Elikkä osa vanhasta hirsitalosta menossa sisä remonttiin. tällä hetkellä sisäseinissä on vanha haltex jonka jälkeen hirsi. Oma ajatukseni olisi purkaa vanha haltex pois, koolata 50mm villaa lasivilla/ekovilla???? jonka jälkeen ilmasulku ja kyproc tai lastulevy. Ulkoseinät jo remontoitu eli lisä eristys tulee sisä seiniin. Talossa ei ole varsinaisia ilmanvaihto systeemejä, kesällä ilma vaihtuu kun ikkunat aukastaan ja talvella kun kolme takkaa lämmittää taloa (ottaa korvausilmaa). pyytäisin asiallista kommentointia ja perusteluita myös....
Vanhan hirsitalon eristys.
Nuori isäntä
26
2431
Vastaukset
- nimim00
anna halttexin olla
- Jfifnkrofkkg
Tiedä sitten miten käy, mutta kandee fundeerata se että mihin tulee kastepiste eli mätäneekö hirret huitsiin. Eikös noita rintsikoita juuri noin homehdutettu pystyyn takavuosina? No joku asiantutija voi kommentoida onko em. vain "hear say".
- lhjop4
mä laitan saunamökkiini hirren päälle 50mm ekovillaa, ilmansulkupaperin ja puupaneelin. oisin ostanut puhdasta vital-selluvillaa vaan tehdas paloi, nyt sitä taas saanee kaupoista.
Jos tila riittää niin laittaisin eko/selluvillaa 10 cm. Mineraali tai lasivillan kanssa käyttäisin höyrynsulkumuovia.- Anonyymi
Jos nyt jätettäisi mineraalivillat ja höyrynsulut pois hirsitalosta!
Eko- ja selluvillat ilmansulku paperilla ja pellavarivettä hirsien väliin tiukasti koloihin.
- nuori isäntä
Haltexit lähtee ne on sen verta rujos kunnos. Puhutaan et hirsitalo ja höysulku ei hyvä idea häviää hirren "hengittävyys". osa talosta on tehty juuri niinkuin jo sanottiin 10cm sellua, paperi ja sit lastulevy ja osa taas remontoitu 10cm lasivillaa ei paperia ei sulkua. ja koko talo on siis vanhaa hirttä väliltä 120- 50 vuotta. taloa on laajennettu muutamaan kertaan. Remontoidut puolet talosta on ihan kunnossa edelleen ei ole ilmenny home ongelmia vaikka eristys menetelmia on talossa jo kolmea eri mallia.
- Anonyymi
Niin oletko ajatellut, ettei energiatehokkuuden takia tarvitse kaikkia seiniä edes päällystää/eristää. Suurimmat lämpöhukat tapahtuu lattian ja yläpohjan kautta. Toki jos haluaa hirret piiloon.. Liity facebook ryhmään "Pelastetaan vanhat talot!" Sieltä saa hyviä vinkkejä, kokemuksia ja ideoita.
- hirsirakentaja1
Hirsimökin- ja hirsitalon suunnitellut ja rakentanut.
