Kveenit...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit

Torniolaaksosta aikoinaan norjaan muuttaneita suomalaisia kutsuttiin kveeneksi,vähän niinkö haukkuma nimi kuin ryssäksi venäläisiä kutsumme

Mutta eihän kveenit norjasta ole lähtöisin,vaan täältä muuttaneet ihmiset joskus muinoin

Kyllä varmaan täältä ei ole pitkä matka ollut ennen kävellä norjaan,ja hakeekaapa historiasta onko tämä kveenien asuttamaa aluetta,tai missään historiaa opetettavassa koulu kirjassa,että torniolaakso olis kveeni aluetta,silloinhan niitä tuli kveeniä kun muutit norjaan siirtyöläisiksi

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.



Kveenit on vanha nimitys, joka nykyisin yhdistetään Pohjois-Norjan suomenkieliseen vähemmistöön. Tästä vähemmistöstä on nykyisin alettu käyttää myös historiallisiin teorioihin pohjautuvaa uudisnimitystä kainut.

Kveeni-sana on esiintynyt joidenkin pohjoisessa Fennoskandiassa asuneiden tai liikkuneiden ihmisryhmien nimityksenä viimeistään viikinkiajalla. Muinaisten kveenien yhteys nykyisiin kveeneihin on enintään välillinen. Nykyiset kveenit ovat Pohjois-Norjaan eli Ruijaan (Finnmark) 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Tästä väestöryhmästä käytetään joskus myös nimitystä Ruijan suomalaiset sekä norjansuomalaiset. Kveeni-sana ei ole väestön oma perinteinen nimitys itselleen, vaan Norjan viranomaisten suomenkielisestä väestöstä käyttämä nimitys. Kveenit on hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi, mutta silti kaikki suomalaissukuiset eivät pidä kveeni-nimityksestä. Nykyään kveeni-sana kuitenkin koetaan yhä useammin väestöryhmän neutraalina ja selvänä nimityksenä. Kveenikokouksissa kveenit ovat päätyneet pitämään itseään alkuperäiskansana. He ovat myös hakeneet alkuperäisväestön statusta sitä kuitenkaan saamatta
Käsitteenä kveeni on paljon nykyistä kveenivähemmistöä vanhempi. Kirjallisissa lähteissä on puhuttu kveeneistä ja Kvenland-maasta jo yli tuhat vuotta. Viikinki Ottarin säilyneessä matkakuvauksessa 800-luvulta mainitaan kveenit (cwenas). Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saagassa, joka on kirjoitettu 1200-luvulla, mutta joka kuvaa varhaisempia tapahtumia, kveenit (kvenir) pyysivät Torolf Kveldulfsonilta apua taistelussa karjalaisia vastaan. 1539 tehdyssä Carta marinassa mainitaan mahdollinen kveenien asuttama alue, Berkara Qvenar, Tromsøn ja Lofotenin välissä.

Historiantutkimuksessa muinaiset kveenit ovat olleet monien tulkintojen ja spekulaatioiden kohde. Nykyisin heidän yleensä otaksutaan olleen Lounais-Suomen alueelta tulleita eränkävijöitä, myöhemmässä vaiheessa Perämeren alueen jokilaaksojen suomalaisia uudisasukkaita.[2][3] 1600- ja 1700-luvuilla norjalaiset kutsuivat kveeneiksi Tornion- ja Kemijokilaakson suomalaisia.

1700- ja 1800-luvuilla kveeni-nimitys siirtyi tarkoittamaan Norjalle kuuluvalle Jäämeren rannikolle muuttaneita suomalaissiirtolaisia. Norjalaistamiskaudella, joka jatkui 1870-luvulta aina toiseen maailmansotaan saakka, kveeni-sanalla oli negatiivinen merkitys ja nykyäänkin se saatetaan mieltää sellaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen nimityksen käyttö on vaihdellut ja sen tarkoituksesta on keskusteltu. On kiistelty esimerkiksi siitä, lasketaanko suomalaisen ja norjalaisen yhteinen lapsi kveeniksi.

höpö höpö,kuka keksi kveeni sanan tänne,ei edes oppikirjoissa ole koskaan mainittu,kyllä tuo itäläisen kirjoitus on totta,onhan tänne etelä valtioiden siementä levinnyt ,miksi niitä kutsutaa.Llakakkaa pelleilemästä ja lyökää faktaa pöytään kveeneistä

on alkuperais kulttuuri lapissa .Viime kesänä löydetyistä luista tehdyt ajoitustulokset kertovat Taivalkosken asuinpaikalla padassa porisseen majavan n. 9 500 vuotta sitten ja Rovaniemellä on maistunut hirvi n. 9 300 vuotta sitten.

Poronhoito ei ole alkuperäiskulttuuri lapissa joka levisi lappiin vasta 1600 luvulla Enontekiölle ensinmäiseksi.

