Pello

Kyllä Pello on sitte kusimainen kylä

Misssään ei ole niin vaikea elää kun Pellossa.Kateellisia juoruakkoja koko pitäjä täynnä.Miehet sentään vielä ymmärtävät "vieraan lihan" päälle tarttua. Pahimmat 30-40 vuotiaat naiset.Onneksi älysin muuttaa pois.Tosin monen juoruakan miestä jäin kaipaamaan.

Liian kova äänistä hommaa

Pitäis laissa kieltää melua tuvat laitteet asutus keskukseen.Asun tässä aivan lähellä kisoja,aivanko olohuoneessa ajaisivat,soitin vuokranantjille että tulla kuunteleen melua,mittasi tuloksen 110 desineliä.Ehottomasti kisoja ei kannatte järjestää missä ihmisiä asuu on ritiksellä tai voisin antaa luvan pasmariiviillä,ei ainakaan ketään häiritse.

Maupertuisko muka maailmankuulu?

Olen iloinen siitä, että Maupertuis oli tekemässä Tornionlaaksossa astemittausta 1700-luvulla. Mutta Maupertuis ei ollut "maailmakuulu" tiedemies, kuten on annettu ymmärtää Tornionlaaksossa, esimerkiksi Pellossa ja Ylitorniolla. Tokihan se jokilaakson entisaikaisille asukkaille on ollut erikoista ja eksoottista, kun suuresta Ranskasta tulee tiedemies paikan päälle. Maupertuisista on vain paikallishistoriassa kehkeytynyt "maailmankuulu tiedemies", joka ei pidä paikkaansa. Onneksi retkikunnan mukana oli Outhier-munkki, joka kuvasi tekstein ja piirroksin jokivartista elämää, mistä on teos Matka pohjan perille. Maupertuis oli etevä ja asiansa osaava tiedemies, jota esimerkiksi Voltaire pilkkasi. Mutta Maupertuis ei koskaan tullut "kuuluisaksi". Hän ei siis tehnyt "läpimurtoa". Siihen ei ehkä olisi tarvittu enempää osaamista kuin hänellä oli, mutta hänen tutkimuksillaan ei ollut niin suurta merkitystä kuin tunnettujen tiedemiesten tutkimuksilla oli. Ehkä kyse on myös sen ajan markkinoinnista; joku on saattanut päästä vähäpätöiselläkin aiheella tai suhteilla tiedejulkaisuihin ja on siksi tullut kuuluisaksi. Lamppuakaan ei välttämättä keksinyt Edison, vaikka hänen nimiinsä se on merkitty. Kysyin ranskalaiselta yliopistoja käyneeltä kaveriltani piruuttani Maupertuis-tiedemiehestä. Hän ei ollut kuullutkaan miehestä. Maupertuis ei siis ole edes Ranskassa tunnettu. Ei siinä minusta ole haittaa, vaikka Pellossa ja Ylitorniolla hehkutetaan "maailmankuulua tiedemiestä". Mutta asia tulee viimeistään sitten vastaan, jos vaikka luodaan joitakin matkailuaktiviteetteja pelkän Maupertuis-nimen varaan ja luullaan, että niille tulisi jopa kansainvälistä vetovoimaa. Kannatan, että matkailussa käytettäisiin astemittauksen teemaa, mutta Maupertuisin varaan ei kannata paljoa satsata. Tokihan joku Maupertuisin patikkapolku on järkevä "investointi" ja myös järkevän niminen, mutta sen ei ole tarkoituskaan tavoitella taivaita. Tämä matkailuasia tuli esille Maupertuis-seminaarissa Ylitornion kunnantalon auditoriossa 2009 tai 2010, jossa eräässä esityksessä esiteltiin Maupertuisin rakennuksia keittokotineen Pellon Kittisvaarassa ja lopuksi sanottiin, että alkaisi Tornionjokilaakson matkailukin vihdoin käyttää hyväksi Maupertuisia, tätä kuuluisaa tiedemiestä, mistä alettaisiin siis saada suuriakin tuloja, tällainen olettamus jäi ilmaan. Ehkä se oli vain kannustava kehotus ja hyvä sinänsä sellaisena. Esitelmä kokonaisuudessaan oli hyvä. Ei niitä isoja matkailuinvestointeja Maupertuisiin liittyen sittemmin ole esillä ollutkaan. On puhuttu esim. näköalatasosta Kittisvaaran muistomerkillä. Ihan ok idea. Ja miksi sellaisen tekemiseen olisi niin iso kynnyskään. Vai pitääkö se tehdä niin "kunnolla", että siitä tulee kuten "miljoonia markkoja" maksanut Pellojärven lintutorni laavuineen? Miksi se ylipäänsä on niin laakea ja matala. Ja miksi sinne vievällä tiellä särkee autonsa kiviin ja kuoppiin? Jos astemittaukseen liittyvä matkailunähtävyys halutaan tehdä, se pitää minusta sijoittaa Pellossa torille (se, jossa on led-taulu), jotta yleisö löytää sen mahdollisimman helposti. Kittisvaaran muistomerkille ei kannata tehdä mitään ennen kuin sinne on tie. Ylitorniolla nähtävyys kannattaa tehdä Aavasaksanvaaralle, koska sinne on autotie. Mikä se sitten voisi olla? Pellon torilla se voisi olla edellä mainittu keittokota eli korkea aitta, jonka Maupertuis siirrätti eräästä talosta Kittisvaaran huipulle observatorioksi. Observatorioksi nähtävyys kannattaisi myös nimetä ja siinä pitäisi olla myös iso kaukoputki. Tällä kaukoputkella voisi sitten katsella vaikka Kittisvaaran muistomerkkiä. Ei olisi kovin suuri investointi tehdä vaikka talkoilla ja hirrenveistoperinteitä kunnioittaen mahdollisimman korkea hirsiaitta Pellon torille. Se voisi sitten sisältää kaukoputken ja pienimuotoisen "tiedemaan" lapsille. Nimi voisi kaikesta huolimatta olla Maupertuisin observatorio, koska se "juttu" tässä on observatorio ja tiedeteema, ei Maupertuis.