Aika umpikujassa. Äitini on vuosikymmeniä sabotoinut käytöksellään lähipiiriään. Hän on selvästi sairas, mutta saanut lääkitystä 70 l- lopulta jos jonkinlaista, rauhoittavia unettomuuteen, masennuslääkkeitä, kovempiakin aineita. Masennus ainakin diagnoosina, mutta käsittääkseni on mielenterveyseläkkeellä. Mielialat menevät mahdotonta kyytiä aallonharjalta aallonpohjaan. Itsemurhauhkailut, silkka valehtelu mm. olemattomista sairauskohtauksista, maniakaudet (joina on velkaantunut nyt siihen pisteeseen, että viittä vaille konkurssi). Hän ei tietyn vaiheen iskiessä päälle välitä ollenkaan kuinka nololta meistä läheisistä tuntuu - hän mm. soittelee ympäri kaupunkia ja kertoo ihmisille kummallisia tarinoita. Ambulanssia hän tilailee harva se päivä, syystä tai syyttä. Alkaa varmaan olemaan tuttu täti joka puolella. Suhteet toisiin ihmisiin joko ylistävän jalustalle asettavia ja hetken kuluttua sama ihminen onkin pahin peto ja suoraan saatanasta. Hän on polttanut sillat useisiin, niihin harvoihin, sukulaisiin. Yrittänyt lainata rahaa, ja jos ei saa, suhde muuttuu vihamieliseksi. Ei ole mitään harmaata aluetta, vaan ihmiset ovat joko hyviä tai pahoja. Hän kertoo, että maailma on häntä vastaan, mutta omassa käytöksessän ei juuri näe vikaa. Ja jos masennusvaiheessa, itsemurhaa pohtien, toteaa, että huono ihminen hän on, saattaa hetken kuluttua jo uhma taas iskeä ja syy on ihan meissä kaikissa muissa. Hän saattaa sanoa mitä vaan, ja perustelee myöhemmin, että suutuspäissään sanoi. Jossain vaiheessa elämääni, hän soitteli minulle lukuisia ja lukuisia kertoja päivässä. Ylihuolehtivuus oli aivan mahdotonta. Pikkuhiljaa olen vetäytynyt kauemmaksi ja soittoja ei välttämättä tulee enää useita kertoja päivässä. Meillä on luonnollisesti todella tulehtuneet välit. Olen yrittänyt sanoa, pyytää, kirota - että hakisi apua. Mutta ei. Hän on lisäksi erittäin huonossa fyysisessä kunnossa, sairauksia on ja noiden persoonan hankalien juttujen lisäksi tuntuu olevan myös sosiaalinen fobia - ellei sitten ole raivovaihe päällä, ja silloin ei ujous vaivaa. Itsetunto on heikko ja uskoisin, että sitä kompensoidakseen on uskotellut ihmisille tarinoita olemattomista rikkauksista ja ostelemalla lievittänyt tyhjyydentunnettaan. Miehensäkin alkaa olla ihan loppu. On toteuttanut äitini oikkuja jo vuosikymmeniä, mm. taloutensa kustannuksella. Hän on mukautunut tilanteeseen, melkein kuin orja, jolla ei ole oikeutta mihinkään omaa elämään. Minä olen väkisin ottanut oman elämäni ja siksi äitini onkin toisinaan todella aggressiivisesti ilmaissut, miten hyödytön lapsi olen. Olen ainoa lapsi, ja muitakaan ei taakkaa kestämässä ole. Haluaisin saada hänelle apua, vaikka suoraan sanoen, ko. ihminen herättää jo niin negatiivisia tunteita, että tekisi mieli lopettaa kaikki kontaktit. Mutta äiti on äiti. En tiedä enää, mistä apua. Hän kertoi pyytäneensä lähetettä mielenterveyspolille, mutta tilanne on nyt niin akuutti (uhkailee itsemurhalla mm. ) että olisi tarve saada apua ja hyvin pian. Voiko ihmisen kuinka saada hoitoon tahtomattaan? Tosin, voimia ei oikein enää itselläkään ole. Kärsin tällä hetkellä itse vaikeasta depressiosta ja tämä tilanne on sietämätön. Ideoita?
Kun ei jaksa enää
10
283
Vastaukset
- tuolla lailla
Aika pian ne vie hoitoon, jos sanot että äitisi uhkailee tappaa itsensä ja jonkun muun siinä samassa.
- Seen it
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Pahoittelut, ns. mahdoton ihminen. En itse näkisi muuta tietä kuin pysytellä etäällä.
- Kun ei jaksa enää
Joo, samaa olen ajatellut. Kaksuuntaista puolta tuossa ehkä myös on, maaniset kaudet ja masennusvaiheet. Kyllä etäällä täytyy yrittää olla, mutta omia tunteitaan ei aina voi hallita.
- Epävakaanäidinlapsi
Hei aloittaja, olen tosi pahoillani, että joudut kokemaan kaikkea tuollaista. En tiedä helpottaako sinua, mutta et ole yksin. Persoonallisuushäiriöisillä ihmisillä on paljon lapsia, sinätaidat olla yksi heistä - ja minäkin.
Olen käynyt pitkän psykoterapian lapsuuteni traumojen takia. Edelleen, kun äitini on lähes 70-vuotias, hän jatkaa samaa, mitä on aina jatkanut: äitisi käytöksessä on paljon samaa kuin oman äitini käytöksessä.
Olen yrittänyt itse vetäytyä kauemmas, välillä olla vastaamatta jne. Äiti on nyt kuitenkin isän kuoleman jälkeen yksin ja olen ihan kauheassa dilemmassa, koska en tiedä, antaako äidin tuhota taas omaa elämääni vai välittääkö ja huolehtia hänestä. Molemmat tuntuvat vaikeilta ratkaisuilta ja yhtä huonoilta. Tuntuu että ratkaisua ei ole olemassakaan, jos oma vanhempi on tuolla tavalla sekaisin.
Joka tapauksessa sinun kannattaa huolehtia itsestäsi. Jos tarvitse, mene ihmeessä (kognitiiviseen) psykoterapiaan: terapeutti voi olla sinulle tukena, kun selvität mahdollisuuksiasi ja ratkaisuja.
Jos ihminen ei halua hoitoa, hänellä ei ole toivoa parantumisesta. Tilanne siis vain jatkuu entisellään, pakkohoidostakana kun ei ole apua (=ei auta).
Etsi siis (esim. terapeutin avulla) sopiva tasapaino ja keinot omaan tilanteeseesi.
En voi luvata, että helpotusta olisi luvassa, mutta voit ainakin parantaa itsesi.- Epävakaanäidinlapsi
Sen vielä kuitenkin lisään vielä tähän, että epävakaa persoona voi saada apua psykoterapiasta, jos hän sellaiseen hakeutuu. Nykyisillä keinoilla epävakaata persoonaa hoidetaan yhdistelmäterapialla, jossa epävakaa persoona käy samaan aikaan sekä yksilö- että ryhmäterapiassa.
- Kun ei jaksa enää
Hei, ja kiitos vastauksstasi ja myötätunnosta. Ikävää kuin myös, että samanlaisessa pyörityksessä olet äitisi kanssa ollut. Ei osaa kuin voimia kovasti toivottaa.. Näinhän se on, kyllä meitä paljon on, vaikeista mielenterveyden ongelmista kärsivien jälkeläisiä ja läheisiä.
Ymmärrän hyvin tuon ristiriidan kohdallasi. Vaikka omalla äidilläni on kumppani vierellä, yrittää hän kaikin tavoin tukeutua minuun. Tuntuu joskus, kärjistetysti sanottuna, että hän imee elämänvoiman toisaalta ja siirtyy sitten seuraavaan uhriin. Olen kertonut hänelle mahdollisimman selkeästi, joskus jopa hermostumatta, että olen aivan lopussa henkisesti. Hetken hän voi asian ymmärtää ja todeta, että antaa minulle tilaa olla ja pysyy pois. Mutta lupaus saattaa kesää vain tunnin kaksi, ja kaikki alkaa alusta.
Kuten sanoitkin, oman vanhemman kanssa tilanne on niin hankala. Jos olisi vieras kyseessä, olisin hyvin varhaisessa vaiheessa katkaissut välini sellaseen ihmiseen. Mutta olen vaan yrittänyt ymmärtää, en tosin mitenkään pyhimysmäisellä tavalla, vaan omakin kommunikointini hänen suuntaansa on hyvin töykeää ja minimalistista. Ja siitäkin koen syyllisyyttä, koska en ole sen tyyppinen ihminen, joka tympeää kielenkäyttöä ihan joka tilanteessa harrastaisi. En vaan enää kykene puhumaan tuon ihmisen kanssa empaattisesti, kun kaiken mahdollisen kuonan olen saanut niskaani häneltä.
