Kirjoitetun dogmatiikan puuttuminen johtaa juurensa itse Laestadiukseen.
Huolimatta siitä, että Lasse oli tiedemies, hän ei paljoa perustanut dogmatiikkojen päälle. Syynä tietystikin suuri antipatia luterilaisen ortodoksian myöhäisen vaiheen oppeihin.
minulle "dogmatiikka" esikoisten parissa tarkoitta perinteisiä olennaisia opillisia käsityksiä, joita on melkoinen joukko.
kuten RB tapaus osoittaa, nämä käsitykset eivät ole yhteneviä.
siitä ei saa puhua, sillä esikoisten opin mukaan vanhimmilla ja saarnaajilla on Pyhä Henki, totuuden Henki, ja kuinka tämä voisi olla ristiriitainen.
tästä syystä myös esikoislestadiolaiset kristityt kovin pelkäävät olla väärässä tai tunnustaa erehtyneensä - missä Pyhä Henki silloin? Kaikenlaisia venkuroita keksitään eikä kysymyksiin vastata suoraan, ettei vain Hengen puute näkyisi.
tästä tulee aika veikeä ilmapiiri, josta totuudellisuus on kaukana
tämä on "käytännön dogmatiikkaa" eli toimivaa kristinoppia esikoisten arjessa
teologista koulutusta vieroksutaan, kuten muutakin koulutusta joka voi uhata uskoa, esim psykologiaa.
Havukka-ahon ajattelijoita on siksi hyvin paljon, hauskoja kansanmiesten ja -naisten teologisia päätelmiä, ja joskus vähemmän hauskoja.
esimerkiksi maailman kaikkien viattomien lasten autuus -oppi josta suurella voimalla ja tunnelatauksella pidetään kiinni.
nämä ovat sinulle toki tuttuja opinkappaleita.
Kyllä tuttua on. Ja juuri siksi olen kiinnostunut näistä jutuista. En voi sietää dogmia, jonka mukaan vain saarnaajilla ja ns. ymmärtäväisillä on oikeus tulkita Raamattua. Vihaan sanaa "ymmärtäväinen".
Tuo viattomien lasten autuus on mietityttänyt minua viime aikoina.
Myös Luther loppujen lopuksi näyttäisi olevan samalla linjalla kuin Laestadius.
Tämän opinkappaleen vahvimpana perusteena pidetään ilmeisesti Psalmia 87.
Ps. 87:5 Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä". Sitä Korkein itse vahvana pitää.
Ps. 87:6 Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: "Tämäkin on syntynyt siellä". Sela.
Menisiköhän esikoisten dogmi näin:
Joka ainoa on uudestisyntynyt Siionissa. Lapsi syntyy siis uskossa, mutta samalla hänessä alkaa vaikuttaa Aadamin syntiturmelus. Ja koska hän on uskossa, hän voi ottaa kasteen armon uskolla vastaan. Kun lapsi kasvaa, hän pysyy lapsen uskossa tai sitten lankeaa. Jos tai kun lankeaminen tapahtuu, se tarkoittaa että luopuu kasteen liitosta. Tarvitaan uusi kääntymys eli uudestisyntyminen. Ja jos taas lankeaa, taas Jumalan pitää nostaa ylös.
Kauan sitten edesmennyt esikoislestadiolainen mummoni kertoi minulle 70-luvulla, että hän sai heräyksen armon (tarkoitti kääntymystä) kaksi kertaa elämänsä aikana. Uudestisyntyminen ei ole välttämättä vain yksi tapahtuma. Se voi tapahtua monta kertaa.
Korjaan. Sanoin että joka ainoa on uudestisyntynyt Siionissa. Tarkoitin että joka ainoa on syntynyt hengellisesti siellä, ensimmäisen kerran.
Veikkaan että tässä Sumeri miettii että tyhmeliini on yksi näistä Havukka-ahon ajattelijoista. Voi olla näin. Aika näyttää.
Minusta olisi niin arvokasta, että juuri tällä tavoin sisäpiiristä ryhdyttäisiin kirjoittamaan esikoisten käytännön dogmatiikkaa.
Sen täytyy olla määrätietoisen avointa ja sisältää main stream opetuksia, joissa korostuu herätysliikkeen oma profiili.
Jos laatijoita olisi porukka eikä virkaansa pelkääviä tai toisilleen kateellisia saarnaajia, tulos voisi olla virkistävän raikas.
Se saisi olla deskriptiivinen ja opettajia nimeltäkin mainitseva, ilman että mukana on varsinaista oppien arviointia
150 vuoden aikana on kasvanut melkoinen sienimetsä, joka kiehtoo tavallasi myös minua.
