Voiko paperin kirjoittaa "ihan täyteen" vai kuuluuko sinne tehdä kappalejakoja sisennyksillä tai jättää yksi tyhjä rivi väliin?
vastaustekniikka
josjokutietää
11412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varmista ohjeista. Ainakin Turun kokeessa on yleensä lukenut "vastaukset kirjoitetaan joka riville" tai jotain. Voi niitä fiksun näköisiä kappalejakoja käyttää halutessaan, mutta niiden myötä tuleva tyhjä tila on aina pois vastaustilasta.
Unohda kaikki kappale jaot, hyvän kieliopin vaatimukset ym. Kirjoita kaikki mahdollinen paperille, tosin suosittelen että kirjaat vasta lopussa sellaiset asiat joita epäilet menevän kysymyksessä kysytyn alueen ulkopuolelle. Aina loppuaikana kannattaa harrastaa kalastelua ja kirjoitella sinne.
Valmennuskeskuksen kursseilla suositeltii jopa käyttämään *, **, *** jne jos kesken kaiken huomaat jostain kohdasta puuttuvan jonkin merkityksellisen asian. Koskaa ei kannata alkaa kumittamaan pitkälti tekstiä ellei se tila ole loppunut kesken. Menee vain turhaan sitä vastaus aikaa joka on kortilla. Tiukka mimmi viime vuonna kirjoitti nimen ja syntymäajan jne vasta kun sanottiin että koe on päättynyt, sillä niitä tietoja saa lisätä päättymisen jälkeenkin.
Tietenkin se oma vastaus kannattaa suunnitella huolella, sillä myöhempi tähtien ja ties minkä hakaristien ja pentagrammien lisäily paperiin on tyhmän näköistä vaikkakin sallittua.
Itse olen kirjoittanut nimeni&hetuni aina ensiksi, sillä voisin kuvitella olevani juuri niin idiootti että unohdan ne jos päättäisin hoitaa ne vasta kokeen päätyttyä.
kiitos vastauksista :)
Koska vastaustila tosiaan on älyttömän rajattu, suosittelen lämpimästi myös 0,3mm lyijytäytekynää - saa kirjoitettua siistinä pienempää käsialaa ja mahtuu selvästi enemmän tekstiä kuin 0,5mm lyijyllä....Menestyksekkäästi testattu on paitsi pääsykokeissa niin tdk:n tenteissä (joissa niissäkin vastaustila rajattu) :)
0,3mm lyijyistä kestävimmäksi havaittu uni-merkkinen:D
Voidaanko kokeessa vähentää pisteitä jos kirjoittaa vääriä asioita siihen vastaukseen ? Vai onko se niin että niillä "turhilla" tiedoilla ei ole mitään merkitystä (siis pisteitä vähentävää merkitystä)?
Tarkotan siis tätä:
1. Kokeessa on kysymys esim. jostakin oikeushistorian henkilöstä.
2. Sekoitat mielessäsi tämän henkilön ja jonkun toisen henkilön eli et ole siis varma kummasta pitäisi kirjottaa, vaikka tiedätkin asian sisällöt.
3. Kirjoitat paperille tiedot kummastakin henkilöstä, vaikka kysymys koskee vain yhtä.
Eli sakotetaanko noista ylimääräsistä tiedoista vai kuinka pitkälle menevä kalastelu on sallittu?
Käsittääkseni kokeissa ei olla kiinnotuneita kuin osuneista kohdista. Tosin veikkaan että et voi väittää samanaikaisesti asiasta kahta puolta. Esim pitää olla kirjallinen ja samalla sanoa että ei tarvitse olla kirjallinen. Muutoin kaikki muuhan on obiter dicta eli ohi mennen sanottua. Ainakin Lapin pääsykokeessa luki viime vuonna varta vasten ettei tuollaisista anneta miinuspisteitä. Kannattaa varsimtaa tietty koe tilanteessa ja lukea tarkkaan kokeen alku ja jokaisen tehtävän ohjeet.
Veikkaan että tapauksessa jos kirjoitat henkilön nimen väärin ei se pakosti merkitse kuin ettet voi saada siitä pisteitä se että osaat asiat muuten luultavasti tuo ne pisteeet mitkä niistä annetaan.
Kalastelu kunniaan! Kokeestahan ei poistuta ennen kuin valvoja ilmoittaa että koe on päättynyt 8D
Eli kokeesta saa lähtee aikasintaan sillon viiden tunnin kuluttua?? Huhhuh
Sieltähä saa lähteen jonku tunni kuluttua tms. Hulluhan se on joka ei käytä jokaista sekuntia hyväkseen. Se puolen pisteen tai pisteen arvoinen ahaa elämys voi tulla juuri siinä viimeisten minuuttien aikana.
Aloittajan kysymykseen: jos koeohjeissa ei erikseen käsketä, ei mitään sisennyksiä tai kappalejakoja pidä käyttää, kyllä asia tulee ymmärretyksi kun kirjoittaa vain selkeitä ja tiiviitä lauseita. Looginen eteneminen on hyvä, asteriskeilla voi täydentää jos tulee lopuksi jotain mieleen.
Etenkin oikeustapauksissa selkeä vastauskaava on se useimmille tuttu: ensin soveltuvat oikeussäännöt ja mahdolliset relevantit poikkeukset, sitten oikeustosiseikasto tapauksen kuvauksesta ja sitten johtopäätökset / suositukset. Jos ei tältä pohjalta tule lopun tilan täytteeksi mitään kirkasta mieleen, aina voi kokeilla kalastelua ja hölistä jos muistaa jotakin oikeuskäytännöstä. Helsingin koekäytännöstä ei ainakaan omassa tiedossani ole, että miinuspisteitä olisi essee- tai oikeustapaustehtävissä jaettu. (Sen sijaan monivalinnoissa veikkaaminen on aina oma juttunsa, jota voi suositella vain harvoissa tilanteissa.)
Tosiaan monivalinnoissa tuo ABBA-ACDC-lottoaminen ei välttämättä ole kovin järkevää, sillä yleensä vääristä vastauksista tulee ns. tarpeeksi miinusta.