4 kirjaa lyhyessä ajassa tais olla meikäläiselle liikaa. Listat ja periaatteet, henkilöt ja vuosiluvut soi jo päässä aamusta iltaan ja välillä tekisi mieli luovuttaa. Katsotaan kuitenkin, kuinka järjetöntä tarkkuutta kokeessa vaaditaan.
Miksi oikikseen pääsystä on tehty ihan järjenvastaisen vaikeaa, kun muutamia vuosia sitten kysymykset ovat olleet enemmänkin yleisöuontoisia jostain fucking hallinto-oikeudesta. Hohhoijaa. Ja koska sosiaalipolitiikasta tuli osa juridiikan perusopintoja? Voi vittu, ei muuta!
Miksi oikikseen pääsystä on tehty ihan järjenvastaisen vaikeaa, kun muutamia vuosia sitten kysymykset ovat olleet enemmänkin yleisöuontoisia jostain fucking hallinto-oikeudesta. Hohhoijaa. Ja koska sosiaalipolitiikasta tuli osa juridiikan perusopintoja? Voi vittu, ei muuta!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sama täälä! Rupee vaan vituttaan että miks tää on tämmöstä järjen vastasta paskaa ja ne pääsee sisää kellä on 1) hyvä tuuri tai 2) ei sosiaalista elämää, mitään muuta elämää tai on jotain ylineroja joo o. 4 days to go ja pää ihan tyhjänä. Millä järjellä piti lisää 1 kirja ja ottaa aikaa pois?? Hermoromahdus tässä vaan tulee
En tiennyt, mutta olisi pitänyt tietää salaiset viime vuosituhansien keskeiset teesit ja miten ne on ollut omiaan vaikuttamaan tämän päivän hyvinvointivaltioregiimeihin. tuottamuksellisesti ja ken ties suurta pienemmällä, tai pientä suuremmalla todennäköisyydellä. Mielenvikast!
Vuonna 2012 Kohti oikkarin elämää -opas: ''79 päivää ei ole paljon, mutta se on juuri sopiva aika kolmen kirjan opetteluun.''
Vuonna 2013: 62 päivää ei ole paljon, mutta se on juuri sopiva aika neljän kirjan opetteluun.''
Vuonna 2014: 40 päivää ei ole paljon, mutta se on juuri sopiva aika viiden kirjan opetteluun.
Ja ettei menisi liian helpoksi enemmistön osalta, annetaan vielä etuoikeutetulle neljäsosalle hakijoista "kohtuullinen" bonus haussa, johon ei itse kovinkaan paljon voi vaikuttaa.
Oho, tämä siis piti olla vastauksena tuohon Vuonna 2014 -visioon.
Eikö toisaalta ensi vuonna tule jotain kiintiöitä ensimmäistä kertaa lukion jälkeen hakeville? Jotain urbaanilegendaa olen kuullut sen suhteen, että joko useamman kerran hakeneen tai ainakin jo korkeakoulupaikan vastaanottaneen asema huononee tulevina vuosina kun siirrytään fiksumpaan(TM) hakumenettelyyn.
Ei kai noi hakukerrat merkitse, mutta jos aiempi korkeakoulupaikka on niin se huonontaa asemaa.
Vinkkinä teille: jos ette pääse sisälle oikikseen, ette te tulisi siellä myöskään pärjäämään. Lukemista vaaditaan ihan tiedekunnan oikeissa opinnoissakin...
Taas joku oikein tietäjä liikenteessä. Kaikki varmaan tietävät, että lukemista vaatii, mutta pääsykoe ei silti kerro koko totuutta. On hieman eri asia saada muutama viikko opetusta jostain yhdestä oikeudenalasta ja käyttää kuukausi tai kaksi sen lukemiseen, kuin parissa kuukaudessa, ilman opetusta opetella 4 kirjaa kannesta kanteen.
"mutta pääsykoe ei silti kerro koko totuutta."
Ei, ei; ei missään nimessä. Se on joka tapauksessa suuntaa antava, ja jos joku toinen selvittää pääsykoeurakan paremmin kuin joku toinen muu - siis yksi pääsee oikeustieteelliseen, ja toinen jää rannalle ruikuttamaan -, niin meillä on kaikki syyt olettaa, että kyseinen henkilö soveltuu paremmin oikeustieteelliseen kuin henkilö, joka ei pystynyt kyseessä olevaa urakkaa suorittamaan. Ainahan sitä voi itselleen sanoa, so. valehdella, jotain muuta ("Olen oikeasti just sitä juristiainesta, ne on vaan ne kokeet niin epäreilusti suunniteltu", "Olen oikeasti maailman fiksuin ihminen mut ku mul o vaa huono tuuri", "Minä ansaitsen sitä ja tätä, ja jos pääsykokeet sanoo, et mua ei pitäis ottaa sisää, ni ne o ne pääsykokeet vääräs, en mä" jne.).
Se on vaan tämä elämä valitettavasti sellaista, että kaikista ei voi tulla oikeustieteilijöitä - tai välttämättä ylipäätänsä minkäänlaisia ns. ylemmän ammattikunnan edustajia, tai rikkaita, tai yhtään mitään muuta. Jos ette pärjää, hakekaa muualle.
Olen varsin tietoinen siitä, että tätä viestiä ei tulla ottamaan vastaan hyvin, sillä ihmisillä on valitettavan suuri taipumus elää valheessa. Se ei kuitenkaan ole minun ongelmani. Jos haluatte valhdella itsellenne, antakaa mennä. Muistakaa vain, että ei se valhe teitä pitkällä tähtäimellä onnelliseksi tee.
Suurin osa hakee useamman kuin yhden kerran. Ei se ole tehnyt ainakaan tuntemistani juristeista yhtään sen huonompia :) muita ei kannata mollata, se on ainut mikä ei johda mihinkään.
Kannustan kaikkia hakemaan ihan niin monta kertaa kuin innostusta riittää ja tadaa, tiedekunnan ovet aukenevat :p
Se, että innostusta riittää useampaan hakukertaan, vaikka koe vain kerran vuodessa kertoo minun mielestä jo positiivista. Ainakin jos katselee joitakin jotka tiedekuntaan päästyään suorittavat pari kurssia vuodessa
"Suurin osa hakee useamman kuin yhden kerran"
Olet oikeassa. Minä en ollut tarpeeksi tarkka tuossa edellisessä viestissäni sen suhteen, kenelle sen suuntasin. Viestini oli siis suunnattu niille ihmisille, jotka hakevat miljoonannetta kertaa, eivätkä missään vaiheessa edes ajattele, että "hei, ehkä minusta ei tulekaan juristia" vaan sen sijaan päässä soi vain "pääsykoe ei kerro mitään, vika on muissa, minä olen täydellinen mutta kun on vain huono tuuri" tai jotain muuta yhtä typerää. Ei ne oikeustieteellisen kokeet sinua ehkä täysin määritä, mutta kyllä niistä saa jonkinlaisen käsityksen siitä, onko sinusta alalle vai ei, ja kuinka hyvä oikeustieteilijä sinusta voi mahdollisesti tulla. Ja juu, aina on poikkeuksia. Niistä on kuitenkaan ihan turha puhua, koska ne ovat, no, juuri niitä poikkeuksia.
Sitä paitsi, jos into ei riitä oikeustieteellisen pääsykoemateriaalin lukemiseen, niin kuuluu kysymys: miksi edes alun perin vaivaudut hakemaan opiskelemaan kyseessä olevaa alaa?
Tai niin no, toki siellä on aika monella taustalla ajatus siitä, että juristin hommat ovat seksikkäitä, niistä saa paljon rahaa, on siistiä kerskailla olevansa tuleva oikeustieteilijä, ja vaikka mitä muuta yhtä typerää. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, joita kaikkien eniten halveksin. Jos koet oikeustieteen itsellesi suureksi intohimoksi - esim. tykkäät vaikka lukea tuhatsivuisia kirjoja siitä, miten eurooppalaiset lakijärjestelmät kehittyivät Rooman ajoista keskiajalle tjsp. - niin mikäs siinä.
Tulihan se oikispuristikorttikin sieltä. Tarkalleen ottaen miksi halveksit näitä muiden intressien perässä oikikseen hakevia kuin puhtaan innostuksen alasta?
Itse tiedän muutamankin oikkarin jotka ovat sanoneet tulleensa oikikseen "puhtaasti rahan ja ehkä vähän statuksen perässä ja kun ei oikein löytynyt muutakaan mikä varsinaisesti kiinnostaisi". Ihan hyvin ovat pärjänneet, päätä kun molemmilta löytyy, eivätkä sinänsä ole stressanneet vaikka ei mitään aitoa kiinnostusta esim oikeusteorian opiskeluun ole. Oikeustieteelliset opinnot avaavat osaavalle kaverille ovet niin moniin hommiin, että on kyllä valinnanvaraa ja ihan mahdollista löytää sellainen työ josta pitää vaikkei oikeustiede tieteenalana sinänsä niin kiinnostaisikaan.
Jos jurismi ei kiinnosta, on oikeasti suht turha päätyä alaa lukemaan. Oikiksessa näkee juuri näitä oman elämänsä uunoturhapuroja, joita ei oikeasti kiinnosta p*****n vertaa.
Ei kaiken tarvitse kiinnostaa, mutta joku sisäsyntyinen kipinä on hyvä olla.
Kaikki puheet koulutuksen tuottamasta "ovien avaamisesta" ja "valinnanvarasta" kannattaa unohtaa. Oikeasti ovet avataan ja valinnanvara saadaan pääsääntöisesti muilla avuilla kuin papereilla. Muutaman vuoden jälkeen työelämässä ei ole enää väliä valmistuitko vaikka vessapapereilla.
Konsultiksi pääsee kylterinpapereilla, yrittäjäksi starttirahalla ja toimariksi usein dippana. Suuri osa juristiammateista painaa pitkää päivää samojen juttujen piirissä (eri näkökulmasta toki) kuin mitä opiskelee.
Toki kukin taaplatkoon tyylillään, ei se multa ole pois jos jotain toista vituttaa herätä aamulla duuniin. Itsellä tätä ongelmaa ei ole.
Meinaatteko lukea vielä tänään? Ite aattelin vaan ottaa rennosti :)
Vielä pitäis saada 699 sivua opeteltua...
Itseäni ahdistaisi enemmän olla lukematta kuin lukea tänään, luen varmaan vielä muutaman tunnin huomennakin.
Nyt voisin sanoa että sinä, toveri, olet sukupuolestasi riippumatta hiekkap***u.