Olet oikeassa, täytyisi tässä itsestään yrittää huolehtia. Taustaa on tässä suhteessa sellaista, että olen terapiassa käynytkin vaihtelevasti ja äitisuhdetta puinut. Mutta kesken se on jäänyt ja olen uudelleen hakeutumassa. Jos onnistuu. Äidille yritän ehkä vielä ehdottaa, että varaisin ajan psykiarille, jonne yhdessä menisimme ja kertoisin vielä tuhannennen karran, mikä oma tilanteeni on. Masennuslääkkeet taidan taas aloittaa, tuntuu että ilman "kemiallista väliintuloa" en tällä kertaa enää eteenpäin pääse.
Vaikeaa on kyllä uskoa, että äiti suostuisi apua ottaman vastaan, koska en kyllä usko, että hänellä on varsinaista sairaudentuntoa. Jos hän joskus sanoo, jotakin sellaista, että "ihan hullu on", lähinnä hän sillä hetkellä yrittää manipuloida minua antamaan huomiota. Ja kun tilanne on ohi, hän taas uhoaa, kuinka minä se tässä sekaisin olen, hänessä ei ole syytä. Hän vaan on "luonteeltaan temperamnttinen".
Kiitos jokatapauksessa tuesta, auttaa suuresti kun tietää, että en yksin ole tällaisessa suossa. Voimia sinnekin, ja toivottavasti sinunkin tilanteeseesi alkaa tulla muutosta.
- tämmöttiä
Kiitos kirjoituksestasi, mutta. Voisitko yrittää mitenkään tehdä opuksesta
lyhyemmän, tiiviimmän ja käyttää kappalejakoa.
Eli 6-7 riviä tekstiä, sitten tyhjä välirivi ja sitten taas hauskaa jatkoa.
Syykin tälle on hyvin yksinkertainen, meitä on täällä palstoilla lueskelemassa
masentuneita ja muutenkin jaksamisongelmien kanssa painiskelevia,
moni ei varmaankaan edes jaksa kahlata läpi yhtä hirmu pitkää pötköä,
jos ei mieli saa välillä levähtää sitä välirivi taukoa välillä.
Tämä ei ollut sitten tarkoitettu mitenkään *ittuiluksi, vaan lähinnä
harras toive saada teksti rasittuneelle mielelle hieman miellyttävämpään
ulkomuotoon, jookos.
Sitähän sitä täällä hoetaan, muuta ei voi muuttaa kuin itseään.
Toisen henkilön osalta pakkokeino määritelmät täyttyvät jos henkilö on
vaaraksi itselleen tai muille, taikka ei pysty huolehtimaan enää itsestään
riittävän hyvin. Muuten taitaa olla vain parempi keskittyä huolehtimaan
itsestään ja omasta jaksamisestaan niin hyvin kuin pystyy, ettei mene
itse siinä huolien painamana vielä huonompaan kuntoon.- Kun ei jaksa enää
Hei, kiitos kielenhuollollisesta näkökulmasta. Tuollaiset nyanssit vain eivät tässä tilanteessani kovin tähdellisen tärkeiltä tunnu.
Mutta korjasin kappalejakoa, kuten huomaat. Niin, ja jos jonkun kirjoituksen kirjoitusasu ei sovi silmillesi/estetiikantajuusi, jätä toki sellaiset tekstit lukematta. Tilanteentaju on ihan kiva juttu.
sos-kriisikeskus vastaa:
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
sos-kriisikeskus/pekka- Kun ei jaksa enää
Kiitos vastauksesta ja neuvoista - tulivat tarpeeseen. Mietin näitä vaihtoehtoja ja luultavasti otan yhteyttä kriisikeskukseen. En ole tällaisesta mahdollisuudesta ollut ihan selvillä, eli tosi hyvää infoa. Kiitos vielä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m483682Natomaa hyökkäsi Iraniin
Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu7163585Trump aloitti III maailmansodan tänään.
Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?3983361Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o793174Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä362969Rakas tiedät, että toivoisin
Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja582458- 502255
- 972132
Viesti miehelle
Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise141989Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu181979