Käytä ehdottomasti eristykseen puu/paperipohjaista ecovillaa ( huom. kuivan villan painuminen ...ecovilla koolausten väliin mielummin ns. kosteana tai liimapohjaisena puhallettuna, kuin koolausten väliin kuivapainettuna ) ja sisäpuolelta katsottuna kosteussuluksi seinään ja kattoon lasikuituverkkovahvistettu ilmansulkupaperi, puupaneeli tai cyproklevy ja paikat pysyy homeettomina! Ecovillaan imeytyy ilmassa olevaa difenssiokosteutta, mutta se myös luovuttaa sen pois! Lasi- ja kivivilla ei luovuta kosteutta pois. Keinovilloihin ( lasi-ja kivivilla ) huonetilan sisäpintaan asennetaan ilmansulkumuovi mikä taas tarvitse rinnalleen koneellisen ilmanvaihdon, koska ilmassa oleva difensiokosteus jää muovin pintaan! Huonetilassa lämmin ilma pyrkii rakenteissa ulospäin! Tästä johtuen ilmanvaihtokone säädetään noin 10% alipaineiseksi, jotta ilma liikkuisi ulkoseinäpinnasta lämpimään sisätilaan päin oletuksena ettei kosteus kerry muovin pintaan? Ecovillaa käytettäessä painovoimainen ilmanvaihto riittää esim. puukiukaalle ja takalle. Olisi hyvä rempan yhteydessä asentaa 115mm eristetty ilmanvaihtoputki takan / kiukaan välittömään läheisyyteen joko rossipohjan läpi tai asentaa se väli- tai yläpohjan vasojen väliin eristettynä ( kuten itse tein ) ja jää talvella lattiapintoja viilentävä harmillinen vedon tunne pois lattiarajasta, kun korvausilma on mahdollisimman lähellä korvausilmaa vaativaa tulipesää. Kattoon sijoitettuna ilmanvaihtoventtiilistä tuleva raaka tuloilma sekottuu huoneessa ylös nousevaan lämpimän ilman sekaan, josta myös etunsa! Aikanaan "vanha kansa" oli jo tuolloin tehnyt painovoimaisissa rakennuksissa terveellisiä ja hyviksi havaittuja ilmanvaihtoratkaisuja!
Ecologisen raknnuskustannuksia ja energiakustannuksia säästävän rakentamisen puolesta! T. JP puh. 050 3435005 - avohoidokit äänessä
Heh. Egocvillat ovat ominaisuuksiltaan paljon lähempänä mineraalivillaa kuin puuta (sahanpurua, umpipuusta eli hirrestä nyt puhumattakaan).
Puulla on aika hyvä vesihöyrynvastus, joten tuossa rakenteessa höyrysulku on "ulkopinnalla" eli siinä hirressä ja sisällä on egovilla, joka ei montaa desiä vettä/m² kykene sitomaan.
Vähän niinkuin riskialtis rakenne siis.
Turvallisempi olisi ulkopuolinen lisäeristys tai sitten kunnollinen, höyrysululla ryyditetty, eristys sisäpuolelle. Viimeksi mainitussa vaan pitää olla tarkkana mm. liitoksessa yläpohjaan.
Höpinänä siitä, miten vesi kondensoituu höyrysuolkuun, jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa on kyllä sitä luokkaa, että pojalla on väärä lääkitys, vaikka avohoidossa onkin. - timpermanni 55
Ap kysyjä eristää/levyttää väliseiniä, ei siis ulkoseiniä. Väliseinissä ei käytetä ilmasulkuja, noin perinteisesti.. lämmöneristyskin hirsiväliseinässä on nähdäkseni täysin turha.
- Hyvää päivää
Olisikohan kuitenkin tarkoittanut sisäseinällä ulkoseinän sisäpuolta.
- Timpermanni 55
päivää vaan, saattaahan se niinkin olla.. turhaa sinne on alkaa mitään ilmasulkuja siitä huolimatta asentaa.. kastepiste asettuu seinän sisään, mikä ei liene tarkoitus.
Hirsitalo kun on pärjännyt ilman mokomaa tähänkin asti.- ei mitään opittu
Joo, jätetään vielä ilmasulutkin pois, niin kuluu riittävästi energiaa ja pääsee kosteutta rakenteisiin myös ilmavirtauste mukana.
Sit voit taas 2030 joku kirota, miten on villalla pilattu hyvä talo ja ois vaan pitänyt käyttää luonnonmateriaaleja eli turvetta, purua ja asbestia.
