Sdp:n ministerivaihdokset tuskin vakuuttavat puolueen peruskannattajia, joiden usko horjuu jo valmiiksi, arvioivat Pron puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Peruskannattaja on keski-iän liepeillä oleva mies, joka on tai on ollut teollisuustöissä. Se kannattaja luottaa vähiten Sdp:hen tällä hetkellä, ja juuri hänestä pitäisi nyt pitää Rinteen ja Aallon mielestä huolta.
Helsingin Sanomat arvioi lauantaina, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) tavoittelee ministerivaihdoksilla toimihenkilönaisia uusiksi kannattajiksi.
- Onhan se hyvä, että uutta kasvua haetaan, mutta eikö kuitenkin pitäisi pitää huolta peruskannattajista. Jos kannattajat halutaan vaihtaa, niin kyllä me siitä vähän huolissamme olemme. En usko, että Urpilainen sitä ihan näin on tarkoittanut, mutta näin se helposti kentällä tulkitaan, sanoo Aalto.
Hänen mukaansa teollisuuden eri ammattiliitoissa on jo nyt vahva käsitys poliittisista päättäjistä, sen mukaan "silloin kun meitä tarvitaan, meistä ollaan kiinnostuneita, mutta silloin kun meitä ei tarvita, meitä ei ole olemassakaan".
- Yksi keski-iän ylittänyt mies poistui ja kaksi kohtuullisen nuorta naista tuli sisään. En usko sen lisäävän peruskannattajien luottamusta siihen, että teollisuusporukan asioita ymmärretään nyt paremmin kuin ennen, arvelee myös Rinne.
Hän korostaa, että hänellä ei ole mitään kumpaakaan uutta ministeriä vastaan.
- Sdp:n kannalta olisi vain voinut olla järkevää miettiä perusporukkaa enemmän, sitä, joka on menettänyt uskonsa puolueeseen.
Löperö suhtautuminen työpaikkakatoon
Rinne arvioi, että Sdp:n suhtautuminen teollisuuden työpaikkojen häviämiseen on ollut liian löperöä ja nyt tarvitaan voimakkaampaa politiikkaa.
Puoluejohdon pitäisi näkyvästi osallistua ja keskittyä kotimaan asioihin.
- Pitää myös haastaa muut hallituspuolueet, erityisesti kokoomus, luomaan niitä työpaikkoja järjestelmällisesti. Yhteisöveroon uskominen on aika sinisilmäistä.
Rinteen mielestä Sdp:n pitäisi esimerkiksi sanoa suoraan, että se haluaa yleissitovien työehtosopimusten määrittelevän työsuhteiden vähimmäisehdot ja että se on turvaamassa sitä, että kolmikantainen sopiminen yhteiskunnassa säilyy.
Urpilainen haluaa lähentyä ay-liikettä
Myös perussuomalaisten Timo Soini suomii Sdp:n unohtaneen duunarimiehet nostamalla ministereiksi kaksi ydinvoimaa vastustavaa naista.
Tympääntyneimmät perusduunarit valuvat Sdp:stä juuri lähinnä perussuomalaisiin.
Urpilainen sanoi lauantaina Ylen haastattelussa ymmärtävänsä, että ikänsä tiettyä poliittista liikettä äänestänyt ihminen pettyy, kun menettää työpaikkansa tehtaan kadottua.
- Siinä tilanteessa perussuomalaisen puolueen hyvin mustavalkoiset ja helpot vastaukset – jotka eivät ole tästä todellisuudesta – ehkä tuntuvat oljenkorsilta, joihin on helppo tarttua, Urpilainen sanoi.
Ministeri painotti, ettei hän kuvittele ministerivaihdosten lisäävän yksistään puolueen kannatusta. Hän haluaa lähentää uudestaan välejä ammattiyhdistysliikkeeseen ja etsiä sen kanssa yhdessä turvaa palkansaajille, olivatpa he sitten teollisuudessa toimivia duunareita, autokuljettajia tai toimihenkilönaisia.
