Kaksikieliset kunnat ja kaupungit saavat valtionavun osaksi ja jopa suureksi osaksi suomenkielisistä oppilaista. Kuntien valtionosuus ei ole millään tavalla korvamerkittyä eli kunnat voivat käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluavat, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.
Tasemielessä kyse on tulonsiirrosta - kuten Kainuuseenkin annetuissa valtionavuissa - joten Suomen BKT ei asiassa mihinkään muutu. Tässä ei siis luoda mitään uutta.
Tasemielessä kyse on tulonsiirrosta - kuten Kainuuseenkin annetuissa valtionavuissa - joten Suomen BKT ei asiassa mihinkään muutu. Tässä ei siis luoda mitään uutta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
> Jos valtio kymmenien vuosien ajan tukee kaksikielisiä kuntia, niin se vaikuttaa suomenruotsalaisten asemaan.
Erinomainen huomio. Saman periaatteen mukaisesti, kun valtio tukee kehitystukialueen kuntia, se ei voi olla vaikuttamatta kehitystukialueiden kansalaisten elämään ja asemaan. Tuet saattavat jopa edesauttaa maaseutualuieden pysymistä elinkelpoisina. Eikö olekin erikoista?
Kielitukia ei voi verrata aluetukiin! Aluetuet tulevat konkreettiseen TARPEESEEN, koska siellä on köyhyyttä. Aluetuet eivät ole kielirajoitteisia, joten myös surualueet saavat niitä SAMOIN perustein.
Se, että surualueet eivät tukia tarvitse, johtuu juuri kaksikielisyystuista ja muustakin RKP:n siltarumpupolitiikasta.
Selventävä vertaus:
Köyhiä kansalaisia tuertaan demokratiassa. Rikkaammat maksavat enemmän veroja. Ei niitä kukaan kohtuuden ihminen pidä vääryyksinä vaan päinvastoin.
Mutta jos jollekin annetaan rahaa vain kieliperusteella, niin sen kaikki muut paitsi svekot pitävät vääryytenä.
Netisveko yrittää hämätä kiertolla logiikallaan, mutta ei onnistu.
Saakohan Lohjakin korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaista vai?
Muistaakseni Lohjan kielitilanne on 93,2% suomenkielisiä, 3,9% ruotsinkielisiä ja 2,9% muunkielisiä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lohja
> Se, että surualueet eivät tukia tarvitse, johtuu juuri kaksikielisyystuista.
Kaveri yrittää hämätä kierolla logiikallaan, mutta ei onnistu. Surualueet eivät siis tarvitse tukia, koska saavat tukia...?! Kiitos yrityksestä.
> Saakohan Lohjakin korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaista vai?
Kyllä saa. Kaksikielisyystuki ei ole korvamerkitty ruotsinkieliseen toimintaan, vaan kunta saa käyttää sen mihin tahansa haluamaansa kunnalliseen toimintaan.
"Saakohan Lohjakin korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaista vai?
Kyllä saa. Kaksikielisyystuki ei ole korvamerkitty ruotsinkieliseen toimintaan, vaan kunta saa käyttää sen mihin tahansa haluamaansa kunnalliseen toimintaan. "
No saakohan täysin suomenkielinen Kuopio korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaistaan vaan onko se pelkästään korvamerkittyä ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin?
"No saakohan täysin suomenkielinen Kuopio korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaistaan vaan onko se pelkästään korvamerkittyä ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin? "
Jos vastaus on ei, niin silloin muitten saama korotettu valtionapu lasketaan kaksikielisyyden kustannuksiin! Näin yksinkertaista se on.
> No saakohan täysin suomenkielinen Kuopio korotettua valtionapua suomenkielisistä oppilaistaan
MIksi saisi, ei Kuopio ole kaksikielinen kaupunki? Kaksikielisyyden valtionapu on kummallista kyllä kaksikielisiin kuntiin.
Minuutin etsimisellä Kuopion kaupunki sai mm. viime vuonna avustuksia kaupunginteatterin peruskorjaukseen 2 miljoonaa euroa. Tulopuolelle on kirjattu tälle vuodelle lisäksi pelkkiin henkilökuljetuksiin valtionapua 1,2 M€, liikunatalon kunnostukseen 0,24 Meuroa, julkisen liikenteen lipputukea kaupunkilippujen ja seutulippujen hintavelvoitekorvauksiin 1,0 M€... Lista on todella piiitkä.
