Me ainutlaatuiset, me särymme, me kuolemme. Olemme heikkoja.

Jokainen meistä. Juuri sinä! Olet ainutlaatuinen, kaunis ihminen. Tunnet surua, iloa, onnea, monia tunteita. Joskus saatat miettiä mitä järkeä tässä on. Mistä olemme tulleet, mitä me täällä teemme ja miksi, minne täältä lähdemme?
Ahdistaa, miten heikkoja me olemme. Kuvittele vastasyntynyt vauva, niin voimakas tahto hänellä on elää. Niin heikko hän on, ilman ravintoa hän kuolee.
Mekin kuolemme ilman ravintoa. Kuolemme ilman lämpöä, ilman rakkautta, ainakin henkisesti. Kuolemme sairauksiin. Jokainen meistä lähtee yksi kerrallaan, toiset nuorempina toiset vanhempina, mutta jokainen lähtee. Mitä jos huomenna on jonkun läheiseni vuoro, miten jaksan? Entä jos se olen minä? Elämä on kaunis, hauras ja arvokas, mutta se loppuu, mitä minulle sitten jää käteen? Ei mitään. Minua ei ole. Jokainen uniikki yksilö lähtee, kuolee pois aiheuttaen liikaa tuskaa. Mitä voimme tehdä? Emme mitään. Kuolema on kohdattava, on lennettävä pois, päästettävä irti, pakotietä ei ole. Ainoa asia jota en pääse karkuun, en edes itsemurhalla.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Minua kannustaa ja antaa potkua tälle kaikille, että olen vain käymässä täällä. Kun aikani ja tehtäväni on saatu päätökseen, jatkan elämää Isäni kodissa: Joh.evank. luku.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tyttö97 kirjoitti:

Jokainen meistä. Juuri sinä! Olet ainutlaatuinen, kaunis ihminen. Tunnet surua, iloa, onnea, monia tunteita. Joskus saatat miettiä mitä järkeä tässä on. Mistä olemme tulleet, mitä me täällä teemme ja miksi, minne täältä lähdemme?
Ahdistaa, miten heikkoja me olemme. Kuvittele vastasyntynyt vauva, niin voimakas tahto hänellä on elää. Niin heikko hän on, ilman ravintoa hän kuolee.
Mekin kuolemme ilman ravintoa. Kuolemme ilman lämpöä, ilman rakkautta, ainakin henkisesti. Kuolemme sairauksiin. Jokainen meistä lähtee yksi kerrallaan, toiset nuorempina toiset vanhempina, mutta jokainen lähtee. Mitä jos huomenna on jonkun läheiseni vuoro, miten jaksan? Entä jos se olen minä? Elämä on kaunis, hauras ja arvokas, mutta se loppuu, mitä minulle sitten jää käteen? Ei mitään. Minua ei ole. Jokainen uniikki yksilö lähtee, kuolee pois aiheuttaen liikaa tuskaa. Mitä voimme tehdä? Emme mitään. Kuolema on kohdattava, on lennettävä pois, päästettävä irti, pakotietä ei ole. Ainoa asia jota en pääse karkuun, en edes itsemurhalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu