"Kinkypirskeissä nopeasti käytyäni vakuutuin jälleen, ettei sadomasokistinen suuntautuminen ole
kaikille ko. elämänalueen osallisille ihan selvää kuin pläkki. Kulttuuriin on ryhmittynyt runsaasti naisia ja miehiä väärin identiteetein. Sadomasokistinen identiteetti (tai sukupuoli) on käytännössä joko top tai bottom, eli alistuva/alistava. Identiteetti määräytyy yksistään oman henkisen, sekä fyysisen suuntautumisen perusteella ja siitä tapahtuvat poikkeukset ovat puhtaasti vain roolittelua. Jotkut sanovat itseään switcheiksi, ja palaankin asiaan hetken kuluttua.
Alistuvan ja alistavan ihmisen tunnistaminen on joskus vaikeaa ulkoaopittujen mielipiteiden alta, mutta realistisen ja viileän näkökulman avulla asian voi melko helposti selvittää. Kaikkihan eivät ole sadomasokisteja laisinkaan, ja niinsanotun "vaniljan" tunnistaa yleensä siitä, ettei hän ymmärrä sadomasokistista mielentilaa, tai voidaan sanoa että hänen elämänsä perustuu kokonaan muuhun muotoon. Tosiseikkana voi kuitenkin pitää sitä, että piileviä sadomasokisteja on moninkertainen määrä suhteessa niihin, jotka ovat jo kohdanneet taipumuksensa. Yhteiskuntamme on varsin sadomasokisminvastainen ja jatkuvan latistamisen seurauksena sadomasokismista onkin kehittynyt melkolailla huomaamaton turvaversio, jota lähes koko maailmanlaajuinen kinkyscene ylläpitää kynsin hampain.
Asiaan. Kun puhutaan feikkibottomeista tarkoitetaan sadomasokisteja, jotka katsovat omakseen alistuvan position, vaikka ovat perimmäiseltä luonteeltaan jotakin aivan muuta. Kokenut, valistunut sadomasokisti tunnistaa feikkibottomin melko helposti, niin bileissä, kuin netissäkin. Ensimmäinen kosketuspinta alistavan käytöksen ohella on horjuva mieli. Feikkibottomi yleensä antaa vaikutelman alistuvuudestaan, vaikka alistuvuus on hänessä vain mielenterveydellinen häiriö. Olisikin syytä ottaa tautiluokitukset takaisin käyttöön ja ohjata feikkibottomit pikaisesti takaisin kemiallisista (?) houruistaan, sillä scenessä oleva tasapaino ei kestä liian suurta subien määrää. Tasapaino onkin jo valmiiksi menetetty.
Feikkibottomiksi ajautumisen syyt ovat melko sukupuolisidonnaisia. Ilmoittautuessaan bdsm-aiheiselle sivustolle uusi feikkibottom- nainen on useimmiten bdsm-kuvioissa aloittelija. Hän ilmoittautuu jonkinlaiseksi subiksi, vaikka vuosien päästä hän ilmoittaa olevansa vähän muutakin. "
kaikille ko. elämänalueen osallisille ihan selvää kuin pläkki. Kulttuuriin on ryhmittynyt runsaasti naisia ja miehiä väärin identiteetein. Sadomasokistinen identiteetti (tai sukupuoli) on käytännössä joko top tai bottom, eli alistuva/alistava. Identiteetti määräytyy yksistään oman henkisen, sekä fyysisen suuntautumisen perusteella ja siitä tapahtuvat poikkeukset ovat puhtaasti vain roolittelua. Jotkut sanovat itseään switcheiksi, ja palaankin asiaan hetken kuluttua.
