Tarina Beatles-levytyksestä

Olet kova Beatlesmies, joka tuntee ulkoa lähes kaikki keskeiset tarinat. Et tunne juuri muuta musiikkia kuin poppia, jonka joukosta Beatles on sinulle ykkönen. Olet samanlainen kuin Rannan kundi ja 14 19 tässä mielessä. Erotus Rannan kundiin on se, että olet nuorempi, ja numeromieheen se, että et käytä kannabista, vaan tekstisi kirjoitusvirheet ovat seurausta puhtaasti älysi vajeesta.

Tiedän vastaavia tapauksia muiden kuin Beatles-fanien joukoista. On Michael Jackson -faneja, Elvis-faneja, ABBA-faneja ja Rollari-faneja.

Keskeistä tässä touhussa ei ole aktiivinen ja keskittynyt musiikin tutkiminen. Keskeistä on yhden tarpeeksi yksinkertaisen, itselle sopivan popsuosikin löytämisestä ja "jumaluskon" rakentamisesta koskien tuota artistia. Faneille ajatus siitä, että joku muu olisi parempi, on vastenmielinen. He pitävät vain yhtä jumalaa, kuten Rannan kundi esim. ehdottomasti tekee. Maailmannavaksi ei mahdu kuin yksi. Klassinen musiikki on juuri siksi vastenmielinen suuntaus: alitajuisesti ymmärrätte, että ei Beatles voi mitenkään pärjätä sellaisille nimille kuin Beethoven tai edes Sibelius. Mutta klassiseen tutustuminen on vaivalloista ja TUHOAA popfanatismin kuplan.

-olen myös kuullut jotain, mut taitaa olla vain huhuja...
-ehkäpä joku tietää asiasta varmemmin?.....

U tuubisssa on myös kivaa matskua Paulista ja Georgesta soittelemassa Carlin kanssa.

Carl oli georgen suuri idoli.

-joo kaikkihan tietää Georgen Perkins diggailun...teinipoikana heillä oli vähän aikaa keksityt n.s taiteilijanimet, ja George käytti nimeä: Carl Harrison. Paul käytti nimeä Paul Ramon, ja jostain olen lukenut, et Ramones bändi sai juuri tuosta idean omaan nimeen...John kai piti hieman lapsellisena tuollaista, ja piti käytti omaa nimeään, Ringo ei ollut vielä mukana, eikä edes Pete, vaan jotain tilapäisrumpaleita, erään nimi oli Tommy Hutchison tjn.

Kiva huomata, et Carl Perkins teki oikeastaan vain yhden tosi hienon piisin, eli Blue Suede Shoesin. Mutta sen ansiosta kaverista tuli miljonääri, ja vähintään yhtä tunnettu, kuin läjäpäin klassista, oopperaa tms. itsetarkoituksellista sekavaa sälää rustanneita tyyppejä, nimiä mainitsematta...mieti!....... :)

...niinpä...

Näitä tarinoita enemmän tälle sivulle.
Ja vähemmän noita asiaankuulumattomia klassisia häiriköitä.
Pliis.

jep!

-tää nostoon, ku on kivoja jutskia, ja vain yksi häirikön texti......kesää pukkaa... 25...uhh...

Kyseinen Biisi taitaa olla Matchbox .Levyllä teos alkaa e-duurin harjaamisella kunnes Ringo aloittaa sinänsä koskettavan tarinan ankeasta nuoruudesta.
Carl Perkins ja Cet Atkins vaikuttivat George Harrisonin kitarointiin onneksi siten ettei hänestä koskaan tullut varsinaista bluesin vinguttajaa.Brittiläisen bluesin buumi 60-luvulla lobotoi monen suomalaisenkin kitaristin lopullisesti.

-joo, taitaa ollkin tosiaan Matchbox kys. piisi, sehän on muistaakseni jollain ep-levyllä, joita silloin vielä julkaistiin, s.o jonkinlainen lp:n ja singlen välimuoto, jolla yleensä 4 kappaletta...
-en usko et Georgesta mitään bluesvinguttajaa olisi tullut, eihän tullut Shadows-tyylistäkään soittajaa,vaikka kova buumi oli Englannissa ja muuallakin silloin...George oli oma miehensä,ja omaehtoinen...