Mikä sinulle tässä on epäselvää?
Kaksikielisyyden kustannukset voisivat olla kolme (3) miljardia euroa vuositasolla.
Siis voisivat olla, mutta eivät ole. Olettama perustuu olettamiin.
Harhakuvitelmia on ainakin kolme:
(1) Kielen valinnanvapaus eli pitäisi saada valita haluamansa kieli.
Ei ole voitu mitenkään osoittaa, että vaihtamalla kieli toiseen kieleen, Suomen kokonaisvarallisuus lisääntyisi kolmella miljardilla eurolla vuositasolla. EI ole voitu osoittaa että poistamalla ns. pakkoruotsi, "meillä kaikilla", siis yhteiskunnalla, olisi vuodessa kolme miljardia euroa vuodessa käytössämme vaikkapa terveydenhoitoon, kulttuuriin tai infrastruktuuriin. Yksikään fakta ei ole voinut tukea väitettä.
(2) Lapsen, nuoren tai nyt vaikkapa aikuisenkin opiskelijan kotona ja oppilaitoksessa tekemälle työlle voidaan laskea jokin arvo.
Vaikka lapsia ei saakaan käyttää työvoimana, esitetty väite pitää näennäisesti paikkansa. Tuolle kuvatulle työlle pitäisi kuitenkin kohdan (1) mukaan löytyä vaihtoehtotuottoa. Mihin kieleen opinnot vaihtamalla tai mitä muuta tekemällä yhteiskunnan yhteinen varallisuus lisääntyisi kolmella miljardilla eurolla vuodessa? Mihin tutkimukseen väite perustuu?
(3) Uusimmat kansantalousteoriat ottavat myös kotityön arvon huomioon.
Tuo on toiveajattelua, sillä väite halutaan liittää kohtaan (2). Lasten ja nuorten kotityö ja opiskelu pitäisi siis ottaa huomioon bruttokansantuotteessa. Tämä perustuu ilmeisimmin toiveajatteluun, sillä ainoa asia, jolla lasten ja nuorten opiskelu saadaan tuottamaan jotakin, on tuotanto ja tulon luominen. Minulla ei ole tiedossa ainoataakaan kansakuntaa, jonka BKT:hen sallitaan (tai voidaan) lisätä lasten ja nuorten opiskeluosuus.
Väitteen mukaan lasten ja nuorten panos menee pakollisessa ruotsin opiskelussa hukkaan samaan aikaan kun BKT:tä voitaisiin nostaa tekemällä jotakin muuta. Se on harhakuvitelmaa. Kuvattu hukkaan mennyt panos - saatikka BKT - ei muutu lainkaan siitä, ruotsin kieli vaihdettaisiin hollantiin, portugaliin, englantiin, historiaan tai vaikkapa fysiikkaan.
___F-J___
Peruskoulutuksen tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Ruotsin kielen vaihtaminen toiseen kieleen ei luo lisäarvoa Suomessa eli BKT pysyy ennallaan tai jopa laskee. BKT:n kasvun onkin tultava vientitoiminnoista.
On eri asia puhus täysin tuntemattomasta odotusarvosta. Vaihtamalla ruotsin kielen opinnot hollantiin, ranskaan, portugaliin tai espanjaan yhteiskunta ehkä hyötyy asiasta 20 vuoden päästä, ehkä ei. Tämä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että Suomi menettää tälläkin hetkellä kolmen miljardin edestä puhdasta vientituloa vuodessa, koska koulussa ei opeteta mandariini-kiinaa, saksaa tai ranskaa juuri vientiteollisuuden tarpeisiin. Tämä väite perustuu puhtaisiin olettamiin.
Pakollisen ruotsinkielen opiskelujen kustannukset - peruskoulutasolta yliopistoon saakka - ovat noin 1,6 % kaikesta Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Tämä vastaa kaikkineen noin 140 miljoonaa euroa vuositasolla. Summa on kuitenkin harhaanjohtavan suuri, sillä ns. "pakkoruotsin" tilalla olisi jokin muu oppiaine, jonka opetus maksaisi sekin.