Alistuvan ja alistavan ihmisen tunnistaminen on joskus vaikeaa ulkoaopittujen mielipiteiden alta, mutta realistisen ja viileän näkökulman avulla asian voi melko helposti selvittää. Kaikkihan eivät ole sadomasokisteja laisinkaan, ja niinsanotun "vaniljan" tunnistaa yleensä siitä, ettei hän ymmärrä sadomasokistista mielentilaa, tai voidaan sanoa että hänen elämänsä perustuu kokonaan muuhun muotoon. Tosiseikkana voi kuitenkin pitää sitä, että piileviä sadomasokisteja on moninkertainen määrä suhteessa niihin, jotka ovat jo kohdanneet taipumuksensa. Yhteiskuntamme on varsin sadomasokisminvastainen ja jatkuvan latistamisen seurauksena sadomasokismista onkin kehittynyt melkolailla huomaamaton turvaversio, jota lähes koko maailmanlaajuinen kinkyscene ylläpitää kynsin hampain.
Asiaan. Kun puhutaan feikkibottomeista tarkoitetaan sadomasokisteja, jotka katsovat omakseen alistuvan position, vaikka ovat perimmäiseltä luonteeltaan jotakin aivan muuta. Kokenut, valistunut sadomasokisti tunnistaa feikkibottomin melko helposti, niin bileissä, kuin netissäkin. Ensimmäinen kosketuspinta alistavan käytöksen ohella on horjuva mieli. Feikkibottomi yleensä antaa vaikutelman alistuvuudestaan, vaikka alistuvuus on hänessä vain mielenterveydellinen häiriö. Olisikin syytä ottaa tautiluokitukset takaisin käyttöön ja ohjata feikkibottomit pikaisesti takaisin kemiallisista (?) houruistaan, sillä scenessä oleva tasapaino ei kestä liian suurta subien määrää. Tasapaino onkin jo valmiiksi menetetty.
Feikkibottomiksi ajautumisen syyt ovat melko sukupuolisidonnaisia. Ilmoittautuessaan bdsm-aiheiselle sivustolle uusi feikkibottom- nainen on useimmiten bdsm-kuvioissa aloittelija. Hän ilmoittautuu jonkinlaiseksi subiksi, vaikka vuosien päästä hän ilmoittaa olevansa vähän muutakin. "
Vastaukset 4
Vanhimmat
"
Luonnonhistoriassa täällä asuvilla naisilla, varsinkaan eläimillä ei ole ollut juurikaan mahdollisuuksia toimia kovin autoritaarisina osapuolina soidinpelin ulkopuolella. Parinvalinta on kohdistunut väkevään tai menestyneeseen urokseen, mikä on saanut naiset hyvin varovaisiksi alistuvien miesten kohtaamisessa. Alistuvaa miestä on pidetty perinteisesti inhottavana ja epärelevantisti myöskin tyhmänä, kehittymättömänä. Ja koska kovat jätkät eivät yleensä ole hekään pitäneet alistuvista miehistä (seksuaalisina kilpailijoina), ovat he usein ryhtyneet itse naisille feikkibottomeiksi torpatakseen mahdollisesti muuten avautuvat pienimuotoiset dominamarkkinat. Naisen feikkibottom- elämä päättyy viimeistään sitten, kun hänen tielleen osuu vahva uros, jolla on feministisiä fantasioita. Kyse on kuitenkin kokeilusta ja roolipelistä, jossa todellisia luonteita sovelletaan puoliksi väärinpäin, yleensä valehdellen, ettei niin kuitenkaan tapahdu. Naispuolisia feikkidominoita ei juurikaan ole ja miespuolista feikkidomia ei arvonsa tunteva nainen suostu pitkään katselemaan. Näin olleen feikkitopien karsimiseksi on olemassa jo riittävät torjuntajärjestelmät.
Pähkinänkuoressa todettakoon, että dominoiva nainen etsii dominoivaa miestä. Sadistit sadisteille ja masokistit masokisteille, kuten hospitalista kerrotaan. Subina olemisen ongelma ei kosketa naisia, koska heidän alistumistaan ei karsasteta. Naisen, joka on oikeasti sub ei tarvitse yleensä missään vaiheessa elämää valehdella olevansa dominoiva, eikä hänen tarvitse muutella nettiprofiilia muutaman vuoden välein identiteettinsä osalta.
