Olen huomannut erään hämmentävän asian seuratesani kielikeskusteluja mediassa, mitä vähän nyt sallitaan sensuurin alla. Monissa vaaditaan kirjoittamista oikealla nimellään.
Aina löytyy yksi tai pari täysin suomenkielistä svekoa, jotka selvästi ahdistuneen kiihkoisena puolustavat oaman kansansa pakkoruotsitusta!?
Minua asia suorastaan tyrmistyttää. En mitenkään pysty samaistumaan noihin suomalaissvekoihin millään tavalla. Yhtä vähän kuin natseihin ellei vähemmänkin.
Mistä ihmeestä tuollaisia suomalaisia oikein syntyy ja miksi? Helppo vastaus olisi tietystio raha ja muut etuisuudet. Mutta ei se useinkaan päde tavallisiin kanslaisiiin.
Aina löytyy yksi tai pari täysin suomenkielistä svekoa, jotka selvästi ahdistuneen kiihkoisena puolustavat oaman kansansa pakkoruotsitusta!?
Minua asia suorastaan tyrmistyttää. En mitenkään pysty samaistumaan noihin suomalaissvekoihin millään tavalla. Yhtä vähän kuin natseihin ellei vähemmänkin.
Mistä ihmeestä tuollaisia suomalaisia oikein syntyy ja miksi? Helppo vastaus olisi tietystio raha ja muut etuisuudet. Mutta ei se useinkaan päde tavallisiin kanslaisiiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastaavatsi voisi ajatella fennoista, jotka ovat suruja. Heitä ei montaa löydy, mutta muutama kuitenkin. Esim. Rickhard Järnefelt.
MUTTA vertaaminen ontuu. On täysin eri asia puolustaa keilivapautta toiselle kansanryhmälle kuin sen epäämistä omalta kansaltaan.
Sitäpaitsi. Pakkoruotsituksen höllentäminen on kiistatta surujen oma etu pitemmän päälle.
Rickhard Järnefelt on tietääkseni suomenkielinen.....
Kyse ei ole siitä että kukin kieliryhmä vain kahmisi itselleen etuisuuksia
minkä kerkiää, vaan siitä että tässä asiassa on olemassa vain yksi
totuus jonka kaikki ihmiset tunnustavat äidinkieleen katsomatta,
jos he siis ovat oikeamielisiä eivätkä svekomaaneja.
Mikä se totuus on ?
Suomen pitäisi olla virallisesti yksikielinen ja ruotsin olla
vain paikallinen vähemmistökieli.
US:n kieliuutisen kommenteissa näkyi taas pari tuollaista outoa lintua. Heikäläisillä on vielä tapana kommentoida monta kertaa yhteen uutiseen, mikä osoittaa voimakasta sitoutumista "aatteeseensa".