Oli miten oli mutta kveenit ovat vahvaa juurta ja selviytyjäkansaa.

norjalaisessa tiedotusvälineessä, kun Aftenposten-lehti julkaisi 6. syyskuuta artikkelin vähemmistökansasta. Suomalaissukuiset kveenit ovat Norjassa kansallinen etninen vähemmistö. Huhtikuussa Norja tunnusti virallisesti kveenin kielen aseman. Tapahtumista ei juurikaan tiedotettu, sillä kveenejä koskevista asioista kerrotaan Norjan tiedotusvälineissä yleensäkin varsin vähän. Nyt kiinnostus on viriämässä, ja yhä useampi kveeni on itsekin ylpeä juuristaan. Virallinen kiinnostus on herättämässä unohtunutta kulttuuria henkiin.


Norjalainen lehti antoi pitkästä aikaa palstatilaa pohjoisessa elävälle vähemmistökansalle Aftenposten-lehden julkaistessa koko aukeaman artikkelin kveeneistä. Det tause folket (vaitonainen kansa) -otsikoitu artikkeli kertoi sekä kveenien historiasta että heidän nykykulttuuristaan. Kveenit eivät ole juurikaan saaneet huomiota norjalaisissa tiedotusvälineissä edes silloin, kun Norja tunnusti heidän asemansa etnisenä vähemmistönä ja kveenin kielen aseman omana kielenään.

Aftenposten-lehden artikkeli valottaa osaksi unohdetun kansan taustaa ja antaa kveenien itsensä kertoa heille tärkeistä asioista. Jotta kveenien kulttuuri voisi nykyäänkin kukoistaa, on valtaväestön tunnettava vähemmistön juuria ja perinteitä. Artikkelissa todetaankin, että Norjan virallisten tahojen huomionosoitukset kveeneille ovat saattaneet pelastaa muuten ehkä häviävän kulttuurin.

Kveeneiksi kutsutaan Pohjois-Norjaan ennen 1900-lukua muuttanutta suomenkielistä väestöä ja heidän jälkeläisiään. Ensimmäinen maininta kveeneistä on vuodelta 890, jolloin pohjoisnorjalainen viikinkipäällikkö Ottar kertoi kansasta Englannin-vierailullaan kuningas Alfredille. Myöhemmin keskiajalla kveenejä muutti Norjaan useammassa erässä. Ensimmäiset muutot tapahtuivat ennen pohjoisten rajojen määrittämistä vuosina 1751 ja 1826. 1600-luvun alusta 1700-luvun alkupuolelle muuttoaallot suuntautuivat Pohjois-Norjan länsi- ja pohjoisosiin ja 1800-luvun puolivälin jälkeen itään ja pohjoiseen. 1880-luvun muuttohuipun jälkeen Norjaan muuttavien kveenien määrä on alkanut laskea.

Kveenejä muutti Lapista, Peräpohjolasta ja Tornionjokilaakson kylistä, jotka nykyisin ovat sekä Suomen että Ruotsin alueella. Norjaan kveenit tulivat työn ja paremman tulevaisuuden toivossa. Myös meren kalasaaliit ja käyttämätön viljelysmaa houkuttelivat uusia asukkaita.

Osa kveeneistä ei lainkaan halua, että heidät yhdistetään Suomeen, sillä he pitävät itseään norjalaisina. Toiset taas korostavat suomalaisia juuriaan ja suomalaisuuttaan. Kveenin kieli muistuttaa suomea, mutta siinä on karjalan, eestin ja muiden suomalaisugrilaisten kielten tapaan säilynyt hyvin vanhoja muotoja.

Kveenit tunnettiin Norjassa pian ahkerina työntekijöinä, jotka olivat hyviä kalastamaan ja saivat karun maan vihertämään. Heitä pidettiin pelottomina hylkeenpyytäjinä ja vahvoina kaivostyöläisinä. Miesten ollessa kalassa naiset huolehtivat lapsista ja karjasta sekä maanviljelystä. Tulonsa jälkeen kveenit olivat mukana rakentamassa Finnmarkia.

Kveenit pysyttelivät pitkään omissa yhteisöissään, mutta ovat myöhemmin sekoittuneet valtaväestöön avioliittojen kautta. Nykyisin kveenejä on ympäri Norjaa yhteiskunnan kaikissa osissa. Pohjois-Tromsin ja Finnmarkin väestöstä kveeninsukuiset muodostavat edelleen merkittävän osan. Esimerkiksi Porsangerin kunnassa tiennimet onkin merkitty sekä kveeniksi, saameksi että norjaksi.

Vuosisata sitten kveenit joutuivat voimakkaan norjalaistamistahdon kohteeksi. Norjalaiset liittivät kveenit vaaralliseksi katsomaansa suomalaiseen kansallismielisyyteen. Norjalaistamisaikana osa kveenien kulttuurista ja kielestä kärsi, mutta pian kveenikulttuuri tulee tunnetummaksi, kun maailman ensimmäinen kveeniksi laulettu CD-levy tulee markkinoille. Viime syksynä ilmestyi ensimmäinen kveeninkielinen romaani, jossa Alf Nilsen-Børsskog kuvaa elämää sodanajan Pohjois-Norjassa. Kveenien tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta

Kveenit tai kainut tai miksi heitä haluakkaan kutsua ovat asuneet finmarkissa/ruijassa vähintään yhtä kauan kuin norjalaiset elleivät pitempään! Se mistä nimitys kveeni tulee on monia teorioita kaikki suht koht heikkoja. Saagoissa mainittu kvenland tarkoitti mitä toen näköisimmin nyk pohjanmaata tai vain suomen yleensäkkin.

Kun tuntuu kveenien historia kiehtovan. Esitänkin tutkija Himasen palkkaamista ratkaisemaan kyseisen ongelman. Hän ja hänen tutkijaryhmänsä kun tuntuu näkevän tulevaisuuteen, niin ei kai mennyttäkään pitäisi olla vaikeampi selvittää.
Luulisi Himasen kveeni- tutkimuksen tulevan halvemmaksikin, kuin kataisen tilaama tulevaisuustutkimus. Urakalla tehtynä vieläkin halvempi, kuten esimerkiksi ojankaivuun.(Lopputuloskin olisi helposti nähtävissä ). Laskun tietenkin maksaisi tutkimuksen tilaaja, eli kveenit ja heidän jälkeläisensä.

Hyvää vointia vaan kaikille.

Olivatko birkarlit eli pirkkamiehet (pirkkalaiset) kveenejä ?

Hei,
olen I1D3a eli L22-Bothian ja niin samoin on kaukainen serkkuni, jonka esi-isä on Kyrö-sukua Pellosta. Omat lähihistorian esi-isäni omat Kanta-Hämeestä.
Kaikki 4-6 stepsin 67-markkeriosumani DNA-kannassa ovat Kanta/Lounais-Hämeestä tai Pohjanmaalta, mitään kaukaisia sukulaisuuksia en saa Norjaan enkä Ruotsiin pl. ne joiden suvut ovat tulleet Suomen alueelta. Päätelmä: ainakin osa pirkkamiehistä (ne jotka ovat I1:siä) tai heidän esi-isistään olivat kotoisin Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan alueelta. Mutta varmaan pirkkasuvuissa on monia halporyhmiä.

Kveenien asemaa on aina väheksytty koska ne eivät ole olleet vallanhimoisia eikä rahan ahneita toisin kuin muut. Alueen kveenipohja on antanut paljon koko Länsi-Lapille.

Nivanpäästä kväänit on.

persseestä ne on

Onko kveenit vähemmistö kansa suomessa kuin mustalaiset ja saamelaiset.Norjassahan ne on

Nykytietämyksen mukaan esim. Anund Kyrön Y-haplo on I1 L22 Z74 CTS2208 L287 L258 BY2572 Y58278 ja Tulkin hyvin todennäköisesti I1 L22 Z74 CTS2208 L287 L258 BY2572 Y13389 ja Oravaisen I1 L22 Z74 CTS2208 L287 L258 BY2572 Y13389 Y13390 Y33704 Y33707 . Kaikkien näiden esipolvet menevät läntiseen Suomeen jo nykyisin melko laajan Y-DNA-näytekannan pikaisenkin analyysin perusteella. Toki varmaan pirkkasuvuissa oli myös N1-haploa, koska ei mikään ryhmä koskaan geneettisesti mikään yhtenäinen ole. Pirkkamiesten genomeja ei ole (vielä) tutkittu kokonaisvaltaisesti.

Kvenlandista on sanottu tulevan eräs maannimi; Kvenland > Kvinland > Vinland > Finland...

Oikeastaan 2 älällä finn land = aamunsarastuksen maa , katsottuna ruotsista päin tai vaikka norjasta.

Kveeneillä on samanlainen asema elää kuin mustalaisilla nyky aikana suomessa ja työssä käyvillä työ orjilla jotka ei saa työtä koti suomesta

Pohjanmaalta oli lähtöisin kveeni suku.Kävin pohjois-norjassa kveenien kylässä ja jututin kveenejä heidän historiasta koska on suku tänne muuttanut.Ei tienneet oliko torniolaaksosta ketään asumassa heidän valta kunnassa,jos ei vuoristossa kun tie vasta 5vuotta aikaa rakennettiin sinne kylään,vuoren läpi vaan tehtiin tunneli 5km pitkä.Emme joutaneet kylällä käymään kun työ kutsuu lomalaista.

kyllä ne on Ylitorniolta,tarkemmin pekanpäästä

- Kveenit ovat Tornionjokilaakson alueelta Norjaan muuttanutta Suomea osaavaa väkeä.
- Tornionlaakson vanhin kylä on Kainuunkylä. Sittenhän tässä on Kainuu ja Ylikainuu.

Kvenlannista ne on. Venlanti eli Vinlanti. Päälle Vinlantia hynninnen.