Maanpeiteperenna varjoon

Suikeroalpi ja kevätkaihonkukka näin äkkiä ajateltuna. Ihan rutikuivasta ne eivät tykkää, mutta muuten ovat kyllä oikein kilttejä ja kauniita sekä erinomaisen hyvin leviäviä.

Myös maahumala on kova poika leviämään ja huomattavan sitkeähenkinen. Siitä on olemassa myös variegata-versio, jolla on lehdissä hopeanvaaleaa. Jos se pääsee kukkapenkkiin eikä sitä sinne halua, sen poistamisessa on aika kova työ.

Matala kurjenpolvi--peittokurjenpolvi, tuoksukurjenpolvi tai verikurjenpolvi, pikku töyhtöangervo on myös sievä ja kukkii kauan, niin varjossa kuin auringoisemmassakin paikassa. Entäs mustikka, puolukka, juolukka,kielo?

Rönsytiarella, taponlehti.

Esikot ja vuokot olisi toimivia jos luonnonkukat kiinnostaa.