Ranskassa on noin 36 750 kuntaa. Suurista väestöeroista huolimatta kaikilla kunnilla on periaatteessa samantyyppinen hallintojärjestelmä: kuudeksi vuodeksi valittava kunnanvaltuusto ja pormestari. Kuntajärjestelmä luotiin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä. Kuntien suuresta määrästä huolimatta niiden määrä on pysynyt suhteellisen samana.
Kuntien rooli ja hallinto
Ranskan kuntahallinto perustettiin Ranskan suuressa vallankumouksessa entisten seurakuntien tilalle.
Kuntien asema on taattu perustuslaissa ja se on tärkeä taso Ranskan aluehallinnossaKuntien suurista väestö- ja pinta-alaeroista huolimatta niillä on samanlainen hallintorakenne ja samat toimivaltuudet (poislukien Pariisi, Marseille ja Lyon, joita säätelee eri laki).
Kuntaa hallinnoi kunnanvaltuusto (conseil municipal), jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden vaalikaudeksi. Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan määrin, jonka tehtäviin kuuluu kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Määriä avustaa useat viransijaiset, jotka voivat saada tiettyjä valtuutuksia.
Kunnanvaltuutettujen lukumäärä riippuu kunnan väkiluvusta, minimi kunnanvaltuutettujen lukumäärä on 9. Kunnanvaltuustojen kokoukset ovat julkisiä, mutta vain kunnanvaltuutetut voivat esiintyä siellä.
Kunta on alueellinen yhteisö, oikeussubjekti, jolla on oma budjetti, joka koostuu valtion tulonsiirroista ja paikallisista veroista. Kunnan toimialaan kuuluu paikallishallinnon kysymykset, kuten vesihuolto ja rakennusluvat. Valtion edustajana kunnassa määri on vastuussa siviilisäätyyn liittyvistä toimenpiteistä (syntymä, avioliitto, avioero, kuolema) ja määrillä on myös poliisin valtuudet.
Kunnanvaltuuston ja määrin päätökset voidaan kyseenalaistaa hallinto-oikeudessa.
Kolme suurinta kuntaa (Pariisi, Marseille ja Lyon) on jaettu pienempiin hallintoyksikköihin (arrondissement municipal), mutta niiden toimivalta on rajoitetumpaa, esim. niillä ei ole omaa budjettivaltaa.
Pienin kunta koko Ranskassa on Castelmoron-d'Albret (62 asukasta) Bordeaux'n lähellä: 0,0376 km²
Väestöltään suurin kunta on Pariisi 2,2 milj. asukkaallaan
Kuntien toimivaltuuksia säädellään Alueellisten yhteisöjen yleisellä lainsäädännöllä, Code général des collectivités territoriales,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kunnat
Kuntien rooli ja hallinto
Ranskan kuntahallinto perustettiin Ranskan suuressa vallankumouksessa entisten seurakuntien tilalle.
Kuntien asema on taattu perustuslaissa ja se on tärkeä taso Ranskan aluehallinnossaKuntien suurista väestö- ja pinta-alaeroista huolimatta niillä on samanlainen hallintorakenne ja samat toimivaltuudet (poislukien Pariisi, Marseille ja Lyon, joita säätelee eri laki).
Kuntaa hallinnoi kunnanvaltuusto (conseil municipal), jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden vaalikaudeksi. Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan määrin, jonka tehtäviin kuuluu kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Määriä avustaa useat viransijaiset, jotka voivat saada tiettyjä valtuutuksia.
Kunnanvaltuutettujen lukumäärä riippuu kunnan väkiluvusta, minimi kunnanvaltuutettujen lukumäärä on 9. Kunnanvaltuustojen kokoukset ovat julkisiä, mutta vain kunnanvaltuutetut voivat esiintyä siellä.
Kunta on alueellinen yhteisö, oikeussubjekti, jolla on oma budjetti, joka koostuu valtion tulonsiirroista ja paikallisista veroista. Kunnan toimialaan kuuluu paikallishallinnon kysymykset, kuten vesihuolto ja rakennusluvat. Valtion edustajana kunnassa määri on vastuussa siviilisäätyyn liittyvistä toimenpiteistä (syntymä, avioliitto, avioero, kuolema) ja määrillä on myös poliisin valtuudet.
Kunnanvaltuuston ja määrin päätökset voidaan kyseenalaistaa hallinto-oikeudessa.
Kolme suurinta kuntaa (Pariisi, Marseille ja Lyon) on jaettu pienempiin hallintoyksikköihin (arrondissement municipal), mutta niiden toimivalta on rajoitetumpaa, esim. niillä ei ole omaa budjettivaltaa.
Pienin kunta koko Ranskassa on Castelmoron-d'Albret (62 asukasta) Bordeaux'n lähellä: 0,0376 km²
Väestöltään suurin kunta on Pariisi 2,2 milj. asukkaallaan
Kuntien toimivaltuuksia säädellään Alueellisten yhteisöjen yleisellä lainsäädännöllä, Code général des collectivités territoriales,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kunnat
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onhan tuokin yksi tapa, saavat miniatyyrikunnat päättää tärkeistä asioista Suurimpana tehtävänä on päättää kunnan vesijohtojen (ei juomakelpoista) vetämisestä ja rakennusten kattojen väreistä, joissain kunnissa tosin vielä suurempana asiana on päättää kunnanvaltuuston uudenvuodenvastaanoton kuohuviineistä, ostetaanko ihan shamppakaljaa vai ainoastaan kuohista.
ranskalaista aluedemokratiaa. Se on kansalaista aina lähellä ja kansalainen ei sitä vierasta.
Aleilla on valtaa ihan eri tavalla kuin Suomessa. Voidaan sanoa, että kaikki on Ranskassa paikallista - viinit, juustot, maataloustuotteet ym... ja mikä tärkeintä, myös DEMOKRATIA.