Peruskannattaja on keski-iän liepeillä oleva mies, joka on tai on ollut teollisuustöissä. Se kannattaja luottaa vähiten Sdp:hen tällä hetkellä, ja juuri hänestä pitäisi nyt pitää Rinteen ja Aallon mielestä huolta.
Helsingin Sanomat arvioi lauantaina, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) tavoittelee ministerivaihdoksilla toimihenkilönaisia uusiksi kannattajiksi.
- Onhan se hyvä, että uutta kasvua haetaan, mutta eikö kuitenkin pitäisi pitää huolta peruskannattajista. Jos kannattajat halutaan vaihtaa, niin kyllä me siitä vähän huolissamme olemme. En usko, että Urpilainen sitä ihan näin on tarkoittanut, mutta näin se helposti kentällä tulkitaan, sanoo Aalto.
Hänen mukaansa teollisuuden eri ammattiliitoissa on jo nyt vahva käsitys poliittisista päättäjistä, sen mukaan "silloin kun meitä tarvitaan, meistä ollaan kiinnostuneita, mutta silloin kun meitä ei tarvita, meitä ei ole olemassakaan".
- Yksi keski-iän ylittänyt mies poistui ja kaksi kohtuullisen nuorta naista tuli sisään. En usko sen lisäävän peruskannattajien luottamusta siihen, että teollisuusporukan asioita ymmärretään nyt paremmin kuin ennen, arvelee myös Rinne.
Hän korostaa, että hänellä ei ole mitään kumpaakaan uutta ministeriä vastaan.
- Sdp:n kannalta olisi vain voinut olla järkevää miettiä perusporukkaa enemmän, sitä, joka on menettänyt uskonsa puolueeseen.
Löperö suhtautuminen työpaikkakatoon
Rinne arvioi, että Sdp:n suhtautuminen teollisuuden työpaikkojen häviämiseen on ollut liian löperöä ja nyt tarvitaan voimakkaampaa politiikkaa.
Puoluejohdon pitäisi näkyvästi osallistua ja keskittyä kotimaan asioihin.
- Pitää myös haastaa muut hallituspuolueet, erityisesti kokoomus, luomaan niitä työpaikkoja järjestelmällisesti. Yhteisöveroon uskominen on aika sinisilmäistä.
Rinteen mielestä Sdp:n pitäisi esimerkiksi sanoa suoraan, että se haluaa yleissitovien työehtosopimusten määrittelevän työsuhteiden vähimmäisehdot ja että se on turvaamassa sitä, että kolmikantainen sopiminen yhteiskunnassa säilyy.
Urpilainen haluaa lähentyä ay-liikettä
Myös perussuomalaisten Timo Soini suomii Sdp:n unohtaneen duunarimiehet nostamalla ministereiksi kaksi ydinvoimaa vastustavaa naista.
Tympääntyneimmät perusduunarit valuvat Sdp:stä juuri lähinnä perussuomalaisiin.
Urpilainen sanoi lauantaina Ylen haastattelussa ymmärtävänsä, että ikänsä tiettyä poliittista liikettä äänestänyt ihminen pettyy, kun menettää työpaikkansa tehtaan kadottua.
- Siinä tilanteessa perussuomalaisen puolueen hyvin mustavalkoiset ja helpot vastaukset – jotka eivät ole tästä todellisuudesta – ehkä tuntuvat oljenkorsilta, joihin on helppo tarttua, Urpilainen sanoi.
Ministeri painotti, ettei hän kuvittele ministerivaihdosten lisäävän yksistään puolueen kannatusta. Hän haluaa lähentää uudestaan välejä ammattiyhdistysliikkeeseen ja etsiä sen kanssa yhdessä turvaa palkansaajille, olivatpa he sitten teollisuudessa toimivia duunareita, autokuljettajia tai toimihenkilönaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hölynpölyä. Rinne, Aalto ja Soini antavat asialle merkityksiä, joita sillä ei ole. Ministerien kierrätys on tullut vuosien varrella enemmän tai vähemmän tavaksi muissakin hallituspuolueissa. Se on ennalta sovittu rauhoittamiskeino, jolla pidetään puolueen rivit tiiviinä eduskunnassa.