Onnellinen mummi

Tällä palstalla saa lukea paljon huonoista miniä- anoppi suhteista ja että niihin vedetään lapsenlapset mukaan jollain tavalla.
Minulla on mahtava 3,8kk vanha pojanpoika jonka elämässaä olen saanut olla mukana ihan alusta asti. Olen tyytyväinen itseeni, että ajoin 60km kaksi vuotta joka keskiviikko hoitamaan lapsenlastani. Kilometrejä tuli yhteen suuntaan 60km. Nuoret pääsivät tuolloin yhteisen harrastuksen pariin. Minua kritoisitiin silloin siitä.
Nuoriperhe muutti vuosi sitten lähemmäs asumaan ja olen saanut tavata poikaa silloin kun haluan eli usein.
Miehelläni on myös lapsenlapsi melkein viisi vuotta vanha tyttö. Tämä perhe asuu naapurissa joten on luonnollista, että olen myös sinnepäin varamummi. Mieheni miniän kans oli kireät välit pitkään mutta nyt nekin ovat hyvät.
He tarvitsivat meidän apua tässä taannoin ja silloin halasin mieheni miniää ja sain sanottua, että olemme aina teidän tukena. Siitä lähti välimme parantumaan. Oli sydäntä lämmittävää kun tänä vuonna äitienpäivänä sain mieheni lapsenlapselta kukkakimpun ja itse tehdyn kortin.