En näe ketään, En käy missään

Olen erilainen ja tykkään olla ihmisten parissa. Olen mielelläni yksinkin ja vietän suurimman osan ajastani yskin. Olen oma itseni ja en yritä näytellä muuta. Ymmärrän sinua että liika uteliaisuus vaivaa. Saat olla sinäkin ihan oma itsesi. On rikkautta, että meitä on monenlaisia.

Et ole yksin. Olen ihan samanlainen. Kaupassa vaan tulee käytyä ruokaa ostamassa, joskus elokuvissa jos menee jokin hyvä leffa. Muuten olen aina kotona yksin. Ja nimenomaan viihdyn yksin. Muiden tapaaminen on aina vaikeaa.

Myös yksi outo yksinäinen täällä. Käyn kyllä töissä päivisin mutta muuten vietän kaiken vapaa-ajan yksin. Ei tämä ihan normaalia ole mutta elämän kokemusten myötä tähän on ajautunut ja tottunut. Pitäisi varmaan johonkin terapiaan hakeutua että tulisi sosiaalisempi. Lapsenakin olin se joka anoi pääsyä muiden leikkeihin. En ollut se joka olisi johtanut ja päättänyt kuka hyväksytään mukaan.

Ihmiset kyselevät työstä ja tulevaisuudesta päästäkseen jaoittelemaan mihin palkka gategooriaan kukin kuuluu?Kaikki muukin liittyy varallisuuteen kenen maalaama tuo taulu on mitä tuo tv on maksannut ja mikä hyvänsä utelu? Kyseliän vakaamus tai muu usko tai vast. ei merkitse mitään.Kaikki perustuu rahaan.Tiedän mitä on olla ujo ja ihmisiä pois työntävä.Silti on hyvä käydä ulkona luonnossa ellei se pahaa tee.Joskus voi tulla vastaan hänkin,ja mieluummin oikea hän.Olet kai tarkka myös suhteissa,jolloin huomaat valehtelijan ja kieroilijan luottamuksen arvoiseen kaveriin aikoinaan?Piruiluun taipuva ujoutesi kustannuksella tekee kipeää.Kivampi olisi omata sisäistä lämpöä toisella kun ei kuitenkaan mistään roistosta ole kysymys.

lavatanssit ulkona ?

Kuulostaa ihan kivalta, jos noin viihdyt. Ihmiset on kieltämättä rasittavia, mutta silti kannattaa edes vähän opetella sietämään niitä. Koska jos pystyy viettämään pakottomasti ja stressaamatta edes lyhyitä aikoja muiden parissa, siitäkin saa jotain irti, usko pois.

Varmaan tän yksinolosta tykkäämisen aiheuttaa joku suomalainen geenivirhe. Itsekin mielellään töpsöttäisin vaan aina kotona. Ulkoilmasta pidän kyllä ja luonnosta, kun vain saisi silloinkin olla ihan yksin.

Sama juttu. Kun ois varaa ostaa oma mökki luonnon keskeltä ja erakoitua sinne... hulppeeta. Stressaannun ihmisten kanssa. Yksin on kivampaa. Tykkään esmes maalailla ja taiteilla kaikille samanlaisille ihmisille ;D On monta tapaa kommunikoida. Suomalaisilla on vissiin joku yksinäisyysgeeni, ehkä neandertalin? ;) Ajan mittaan nuo sosiaaliset mamut taitaa hävittää kaiken muun sosiaalisuudellaan, mutta hyvä niin sitten jos on ollakseen.

Joo, minäkin nautin yksinäisyydestä. Ongelmani onkin lähinnä tämä yhteiskunta, joka hyvinkin pitkälti tuntuu pyörivän ainoastaan sosiaalisuuden ja suhteiden ympärillä. Ujoja ja erakkosieluja ei selvästikään hyväksytä, mikä stressaa ja masentaa.

Yksi tulevaisuuteni suurimmista möröistä tuleekin kai olemaan se hetki, jolloin vanhempien suunnalta alkaa lopultakin kuulua sitä loputonta hiillostusta ja utelua vaimosta sekä lapsista. Ei vaan jaksaisi millään kiinnostaa moinen, mutta toisaalta ymmärrän myös vanhempien odotukset. Sitä(kin) herkkua siis odotellessa...

Onhan meitä. Vuosien takaiset kaveritkin asuvat kaukana, joten ei tule juuri nähtyä. Onneksi kotosalla on paljon mielekästä puuhaa. Mihinkään hälyiseen känniörveltämöön ei tee edes mieli. Huvittaa kyllä miten se oma yksinäisyys tuntuu häiritsevän enemmän muita, kaiketi erakkosielu on sitten jotenkin pelottava.

