Söderman keskittyy juuri EU:n perustuslain sisällön erittelyyn!

Lukekaahan nyt hyvät "Demarit" ja Näin onit" ja muutkin "Vilhot" ensin tuo Jacob
Södermanin kirjoitus edes kerran läpi, niin taatusti havaitsette, että kyseinen
kirjoitus miltei kokonaisuudessaan käsittelee juuri niitä kaipaamianne
"sisältökysymyksiä".

Vain kirjoituksen ingressi ja pari viimeisintä kappaletta käsittelevät
"päätöksentekoprosessia", joista niistäkin Söderman esittää itse asiassa vain
toivomuksen, että "Suomen kansaa kuultaisiin asianmukaisella tavalla
eduskuntavaalien (Soderman tarkoittaa vuoden 2007 eduskuntavaaleja) yhteydessä,
järjestettiinpä sitten varsinainen kansanäänestys tai ei".

Minä en ensinkään kiivaile kansanäänestysmenettelyn puolesta; minä vain kokemuksesta
tiedän - ja oletan nimimerkkien Demari ja Näin on tietävän, millaisella
prosessuaalisella menolla kansalle ei itse asiassa millään muulla menettelytavalla
olla antamassa sille mahdollisuuttaa käyttää sille kuuluvaa valtaa vaikuttaa siihen,
että asia ratkaistaisiin kansan haluamalla tavalla.

Ainakaan minä en aikoinaan antanut sille eduskunnalle (eli sinne äänestämälleni
kansanedustajalle), joka päätti Euroopan Rahaliittoon liittymisestä, valtuuksia
tehdä kyseistä päätöstä. EY/EU-kansanäänestyksen yhteydessähän kaikki keskeiset
poliittiset ryhmät lupasivat, että esimerkiksi EMUun liittymisestä, kuten myös
esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä (s.o. sotilaallisesta
liittoutumattomuudesta luopumisesta) tullaan vielä kuulemaan erikseen kansaa.

Samaten viimeisintä eduskuntaa valittaessa ei EU:n perustuslain hyväksymiskysymys
ollut lainkaan mikään keskeinen asia, siis esim. juuri sillä tavalla, miten Jacob
Södermankin kysymyksen asetaa: "Kysymys olisi siitä, minkä neuvon kansa antaa maamme
eduskunnalle: jatkammeko Euroopan unionin jäsenenä sen kehittyessä sopimuksessa
määrätyllä tavalla vai johtaako kansanäänestys eroon unionista?"

Koska katson, kuten uskon Södermaninkin katsovan, että itse päätöksentekoprosessin
valinnalla (eduskunnan tekemä päätös neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen contra
eduskunnan tekemä päätös ilman neuvoa antavaa kansanäänestystä) hyvin ratkaisevasti
vaikutetaan siihen, minkälaisena sisällöllisesti EU:n perustuslaki voisi tulla
esimerkiksi Suomen eduskunnassa hyväksytyksi, tyrkytän edelleen "södermaneja(ni)"
vastaukseksi.

Ja vielä erikseen ilmoitan "tajuavani" [siis sen, että nyt arvon nimimerkit eivät
tunnu itse tajuavan sitä, että Suomen eduskunnassa ei juurikaan voida fiilata
tarjolla olevaa EU:n perustuslaki(sopimust)a, joten a) ja b) -erittelyt osoittavat
korkeintaan naiiviutta], kuten myös sen viimeisimmän parin rivin oletuksesi on aivan
oikea!! (Juuri siksihän pidänkin EU:n perustuslakisopimuksesta järjestettävää
kansanäänestystä en ainoastaan tarpeellisena vaan suorastaan välttämättömänä!)Ja nyt
hyvät nimimerkit!

Lukekaa ensin hitaasti ja ajatuksen kanssa seuraavasta linkistä Södermanin artikkeli:


Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,20

Ja sitten kertauksen vuoksi siitä seuraavat "sisällölliset" poiminnat:

* "Euroopan unionin perussopimukset ovat vahvempia kuin Suomen perustuslaki. Jos
unionin säännöksen ja Suomen perustuslain tai lain välillä tulee ristiriitaa,
unionin laki voittaa. Tämä perustuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.Siitä tulee
perustuslakisopimukseen selkeä säännös."

