Taisi löytyä selitys sille miksi suomenruotsalaiset pärjäävät niin surkeasti Pisa-testeissä
Heitä ei kiinnosta koulutyöt, koska jatko-opintoihin pääsee kuitenkin.
"STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
Heitä ei kiinnosta koulutyöt, koska jatko-opintoihin pääsee kuitenkin.
"STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
Kohta Ankka rupeaa kaakattamaan, että "ei ne ole ruotsinkielisille, vaan suomenkielisetkin voivat hakea, jos vaan opiskelevat kiltisti pakkoruotsinsa!"
Kohta Ankka rupeaa kaakattamaan, että "ei ne ole ruotsinkielisille, vaan suomenkielisetkin voivat hakea, jos vaan opiskelevat kiltisti pakkoruotsinsa!"
- Näinhän tämä takinkääntäjä Gustafssonkin asian selitti kun syntyi kiistaa siitä, että ruotsinkielisillä on paljon enemmän aloituspaikkoja korkeampaan koulutukseen kuin suomenkielisillä!
Tosiasia vain on, että omalla kielellä suoritetuissa opinnoissa saadaan parhaat tulokset. - Kun puhutaan tuloksista niin ei pidä sekoittaa arvostusta siihen samaan sillä hyvin moni suomenkielinen Åbo Akademissa opiskellut on nostettu taivaisiin ruotsinkielisellä taholla koska ovat halveksineet omaa suomenkielistä taustaansa julkisesti. Tällaisia luopioita ruotsalainen raha tapaa palkita avokätisesti!
Ei haaska uskalla kommetoida tutkimuksen on tehnyt ruotsalainen, se on ankan hierarkiassa jopa häntä paaaaljon korkeamalla. Saataisi lopputua työt rkpeen palkka netti kiirjoittelu vakansista
Kyseessä on aivan selvä tekosyy, näennäisperuste, joka sopisi aivan hyvin ruotsinkielisten kaikkien kiintiöiden lakkauttamisen. Ruotsinkieliset hakekoot opiskelemaan suomenkielellä Suomessa.
Taivaantosi. Helppo pääsy rahakkaille kiintiölinjoille (lääketiede, oikeustiede, kauppatiede jne.) ja sen jälkeen kilpaillaankin suomenkielisten kyykyttämisellä.
Taitaa olla sula totuus, että surut on tyhmiä.
Jos on ylipalkattu työ jo varattuna YLE:llä, valtionhallinnossa, säätiöliitossa tai puolueessa.
"Laiskuudesta puheen ollen:
Vanha SUOMALAINEN sananlasku sanoo:
"Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä."
Tänk på det
Tuo sananlasku ei nyt sovi tähän, sillä kyse on enemmänkin varastamisesta.
Tuon pitää olla ruotsalainen sananlasku ei suomalainen. Eikä se pidä paikkaansa ruotsinkielisten kohdalla..
Viisas pääsee väehmmällä, ruotsinkielinen siksi että hänellä on etuoikeus.
Suomessa on liian paljon ruotsinkielistä koulutusta. Siksi ei ole oikein vähentää suomenkielistä koulutusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
--.-.-.-.-.-.-.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä. Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
"Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja."
Ankdamille ja muille svekorasisteille/PISA-hurreille tämä ei vain mene jakeluun. Eli ruotsinkielinen hakija-aines on niin heikkoa, ettei kiintiöitä voi edes aina täyttää. Sen siitä saa, kun syntyy kultalusikka takapuolessa. Tällainen sakki on hallinnut Suomea pitkään ja valitettavasti kyykyttää edelleenkin.
Voihan ihmetellä kenelle ei mee jakeluun tässä.
Suomenkilisiä lääkiskenlinjoja on Suomessa monta. Ruotsiksi on yksi joko on keskitetty Helsinkiin. Kaikki suomenkielisten linjojen pääsypisteiden keskimäärä on alhaisempi kuin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen linjan pisteet. Verrattuna pelkästään Helsingin ne ovat hieman alhaisemmat.
Käytännössähän tämä tarkoittaa että maassa tarvitaan hieman korkeammat pisteet päästäkseen lääkäriksi ruotisnkielellä kuin suomenkielellä
Samassa suhteessa ruotsinkieliset opintopaikat vähennetään kuin suomenkieliset. Kokonaisia opitolinjoa ollaan lakkauttamassa mitä tarkoittaa ettei enää voi opiskella enää näin ammateihin ruotsiksi Suomessa.
"Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono."
Niin tehdään kaikilla linjoilla myös suomenkielisillä, jos taso on liian matala.
Jos uskot että meillä on etuja niin misket sitten ryhdy suomenruotsalaiseksi niin tuole nopeasti huomaamaan että elit harhassa
Mitä sitä rehkimään, kun etuoikeusjärjestelmämme takaa surunuorille ohituskaistan parempiin ammatteihin ja asemiin yhteiskunnassamme.
Hyva että juuri ruotsalainen tutkija on todennut kuinka huonossa asemassa enemmistön opiskelijat ovat Suomessa.
Pitää perustaa enemmstön diskriminaatiota vastustava viranomainen . Hassu tilanne.