Kanadassa, jossa on noin 34 miljoonaa asukasta, kaksikielisyyden kustannukset ovat 2,4 miljardia dollaria vuositasolla.
Samaista tutkimusta mukaillen ja Ontarion provinssi huomioiden Suomen kaksikielisyyden kustannukset olisivat noin 280 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä summa on hyvin tasapainossa nim. Freygeir tekemien laskelmien kanssa.
Edellisistä voidaan päätellä että faktana esitelty summa 2 - 3 miljardia per annum on tehty puhtaasti arvaamalla. Kun luku jaetaan kymmenellä, olemme lähempänä totuutta. Kieleen tai etniseen ryhmään kohdistettavat ei voi olla hyvinvointivaltioissa tapana.
http://www.fraserinstitute.org/publicationdisplay.aspx?id=2147484098
http://www.fraserinstitute.org/uploadedFiles/fraser-ca/Content/research-news/research/publications/official-language-policies-of-canadian-provinces.pdf
Voimme siis esittää loppukaneettiina, että kolmen miljardin vuotuinen kaksikielisyyskustannus on lukuna vain periaatteellinen ja odotusarvoinen, eikä lukua voida esittää yleisesti hyväksyttynä, koska summa pitää sisällään yhteismitattomia suureita, ja se arvostaa lasten, nuorten ja aikuisten opiskelun joko kotityön tai vaihtoehtoisesti vapaa-ajan veroiseksi tuotannontekijäksi. Nykyinen BKT ei, ja GPI:kin vain osittain, ottaa laskennassaan huomioon kotityön tai vapaa-ajan arvottamisen.
Kaksikielisyyden kustannukset voisivat olla kolme (3) miljardia euroa vuositasolla, mutta eivät sitä ole. Ei ole tiedossa ainoatakaan kansakuntaa, jonka BKT- tai GPI-laskelmissa olisi otettu virallisesti huomioon lasten, nuorten ja täys´ikäisten suorittama opiskeluosuus. On luontevaa, että palkaton kotityö lisää taloudellista hyvinvointia. Sen sijaan ei ole ollut esittää yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä lähteitä, joissa lasten, nuorten ja muiden opiskelijoiden opiskelupanosta voitaisiin verrata kotityöhön.
Toissijaisesti, mikäli tuolle kuvatulle lasten ja opiskelijoiden tekemälle työlle löytyisikin yhteiskunnallisesti hyväksyttävä laskentaperuste, pakollisen ruotsin kielen osalta tulisi perustella, että opinnot menevät 100-%:sesti hukkaan ja että opiskelulle löytyisi vaihtoehtoinen tuottokohde. Tulisi olla olemassa jokin toinen opiskeltava kieli, johon opinnot vaihtamalla yhteiskunnan yhteinen varallisuus - vaihtoehtoisesti taloudellisesti mitattavissa oleva hyvinvointi - lisääntyisi kolmella miljardilla eurolla vuodessa. Tällaista vaihtoehtoista kieltä - tuottokohdetta - ei ole varmistetusti voitu sanoa olevan olemassa.
On ihan sama, millä perusteella kaksikieliset kunnat saavat ne tukensa!
Kuitenkin tuet tulevat ja niistä hyötyy kollektiivisesti tietysti juuri suruväestö.
Koska yksikieliset suomalaiskunnat eivät saa noita tukia. Valtion rahaa virtaa niille alueille, jossa surut asuvat. Hyvin yksinkertaista.
Ymmärtääkö nettisveko vihdoinkin tämän?
> Koska yksikieliset suomalaiskunnat eivät saa noita tukia. Valtion rahaa virtaa niille alueille, jossa surut asuvat. Hyvin yksinkertaista.
Kyllä, ja kaksikieliset kunnat saavat käyttää tuen haluamallaan tavalla.
On taas sensuuri leikannut. Ahneidenmaa ei takullaa saa mitään edes kaksikielisistä punkeista.
Joo, caveat.emptor on jälleen pyytänyt poistamaan avauksen asiattomana.
kannattaa varmaan osata ruotsia, jos väittämäsi on totta...tirsk!