Aidon topin (domin) tunnistaa siitä, että hän on aidosti sadomasokistinen, käskyttävä ja hänessä on särmää, jota muut kavahtavat. Aidon topin tunnusmerkkeihin kuuluu myöskin toisen tuskan myötäeläminen ja sille nauramisen taito. Bottomit, eli alistuvat osapuolet eivät avoimesti naura muiden häpeälle, vaan kärsivät siitä usein itsekin jossain määrin. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan domit ovat iskevämpiä ja särmikkäämpiä, liikuntahaluisempia, keskimääräisesti kauniimpia ja vähemmän lihavia. Kulttuurillemme tyypillistä on pitää heitä myöskin parempina ja selvitymistaitoisempina. Samalla tavalla voidaan ajatella, että masennuspotilaat ovat huonoja ihmisiä, joilta puuttuu lahjakkuus ja elämäntaito. Näin ei ole. Masennuspotilaat lopettaisivat masennuksensa jos heidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin he oikeasti ovat. Poislukien, jotkut neurologisempia ongelmia omaavat tapaukset, joita ei voidakaan (täysin) parantaa."
deebysoulsurface,blogspot.com
(kannattaa käydä)
En oikein ymmärtänyt tekstiäsi tai mitä ajat sillä takaa. Tuli olo että sinulla on pari lausetta asiaa jonka jälkeen ajat tekstisi puppusana generaattorin läpi ja julkaiset täällä.
Oletkos sitä vastaan että joku eon feikkisubi? Eikä ihmiset saa olla mitä he haluavat? Eikö feikkisubit saa tulla kinkybileisiin?
- TrueHamster
"En oikein ymmärtänyt tekstiäsi tai mitä ajat sillä takaa."
Ihminen kyllä hahmottaa, jos juna tai vaatekappale on mauton siihen tarkoitukseen. Jostain syystä, kun puhutaan seksuaalisesta feikkaamisesta, moni ei kykene ymmärtämään lukemaansa. Ja todettakoon varmuuden vuoksi vielä kertaalleen, että suomalaisessakin kinkyscenessä pyörii feikkisubeja. Eli kaikki ne, jotka ovat siellä subeina eivät ole sitä rakenteellisesti.
"Tuli olo että sinulla on pari lausetta asiaa jonka jälkeen ajat tekstisi puppusana generaattorin läpi ja julkaiset täällä. "
Kyse on ihan ns. tutkivasta tieteestä. Jos et osaa lukea, niin hanki peruskoulutus.
Lopeta aluksi vaikka hömppöromantiikkaan uskominen. Mies on maailman kusetetuin sukupuoli.
"Oletkos sitä vastaan että joku eon feikkisubi?"
Periaatteessa kyllä, käytännössä en. Ihmisten pitää saada tietää, että bileissä pörrää feikkejä, ja että tällainen feikkikäyttäytyminen syntyy siitä, että kulttuurimme kollektiivinen psyyke ei veny paremman näkemiseen. Jos junassa oli vessanjakkarat, kaikki älähtäisivät. Kun kinkybileisiin viedään etolan myymälän sisältö, kaikki hymistelevät innoissaan. Miksi kenenkään tervejärkisen pitäisi tukea feikkisubeja?
"Eikä ihmiset saa olla mitä he haluavat?"
Saa. Joukkohypnoosi/aivopesu on huono lähtökohta omalle tahdolle.
"Eikö feikkisubit saa tulla kinkybileisiin?"
Voivat he sinne tulla, mutta valmistautukoon siihen, että joku huomaa heidät ja heidän mielenterveydelliset ongelmansa.
Mistä tämä diipaipiipii yhtäkkiä tänne on pöllähtänyt? Kilometrikaupalla tekstiä, jossa on jotain epäolennaisia väitteitä, mutta pääosa tekstistä on sekopäistä filosofista höpötystä. Ketä tällainen lilukanvarsien pohdinta kiinnostaa?
Onko tämä se entinen bmad-cmad vai-mikä-se-nyt-oli?