Meille on opetettu ihan lapsista saakka, että jokainen menee kuoleman jälkeen joko helvettiin, tai taivaaseen. helvetti, tuo tulinen meri, se on ikuinen ja sinne joutuu kaikki epäuskoiset ihmiset. Lapsena monesti tuntui etuoikeutetulta olla uskovainen ja monesti mietin, miksi niin valtavan moni haluaa olla "uskottomia". Hiekkalaatikolla joskus riidellessämme saatoimme sanoa "uskottomille" kavereille, että tepä ette pääse taivaaseen, vaan tulimereen.
Kerran äiti pääsi kuulemaan, kun toivotimme naapurin lasta tulimereen. Äiti torui meitä ja sanoi, että tuollaisen on loputtava. Ja hän myös vertasi, että kaikki lapset pääsevät taivaaseen niin kauan, kuin pysyvät lapsen mielisinä. Ja että kun ihmistestä tulee tarpeeksi vanha, hänen täytyy ruveta itse uskomaan pysyäkseen edelleen pelastuskelpoisena.
Varttuessani rupesin yhä enemmän epäilemään ikuista helvettiä. Voiko olla niin, että Jumala sallii tällaisen hirveyden enemmistölle? Jumala haluaa, että kaikki pelastuisivat. Miksi hän antoi ihmisille vapaan tahdon valita kahden välillä. Ja että toisen saa vain elämällä elämää, ja toisen eteen täytyy tehdä jotain. Taivas ansaitaan, helvetti saadaan rangaistuksena.
Jollain tapaa haluan uskoa kuoleman jälkeiseen elämään, taivaaseen ja kadotukseen. Taivaan haluaisin nähdä jatkumona, eli sellaisena, että synnymme parempaan paikkaan hyvän elämän jälkeen. Ja kadotuksen sellaisena, jossa vain tuhoudumme. Eli kuoleman jälkeen lakkaamme totaalisesti olemasta. mutta onko tässäkään mieltä? Miksi Jumala tahtoisi joidenkin jatkavan elämän kiertokulkua, ja joidenkin vain loppuvan, koska eivät eläneet ja uskoneet oikein?
Tiedämmekö edes Jumalasta ja hänen tahdostaan mitään?
Kehittyikö käsitys ikuisesta helvetistä vain sen takia, että sitä voitaisiin käyttää vallan välineenä. Vähän, kuin, että lapsi, jos menet rannalle, paha näkki tulee ja vetää sinut veden alle. Tai ulkona pimeällä on pahoja mörköjä, jotka syö teidät, jos ette ole kunnolla.
Kuinka moni teistä uskoo iankaikkiseen helvettiin?
Kertokaa myös, oletteko vanhoillislestadiolaisia vai ette?
Tiedän, että kaikki vl:tkään eivät sulata käsitystä iankaikkisesta helvetistä.
Kerran äiti pääsi kuulemaan, kun toivotimme naapurin lasta tulimereen. Äiti torui meitä ja sanoi, että tuollaisen on loputtava. Ja hän myös vertasi, että kaikki lapset pääsevät taivaaseen niin kauan, kuin pysyvät lapsen mielisinä. Ja että kun ihmistestä tulee tarpeeksi vanha, hänen täytyy ruveta itse uskomaan pysyäkseen edelleen pelastuskelpoisena.
Varttuessani rupesin yhä enemmän epäilemään ikuista helvettiä. Voiko olla niin, että Jumala sallii tällaisen hirveyden enemmistölle? Jumala haluaa, että kaikki pelastuisivat. Miksi hän antoi ihmisille vapaan tahdon valita kahden välillä. Ja että toisen saa vain elämällä elämää, ja toisen eteen täytyy tehdä jotain. Taivas ansaitaan, helvetti saadaan rangaistuksena.
Jollain tapaa haluan uskoa kuoleman jälkeiseen elämään, taivaaseen ja kadotukseen. Taivaan haluaisin nähdä jatkumona, eli sellaisena, että synnymme parempaan paikkaan hyvän elämän jälkeen. Ja kadotuksen sellaisena, jossa vain tuhoudumme. Eli kuoleman jälkeen lakkaamme totaalisesti olemasta. mutta onko tässäkään mieltä? Miksi Jumala tahtoisi joidenkin jatkavan elämän kiertokulkua, ja joidenkin vain loppuvan, koska eivät eläneet ja uskoneet oikein?