- Nuori isäntä
Niin tai näin... ehkä jätän eristämisen tekemättä kokonaan koolaan vaan kyprokit seiniin ja teen isomman leivin uunin jotta riittää lämpöä, puuta meidän metsissä riittää. ei vaan vitsi vitsinä. Taitaa olla nää vanhojen hirsitalojen lisäeristys välillä tuurin kauppaa niin moni asia vaikuttaa tuleeko hometta vai ei. joku haluaa mineraali villaa ja höyrynsulut sekä koneelliset ilmanvaihdot(siihen en lähde) toiset haluaa ekovillaa milloin missäkin muodossa (levynä.,puhallettuna). talossa sinänsä ei tunnu koskaa vedon tunnetta ei edes talvella kun lämmittää, ikkunatkin on vaihdettu uusiin nekään ei enää vedä. Talvella lattiat on kyllä kylmiä kovilla pakkasilla mutta ei sinänsä vedon tunnetta ole havaittavissa kun eikö tällä ilmasulku paperilla juuri poisteta vetoisuutta.Kiitos hirsirakentaja1 kommenteistä ja hyvistä perusteluista ja nää kaverit ketkä haukkuu muita avohoitopotilaiks niin taitaa löytyä se avohoitopotilas omasta peilistä. ja tarkoitan ulkoseinien sisäpuolta jos joku sitä miettii....
- minävaanentaas1
hometta tulee vain siinä tapauksessa että ulkovuori ei pidätä sadevettä ja tuulensuojat ei pidä hirttä lämpimänä.
sis.puolinen lisäeristys huomioitava ilmansulkupaperi, eristeenä käy kaikki, ei homehdu jos talossa ilma vaihtuu.
lattiat kylmiä koska alapuolinen tuulensuoja (onko rossi?) puuttuu ja lattiaeristeet irti lattialankuista, eli ilma liikkuu liikaa lattialankun alla... ei tuo homehdukkaan, muttei paljon mukavuuttakaan saa.
sisäpinnan kyprokin tilalle saa muitakin levyjä, jotka ei ole niin tarkkoja talon elämiselle.
minä eristäisin samalla kun rakenne on auki, 50mm auttaa jo kummasti.
jos kuitenkin hirret meinaat piilottaa?
- .tillintallin.
Vanhassa hirsitalossa yleensä ne seinän hirret kaipaa vähiten huomiota.
Eli keskitä huomio ikkunoiden modernisointiin ja alustaan niin tulee jo hemmetin paljon lämpimämpää sisälle. Muuten huomiota kannattaa kiinnittää salaojitukseen ja talon kattoon, missä kunnossa on. Joskus räystäitä täytyy pidentää kun oli kreikkalais-muotia aikoinaan hyvin lyhyet jotka lahotti seinää. Rännit on syytä olla tai tuuli heittää katolta valuvan veden seinään.
Ajan myötä kannattaa siirtyä vesikiertoiseen(painovoimainen) puulämmitykseen, jossa on energiavaraaja. Älä osta mitään ökykallista humpuuki puukattilaa, joka tarvii nasa-insinöörin käyttöä varten.
Seinät ja katto kannattaa jättää hengittäväksi eli ei höyrysulkuja sinne. Pohjaan sopii finnfoam heti ryömintätilan yläpuolelle ja sen päälle vaikka vuorivillaa, jota finnfoam suojelee maapohjasta nousevalta kosteudelta.
Eli vielä lyhyesti: jos hirsiseinä on kunnossa, älä tee sille mitään- minävaantaas1
niillä tillintallin käänteispalokattiloilla sinäkin säästäisit 10 mottia vuodessa selkääsi... ja painovoimane vesikierto on syvältä, tai jos leluilla haluaa leikkiä ja käydä potkimassa ylivuotosäiliötä puruvintillä niin onnea vaan. ne tuuman putketkaan ei kovin nättejä ole :)
melkoinen eristäjä oletkin, uretaania pohjaan muttei yläpohjaan?
