Oikeusoppineet moittivat hallituksen sote-linjauksia kovin sanoin. Palveluiden vastuukuntapohjaista järjestämistä epäillään jopa lain vastaiseksi. Asian ratkaisee eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Valtiosääntöasiantuntija, professori Kaarlo Tuori tyrmää Petteri Orvon (kok.) johtaman työryhmän työn Helsingin Sanomissa ja epäilee, että hallitus toivoo perustuslakivaliokunnan muuttavan tulkintaansa kunnallisesta itsehallinnosta.
- En ole tyytyväinen perustuslakijuristina. En ole tyytyväinen sosiaali- ja terveyskysymysten ja sisiaalioikdeuen tuntijana. En ole tyytyväinen Suomen sosiaali- ja teveydenhuollon tilasta huolta kantavana kansalaisena, enkä myöskään kansanvallan tilasta huolta kantavana kansalaisena, Tuori listaa.
Myös professori Olli Mäenpää arvelee ryhmän esityksen kohtaavan vaikeuksia perustuslakivaliokunnassa. Ongelman ydin on, miten pienille renkikunnille taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sote-palvelut siirretään suuremman vastuukunnan järjestettäväksi.
Perustuslaissa kunnille on taattu itsehallinto.
Mäenpään mukaan linjauksia on tehty erittäin poliittisesti välittämättä lainkaan siitä, ovatko ne perustuslain valossa toteuttamiskelpoisia. Myös sote-palveluiden rahoitus ja kuntarakenne ovat täysin auki.
Tuorin mukaan sote-palvelut on alistettu kuntauudistukselle ja kuntakoon kasvattamisesta on tehty päätavoite.
ps verkkotoimitus
Valtiosääntöasiantuntija, professori Kaarlo Tuori tyrmää Petteri Orvon (kok.) johtaman työryhmän työn Helsingin Sanomissa ja epäilee, että hallitus toivoo perustuslakivaliokunnan muuttavan tulkintaansa kunnallisesta itsehallinnosta.
- En ole tyytyväinen perustuslakijuristina. En ole tyytyväinen sosiaali- ja terveyskysymysten ja sisiaalioikdeuen tuntijana. En ole tyytyväinen Suomen sosiaali- ja teveydenhuollon tilasta huolta kantavana kansalaisena, enkä myöskään kansanvallan tilasta huolta kantavana kansalaisena, Tuori listaa.
Myös professori Olli Mäenpää arvelee ryhmän esityksen kohtaavan vaikeuksia perustuslakivaliokunnassa. Ongelman ydin on, miten pienille renkikunnille taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sote-palvelut siirretään suuremman vastuukunnan järjestettäväksi.
Perustuslaissa kunnille on taattu itsehallinto.
Mäenpään mukaan linjauksia on tehty erittäin poliittisesti välittämättä lainkaan siitä, ovatko ne perustuslain valossa toteuttamiskelpoisia. Myös sote-palveluiden rahoitus ja kuntarakenne ovat täysin auki.
Tuorin mukaan sote-palvelut on alistettu kuntauudistukselle ja kuntakoon kasvattamisesta on tehty päätavoite.
ps verkkotoimitus
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hallituksen ainoa tarkoitus on kuntaliitokset ja keskittäminen
Keskiviikko 8.5.2013 klo 18:07 - Vesa-Matti Saarakkala
Hallituspuolueet tulivat tänään ulos sote-linjauksillaan, kun oikeuskansleri niitä vaati, jotta eduskunnassa ja kunnissa voidaan käsitellä hallituksen jo lanseeraamaa kuntarakennelakia.
Hallitus esittää perustettavaksi vastuukuntamalliset yli 50 000 asukkaan sote-alueet erikoissairaanhoitoon ja siihen liittyvään perusterveydenhuoltoon sekä 20 000 asukkaan kuntia perusterveyden- ja sosiaalihuoltoon, sillä alle 20 000 asukkaan kunta ei saisi enää järjestää mitään perusterveydenhuollon palveluita. Alle 20 000 asukkaan kunta voisi vaihtoehtoisesti siirtää perusterveydenhuoltonsa suoraan sote-alueen järjestettäväksi tai erikoisluvalla yli 20 000, mutta alle 50 000 asukkaan vastuukunnalle, mikäli valtioneuvosto antaa siihen luvan
Koska olemassa olevassa järjestelmässä meillä on jo käytössä yli 50 000 asukkaan sairaanhoitopiirit ja Paras-puitelaki edellytti vähintään n. 20 000 asukkaan väestöpohjaa perusterveydenhuoltoon, on hallituksen ainut tarkoitus tässä kohtaa nähdäkseni tukea tällä uudella sote-mallillaan kuntauudistustaan, jossa edellytetään vähintään 20 000 asukkaan kuntien muodostamista tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Ruuhka-Suomen ulkopuolella on nimittäin kosolti tilanteita, joissa alle 20 000 asukkaan kunta ei pysty siirtämään palveluitaan hallituksen mallin mukaiselle vastuukuntana toimivalle yli 20 000 asukkaan kunnalle, ellei se siirrä niitä suoraan maakunnan keskuskaupungille, koska tällaisia 20 000 asukkaan kuntia ei muita ole.
Koska into siirtää palveluiden järjestäminen maakuntakeskukselle on pieni johtuen hallituksen valitsemasta sote-alueen vastuu- eli isäntäkuntamallista sairaanhoitopiirimäisen kuntayhtymän sijaan, saa hallitus aikaan kuntakentällä vilskeen, jonka seurauksena maakunnissa keskikokoiset kunnat alkavat tehdä 20 000 asukkaan liitoksia keskenään ja maakuntien reuna-alueiden kunnat liittyvät niihin joko lakkauttaen itsensä tai sitten ne hakevat valtioneuvostolta poikkeusta ja jäävät, tai ne jätetään, liitosten ulkopuolelle, kun ne voivat saada perusterveydenhuoltonsa tältä muodostettavalta 20 000 asukkaan vastuukunnalta, mikäli valtioneuvosto antaa siihen erikoisluvan. Tarvittaessa hallitus vielä erilaisin työssäkäyntikriteerein varmistaa, että se saa runnottua haluamansa malliset keskuskaupungit maakuntiin. Muulla ei niin väliä.
_______________________________________________
Tämä hallitus tekee jatkuvasti päätöksiä jotka ovat laillisuuden
rajamailla.
Missä sne eduskuntaan palkatut lakimiehen on silloin kun noita
päätöksiä ja selvityksiä tehdään?
Eikö nuo laillisuuskysymykset pitäisi tehdä jo selvitysten yhteydessä?
Edustajilta ei voitane vaatia kaikkien lakien ja sopimusten tuntemusta?
Jonkka (SDP) luikki pakoon vastuutaan eikä suostunut ottamaan kantaan luonokseen.