Tiedämmekö edes Jumalasta ja hänen tahdostaan mitään?
Kehittyikö käsitys ikuisesta helvetistä vain sen takia, että sitä voitaisiin käyttää vallan välineenä. Vähän, kuin, että lapsi, jos menet rannalle, paha näkki tulee ja vetää sinut veden alle. Tai ulkona pimeällä on pahoja mörköjä, jotka syö teidät, jos ette ole kunnolla.
Kuinka moni teistä uskoo iankaikkiseen helvettiin?
Kertokaa myös, oletteko vanhoillislestadiolaisia vai ette?
Tiedän, että kaikki vl:tkään eivät sulata käsitystä iankaikkisesta helvetistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki uskonot ja helvetti on keksitty ihmisten pelottelemiseksi. Ei helvettiä ole.Raamattu ei vastaa enää sitä tekstiä mitä se oli alunperin.Papit ja Isomma Herrat Joskus muinoin ovat muutelleet niitä tekstejä niin pelkästään alempiarvoisten ja köyhien ihmisten pelottelemiseksi. uskonnot ovat siis pelkkiä Uskomusjärjestelmiä.MInä siis En usko ollenkaan Helvettiin. Se on ihmiten mielessä vaan pelkona. Rakkaus ja toisista välittäminen on ainut mitä kannattaa harrastaa. minun puolesta jokainen uskokoon miten lystää. ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto ja itse päättää mihin uskoo. kiitos.
Olette te sekaisin.
http://www.youtube.com/watch?v=OsYNWCE9uAY
Mielestäni Raamattu perustuu järkeen. Esim. Pääsiäistarina ei ole mitenkään suurempi ihme, verrattuna kaikkeen muuhun Luojan tekemisiin. Koko elämä on yhtä ja samaa ihmettä ihmisen järjelle. Silti kirkot hoilaavat viikosta toiseen Raamatun ihmeistä.
Minulle on päivän selvää, sikäli kun mikään voi olla niin selvää, ettei Helvettiä ole.
Jumala sen sijaan Om, tai millä nimellä sitä haluaa kutsuakin. Jumala on rakkaus, kaiken lähde, voima, joka ohjaa jokapäiväistä elämää. Se ohjaa tarkasti, piirun tarkasti, kaikki on syngronoitu. Olemme Jumalan kämmenellä. Ihmiselle lahjana annettu järki asettaa hieman kuoppia ja mutkia matkan tekoon, mutta se on vain kuriositeetti. Tarkoitus kuitenkin toteutuu...
Tämä on jo kohta vuoden vanha kysely, mutta vastaan silti.
Opettaako raamattu, että ihminen joutuu helvettiin iankaikkisesti? No tietysti tavallinen kristillinen käsitys väittää, että opettaa. Mutta jos tarkistelemme asiaa todella tarkasti voimme huomata, että asia on käsitetty väärin eikä raamattu loppujen lopuksi ollenkaan opete, että Jumala lähettäisi ihmisen helvettiin kärsimään iankaikkisesti. Jos sanotaan että Jumala lähettää jonkun iankaikkiseen helvettiin tarkoittaa se että helvetti voi olla iankaikkinen, mutta mitään ei sanota siitä kuinka pitkään sielu joutuu kärsimään siellä. Sitten sanotaan, että pahuus joutuu helvettiin, mutta eikö raamattu opeta, että Jumala loi ihmisen hyväksi siis pahuus jää helvettiin, mutta hyvä ihminen pääsee sieltä pois senjälkeen kun pahuus on karsittu ja jätetään helvettiin. Raamattu myös painottaa, että jokainen saa tekojensa mukaan. Jos vähänkään ajattelemme niin mitkään teot eivät ole iankaikkisen helvetin arvoisia.
Matt. 25: 46 voi antaa käsityksen, että jotkut menevät iankaikkiseen elämään ja toiset iankaikkiseen kärsimykseen. Mutta kreikankielinen sana joka on käännetty iankaikkinen ei trkoita iankaikkisuutta vaan aikakauta tai aikaa jonka pituutta ei voi määritellä.
Tässä muutama näköala ja tiedän, että monille kristityille on vaikeaa luopua käsityksestä, että uskoton ihminen joutuu kärsimään helvetissä iankaikkisesti.
Sellaista paikkaa kuin hel´vetti ei oikeasti ole olemassakaan. Mytologian tarinat ovat pelkkiä tarinoita.
Entä se välivaihe, eli kiirastuli?