mites se kivivilla lattiassa eroaa lasivillasta, tuleeko rossista muka liikaa ääniä tms, ainakaan palosuojaa/katkoa ales ei tarvita... - 31351251515
minävaantaas1 kirjoitti:
niillä tillintallin käänteispalokattiloilla sinäkin säästäisit 10 mottia vuodessa selkääsi... ja painovoimane vesikierto on syvältä, tai jos leluilla haluaa leikkiä ja käydä potkimassa ylivuotosäiliötä puruvintillä niin onnea vaan. ne tuuman putketkaan ei kovin nättejä ole :)
melkoinen eristäjä oletkin, uretaania pohjaan muttei yläpohjaan?
mites se kivivilla lattiassa eroaa lasivillasta, tuleeko rossista muka liikaa ääniä tms, ainakaan palosuojaa/katkoa ales ei tarvita...Finnfoam ei ole polyuretaani vaan polystyreeni. Yläpohjassa on todennäköisesti paksu purukerros, joka selviää tehtävästään vallan mainiosti eikä sitä ole syytä lähteä repimään auki koskaan, ellei selkeästi jotain vikaa ole tiedossa. Alhaalla sen sijaan voi hyvin olla esim. kosteusvaurioita.
Palokattiloita on monenlaisia ja järki sanoo, ettei kannata hankkia kaikkein vikaherkintä ja kalleinta. Jos on omaa metsää, 10 mottia sinne tänne on yhdentekevää. Vapaakiertoa ei voi toteuttaa tuuman putkilla, pääputket pitää olla paksumpia. Mutta tässähän isäntä kertoi, että heillä on varaava iso uuni joten se nyt ei ole mitenkään ajankohtainen asia.
Kivivilla on kaikin puolin lasivillaa parempaa, vaikka toki hengityssuojain tarvitaan myös kivivillassa.
Palosuojauksen lisäksi yhdistelmärakenne säästää rahaa, kun koko pohjarakenne ei tule finnfoamista. - Jos haluaa harrastaa
31351251515 kirjoitti:
Finnfoam ei ole polyuretaani vaan polystyreeni. Yläpohjassa on todennäköisesti paksu purukerros, joka selviää tehtävästään vallan mainiosti eikä sitä ole syytä lähteä repimään auki koskaan, ellei selkeästi jotain vikaa ole tiedossa. Alhaalla sen sijaan voi hyvin olla esim. kosteusvaurioita.
Palokattiloita on monenlaisia ja järki sanoo, ettei kannata hankkia kaikkein vikaherkintä ja kalleinta. Jos on omaa metsää, 10 mottia sinne tänne on yhdentekevää. Vapaakiertoa ei voi toteuttaa tuuman putkilla, pääputket pitää olla paksumpia. Mutta tässähän isäntä kertoi, että heillä on varaava iso uuni joten se nyt ei ole mitenkään ajankohtainen asia.
Kivivilla on kaikin puolin lasivillaa parempaa, vaikka toki hengityssuojain tarvitaan myös kivivillassa.
Palosuojauksen lisäksi yhdistelmärakenne säästää rahaa, kun koko pohjarakenne ei tule finnfoamista."Jos on omaa metsää, 10 mottia sinne tänne on yhdentekevää."
Kuinkakohan paljon alkaa olla merkittävä asia, jos 10 mottia ei tunnu missään?
Kenties 100m3 klapeiksi tehtynä ja poltettuna alkaa tuntua jossain, vai isommat määrät?
- Puukuitulevy
Paksu puukuitulevy 20 - 50 mm. sopii hengittävänä kaikkiin vanhoihin taloihin--sisälle ja ulos.
- Hörhöilyä
Aina kun luette sanan hengittävä, niin jättäkää viesti välistä.