Mitä outoa siinä on?On meitä muita samanlaisia.Minä oon yks heistä.Oon kuitenki aikoinaan menny naimisiin ja saanu 2 lasta.Mies kyllästyi mun totaaliseen epäsosiaalisuuteen ja muutti muualle.Toinen lapsista on muuttanut jo omaan kotiin,toinen asuu vielä minun kanssa.Muita ihmisiä en edes kaipaa.Tytär tuo välillä kotiin kavereita,mutta ei mun tarvi niitä viihdyttää eikä edes puhua niille.Uutta suhdetta en hankkinut enää.Huomasin miten mukavaa on,ku ei oo miestä mäkättämässä,että mennään sinne ja mennään tonne,mennään kylään tai huvipuistoon tai johonki yleisötapahtumiin.Ja sitte sielä on jotain tuttuja ja niille pitäs sit väkinäisesti yrittää puhua jotain.Exä ihmetteli sitäkin,miksen ole lasten kavereiden vanhempien kanssa tekemisissä.Miks pitäis olla?Ne on mulle tuntemattomia ihmisiä.En käy myöskään baareissa,kun en juo alkoholia enkä pidä humalaisten ihmisten lähentelystä.En soittele sukulaisille,ettei ne saa päähänsä tulla kylään.Mä viihdyn omissa oloissani enkä halua selitellä kenellekkään.Vaikka olen erakko nii en silti ole ilkeä enkä hankala,en halua ketään loukata enkä arvostella.Mun mielestä jokainen olkoon sellanen ku on.

Määkää en oo noin vuotee käyny missää, paitsi baareissa joskus kun täytin vasta 18. asun poikaystävän kans ja lähinnä vaa katotaan leffoja/ollaan koneella päivät pitkät. en opiskele enkä oo koulussa koska paniikkihäiriö estää , ja oon nii epäsosiaalinen ettei huvita ja ahdistaa pelkkä ajatuskin jostain opiskelusta :( tuntuu nii vaikeelta lähtee edes ulkona käymää, ku eivaa huvita . unirytmitki on aivan sekasi. vois varmaa alkaa käydä lenkeillä tai jotai.

Vaikeeta lähtee ulos mut baareihin kuitenkin pääset? Missä on ihmisiä paljon? Valitetaan sitä ja tätä ja tuota mutta kuitenkin mennään tukka putkella. Työnteko ja opiskelu ei kiinnosta - ahdistaa vaan kun jotain järkevää pitäisi tehdä. Kaikki vaan valmiina eteen vaivaa näkemättä. Huhuh.

Kyllä se ihmiskontaktien kaipuu kuule vielä iskee kun ikää tulee.... Kannattaa alkaa sosiaalisoitumaan kun vielä pystyt. Liian kauan erakoiduttuasi se voi olla myöhäistä.

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tuon.

Olen sosiaalisesti häiriintynyt varmaan jotenkin.

Olen jo luovuttanut elämän suhteen, en enään juuri eres yritä saada sosiaalista elämää.

En vain yksinkertaisesti osaa olla muiden ihmisten kanssa tuntematta itseäni arvottomaksi paskakasaksi, minulle tulee sairas olo siitä että olen muiden ihmisten ympärillä sillä tuntuu että se ei ole hyväksi muille että olen olemassa.

Kavereita ei ole yhtään ja puhelimessa ei ole kenenkään numeroa

niin ja miksi täytyy alkaa v*ttuilemaan jos kerroin vaa miten mulla on asiat ? jos te ette voi käydä YHTÄÄN missään, ja mä voin nii onko se jotenki huono juttu sitte? jos mua muuten ahdistaa .. huhhuh ei voi tajuta :o

Ihan kuin joku lukisi ajatukseni. Olen täysin samanlainen.
En ole etkä sinäkään ole yksin yksiksesi.

miksi pakottaa ittensä sosiaalisemmaksi mitä on?

tässäkin ketjussa sitä kaksnaamasuutta.

otan osaa

Mä oon töissä ja vapaa ajat kotona.

Noin se on itselläkin jos en juo viinaa. Mutta kun ottaa ensin pohjat kotona niin ei ahdista lähteä baariin ihmisten pariin. Yhdessä kun juodaan sitten porukan kanssa baarissa niin ei ole seurasta pulaa.

t. viinamies