* "EU:n perustuslakisopimukseen tulevat uusina asioina valtiolliset symbolit: lippu,
tunnus, hymni ja Eurooppa-päivä. Yhteinen raha ja Euroopan keskuspankki ovat jo
olemassa. Euroopan unioni saa perusoikeussäännöstön, kun Nizzan perusoikeuskirja
tulee noudatettavaksi jäsenmaissa unionin lakeja sovellettaessa. Eurooppa-neuvosto
saa pysyvän puheenjohtajan, presidentin ja EU saa ulkoministerin."

* "Uudessa unionin perustuslakisopimuksessa pilarijärjestelmä (Maastrichtin
sopimuksessa perustettu Euroopan unioni oli jaettu kolmeen pilariin, yksi
perinteisiä yhteisöasioita varten, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kolmas
sisä- ja oikeuspolitiikkaa varten) poistuu. Vaikka turvallisuus- ja ulkopolitiikassa
usein vaaditaan yksimielisiä päätöksiä, niin sisä- ja oikeuspolitiikka tulee
yhteisen toimivallan piiriin."

* "Perinteisesti on katsottu, että kunkin valtion suvereniteetin ydinalue on se,
missä se voi valtiona tarvittaessa käyttää pakkokeinoja, kuten esimerkiksi
poliisitoiminnan, rajavalvonnan, syyttäjätoiminnan tai oikeuslaitoksen piirissä.
Perustuslakisopimuksessa EU saa valtuudet tarvittaessa tunkea myös tälle
ydinalueelle. EU:n luonne muuttuu oleellisesti, vaikka tarkoitus on mitä parhain:
kansalaisten turvallisuuden lisääminen."

* "EU:n tuomioistuin saa uusia välineitä panna niskoitteleva jäsenmaa järjestykseen,
jos maassa ei noudateta EU-lakeja."

* "Uuden perustuslakisopimuksen nojalla unioni voi julistautua puolustusliitoksi,
kun Eurooppa-neuvostossa löytyy yksimielisyys."

* "Euroopan unionista tulee perustuslakisopimuksen myötä liittovaltion veroinen
oikeusyhteisö, vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu. Senkin valmistelu on unionin
käsissä. Perustuslakisopimuksen mukaan mahdollinen uudistaminen annetaan uuden
tulevaisuuskonventin, eikä siis jäsenmaiden valmisteltavaksi."

* "Suomalaiset voivat vaikuttaa unionin päätöksiin parlamentissa 14 edustajan
välityksellä ja ministerineuvostossa yhden ministerin voimalla sekä lisäksi
Eurooppa-neuvostossa. Perustuslakisopimuksen mukaan suurin osa unionin päätöksistä
syntyy tosin enemmistöpäätöksillä.

Kansa, jonka osuus Euroopan unionin väestöstä on yksi prosentti, ei ole
ratkaisevassa asemassa päätöksiä tehtäessä. On korostettu, että unionissa jäsenmaat
päättävät asioista itsenäisinä valtioina. Lämmittääkö se suomalaisten mieltä, jos
parikymmentä EU:n itsenäistä jäsenmaata puuttuu Suomen kannalta merkittävään asiaan
tavalla, jota suomalaiset eivät koe oikeaksi?"

* "Maamme perustuslaissa ole säännöstä siitä, että olemme Euroopan unionin jäsen
kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Samoin eduskunnalla ei
ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle."

* "EU:n perustuslakisopimus on niin merkittävä asia, että pitäisi nähdä vaivaa sen
selostamiseksi kansalle. Kaikki kansamme merkittävät tulevaisuuden kysymykset
tulevat aikanaan ratkaisuun sen puitteissa.

Asia ei kuulu pienellä porukalla päätettäväksi."

Ja sitten "Näin on" voikin "Demarinsa" ja "Vilhonsa" kanssa lopettaa omat kehäpäätelmänsä ja itseään - ja
esimerkiksi Södermania - viisaampaa leikkimisen...