- Nuori isäntä
Juu rossipohja on. Talo lämpiää (300m2) yhdellä leivin uunilla ja kahdella vanhalla "pystytakalla" ja luulen että lämmitys muotoa ei muuteta ihan hetkeen mihinkään kattiloihin yms.. vedet lämpiää sähköllä.. tosiaan ikkunat on jo modernisoitu vaihdettu 2009. yläpohjassa purua ainakin 400mm. kun tämä vanhin osa talosta on vielä remontoimatta ja talvella ei oikein toi uuni riitä lämmittään koko vanhaa puolta noin 100m2 niin jotain on eristettävä ettei lämpö karkais niin paljon, uunista se ei ole kiinni koska se on "vanhanliiton" uuni jossa on aika reippaasti massaa varaamaan lämpöä ja hyvin varaakin 3-5 pesällistäkin lämmittää niin kyllä lämpiää ja pysyy sen 2-3 päivää lämpösenä mutta kun joutuu joka päivä lämmittään uunin talvella ja aika kuumaksikin välillä että pysyy pirtissä se 19 raatia lämpöä, hirvittää tuo kuumaksi lämmittäminen ettei vanha komea uuni mene pilalle/hzlkea/hajoa yms... tuleeko ilmansulkupaperi villojen ja seinälevyn väliin.. melkein olen kallistumassa siihen että vanhat haltexit pois, koolaus et saa seinät oikiaan ja selluvilla kosteapuhallettuna/ekovilla levynä ja gyproc ja se ilmansulku paperi mihin se sitten oikea oppisesti laitetaan. Lattiat auki tuulensuoja eristys, puhallusvilla väh:400mm ilmansulku ja ehkä lankkulattiat tai mitä sit keksiikään.. yläpohjaan en vielä luultavasti koske..
- ...tun hengittävyys
Jotkut tuntuu ottavan hermoo kun puhutaan "hengittävyydestä" että ei talo voi hengittää blaa blaa ja jos talo hengittäisi se valskaisi jokapaikasta ja tuuli ujeltaisi läpi. Tällä yleisesti alalla tarkoitetaan kun puhutaan esim vanhoista hirsi taloista, että hirsi sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä. polttopuiden tekijät tietää ja ylipäätän ihmiset jotka ymmärtää puusta materiaalina että puu voi kastua litimäräksi ja kuivua sen jälkeen eikä se välttämättä homeesen vedä tai mätäne käsiin kun on oikeat olo suhteet. totta hitossa se mätänee jos kastelet sen ja suljet esim muovipussiin, ei se puukaan mitää supermateriaa ole, mutta ehkä joku valaistui tästä ehkä huonosta ilmaisustani. mutta eihän se hirsikään litimäräksi talossa kastu jos on kaikki kunnoossa mutta se sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä jatkuvasti eikä homehdu silti tätä on minun mielestä "hengittävyys".... PS: en ylistä hirsitaloja tällä viestillä kyllä nekin mätänee joskus tai sitten ei...
- Aivan pihalla
...tun hengittävyys kirjoitti:
Jotkut tuntuu ottavan hermoo kun puhutaan "hengittävyydestä" että ei talo voi hengittää blaa blaa ja jos talo hengittäisi se valskaisi jokapaikasta ja tuuli ujeltaisi läpi. Tällä yleisesti alalla tarkoitetaan kun puhutaan esim vanhoista hirsi taloista, että hirsi sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä. polttopuiden tekijät tietää ja ylipäätän ihmiset jotka ymmärtää puusta materiaalina että puu voi kastua litimäräksi ja kuivua sen jälkeen eikä se välttämättä homeesen vedä tai mätäne käsiin kun on oikeat olo suhteet. totta hitossa se mätänee jos kastelet sen ja suljet esim muovipussiin, ei se puukaan mitää supermateriaa ole, mutta ehkä joku valaistui tästä ehkä huonosta ilmaisustani. mutta eihän se hirsikään litimäräksi talossa kastu jos on kaikki kunnoossa mutta se sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä jatkuvasti eikä homehdu silti tätä on minun mielestä "hengittävyys".... PS: en ylistä hirsitaloja tällä viestillä kyllä nekin mätänee joskus tai sitten ei...