Otteesi ei ole mielsetäni Havukka-ahon ajattelijan, vaan realistinen ote herätysliikkeen todellisuuteen tänään.
Vastauksena sumerin viestiin 10.5.2013 klo 16:59
Esikoislestadiolaiset ei ole mikään yhtenevä samoin ajatteleva massa, vaan meissä on monella tavalla ajattelevia.
RB: tapauksen tiedän ja mies on henkilökohtainen tuttu. Hän oli uhka VAIN tietyille lähetyssaarnaajillemme, ja erityisesti uhka lapinvanhimmille, joilla on hyvin hatara kristinuskon tuntemus.
Ruotsinlapissa ei olla kiinnostuttu kristinuskosta, vaan siitä että August Issaksonilta omaksuttu kristillisyyden perinne säilyy sellaisena, jossa heillä on yksin kaikkivaltiaalle kuuluva valta, kaiken arvostelun yläpuolella ja koko seurakunnan ylitse. Tämä näkyy jo selvästi lävitse täällä Suomessa. Osa tietenkin menee mukaan tällaiseen, mutta osa on saanut kokea vapautuksen tällaisista ihmisopeista nimeomaan Lutherin raamatunselitysten ja tunnustuksellisen evankelisluterilaisen opin kautta. Sen tähden tämä on meille tärkeätä että oikeassa opissa pysytään nyt järkähtämättä.
Liike kuin liike, niin tämä sama ilmiö eri variaatioina on kaikissa liikkeissä, tämä tunnejohteinen siehottaminen, jonka kautta ihmiset pyrkivät kokemaan hengen yhteyden tässä turvattomassa informaatio ähkyisessä maailmassa.
Haluan puuttua tuohon Ps.87 ;kohtaan 3-4 pikkuisen , koska siitä on kerrottu
Gal. 4:26,28 pikkuisen . Mutta se Jerusalem ,joka ylhäällä on, on vapaa ,
ja se on meidän Äitimme. ks. Ps.87:6 ..
GAL.4:28 . jA TE, VELJET , OLETTE LUPAUKSEN LAPSIA , niinkuin Iisak oli .,
ks. Room. 9:7-8. Muuten tämä seuraa Saaran ja Haagarin ,ja Iisakin ja Ismailin
Jerusalemin ja Siinain LAIN EVANVANKELIUMIA Vertauskuvana..
Laitapa nyt sumeri aloitus: Uudestisyntyminen Pyhästä Hengestä!
laitan hieman toisella nimellä ja viisaampiani lainaten!
Miksi on tärkeämpää pysyä jossain -laisuudessa kuin seurata Raamattua ?
luuletteko että taivaassa on -laisuuskyltit ovissa?
Ja jos onkin oven takana taitaaakin olla yhteinen huone ! Kammottava ajatus vai mitä lestadiukset !
Eikö tämä sumeri saa ollenkaan saarnata elävälle yleisölle ?
no en minä kyllä päästäisi pönttöön, ei sen puoleen.
Onpahan semmoista höpinää ja sanahelinää, että oksettaa.
Jeesus sanoisi
Katsokaas itsekkäät uskovat ikkunasta ulos olisko siellä joku avun tarpeessa
On mielenkiintoinen avaus toden totta ja hyviä keskustelijoita. Taas voimme oppia lisää Jumalan sanasta - monipuolisesti.
Harmi, että panettelijoita ilmaantuu kuin kärpässieniä sateen jälkeen, mutta se kuulunee asiaan. Koskapa vihulainen on heti siellä, missä Valo alkaa loistamaan, saadakseen sen himmeämmäksi tai tykkänään sammumaan.
Kyllä kai , se saa ta ma tekee vaikka mitä ,
Mutta olena kyllä samaa mieltä asioiden suhteen
Kristittyjen yhteys on ihana rakkaudellinen yhteys, silloin kun Jeesus saa olla Herranamme. Vihollinen tunnetaan hajottamisesta Kristuksen seurakunta yhteen kokoamisesta Jeesuksen Kristyuksen meidän Herramme ympärille. JUmalan lapsiksi ja lapsina taivaan perillisiksi.
Hyväkään renki, vaikka kuinka ahkerasti työtä tekee isännön talossa hän ei peri isäntää. Vain lapset perivät Isänsä valtakunnan. Isän lapsia ovat he jotka ovat hedelmöittyneet isän siemenestä.
Room. 4:3-8 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."
Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
"Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
***) Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"