Kirjoitti Ville 8v. ja harjoittelee vielä kirjoittamista.
- 5+1
Puun tasapainokosteus pyörii 18-25% välissä vuodenajasta riippuen. Homehtumiseen tarviaan yli 30% kosteus puussa.
- Anonyymi
Hauska käsite ihmisellä tämä rakenteen hengittävyys. Siis huoneilmasta - jossa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa - pitää ehdottomasti laskea kosteutta rakenteeseen, jotta se hengittäisi kosteutta pois. Rakenne on hengttävä.
Jos pohditaan rakenteen kosteuden ehkäisemistä kuin myös lahoamisen Sisäilmasta ei tulisi laskea lainkaan kosteutta rakenteeseen eli edellyttää hyvää höyrysulkua / muovia. Muovin jälkeen rakenteen tulee olla kosteutta johtava ulospäin. Jos kosteutta pääsisi jostain syystä rakenteeseen.
Taas muovi höyrysulkua kuin myös tiivis rakenne edellyttää toimivan ilmanvaihdon.
Markku LIevonen- Anonyymi
Hengittävyydestä puhuminen paljastaa, että kyseessä on essonbaarin legendoihin nojaava ääliö.
Oikeasti kyseessä on vesihöyryn vastus. Mineraalivilla ei vesihöyryä pidättele, joten huoneilman kosteus pääsee esteettä kulkeutumaan eristeen ulkopinnalle, jossa päädytään helposti siihen, että suhteellinen kosteus nousee 100 % asti ja vettä kondensoituu.
Em. ongelma ratkeaa höyrysululla.
Massiivipuussa (hirsi) höyrysulku on "sisäänrakennettuna". Eli puun höyrynvastus on niis suuri, ettei puun sisälle tule kondenssia. Tai oikeammin kyse on siitä, että puussa lämmön- ja höyrynvastukset ovat oikeassa suhteessa. Jos hirsiseinän sisäpuolelle laitetaan eriste vailla höyrysulkua, pieleen menee. Ihan se ja sama, onko eriste mineraali- vai selluvillaa. Molempien läpi vesihöyry pääsee helposti. Mutta molemmat ovat paljon puuta tehokkaampia lämmöneristeitä ts. se 50 mm villaa vastaakin 150 mm hirttä. Tavallaan seinän paksuus/lämmöneristävyys tuplataan, mutta höyrynvastus pysyy liki ennallaan. Nyt hirsiseinä lämpötila on paljon aiempaa matalampi, mutta vesihöyryä syötetään seinän läpi entiseen malliin. Lopputulos voi olla liian korkea kosteus.
Ulkopuolinen lämmöneristys taas nostaa hirsiseinän lämpötilaa ja parantaa sen olosuhteita.
Myös panukailottajien ylistämä puruseinä on PÄVI suunniteltu. Sisäpinnalla lauta pinkopahvi, ulkopinnalla tiivis vinolaudoitus ulkoverhous vailla tuuletusrakoa. Ulkopinnalla on enemmän puuta, joka on vesihöyryn kannalta paljon purua tiiviimpää = tässä seinärakenteessa "höyrysulku" on ulkopinnalla. Tosin lämmönvastus kun on olematon, lämpövuoto pitää seinää kauttaaltaan läpimänä ja ohut seinä myös kerkiää kesän aikana kuivumaan. Tilanne muuttuu, kun lisätään seinän paksuutta.
Mutta kailottajien mielestä jo alun perin väärin suunnitellusta rakenteesta kun löytyy vaurio, niin syynä on aina "joku muu" eli väärin tehty remontti tai väärä maali ulkopinnassa. Ja korjaus on aina se, että tehdään sisäpinnasta entistä paremmin vesihöyryä läpäisevä...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485346
- 483718
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963346- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854