Jumalanpalvelus

Ei kai Jalovaara jumalanpalveluksia pidä? Sulla on vähän termit hukassa.

0569 kirjoitti:

Ei kai Jalovaara jumalanpalveluksia pidä? Sulla on vähän termit hukassa.

Kyllä se oli Jumalanpalvelus.
Ei Jumalan palvelus ole Evl-kirkon yksinoikeus, jossa käytettäisiin jotain Evl-kirkon kaavaa.

Pe.ku kirjoitti:

Kyllä se oli Jumalanpalvelus.
Ei Jumalan palvelus ole Evl-kirkon yksinoikeus, jossa käytettäisiin jotain Evl-kirkon kaavaa.

Kun nyt puhutaan ev. lut. kirkon jumalanpalveluksesta, niin silloin tarkoitetaan hartaudenharjoitusta, jolla nimenomaan on vakiintunut muoto, joka perustuu tiettyyn kaavaan.

Jumalanpalvelusta voi johtaa vain vihitty pappi, ei maallikko.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/28148C9C4CE6EF38C225728B003CEF3F?OpenDocument&lang=FI

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpalvelus

http://evl.fi/Virsikirja.nsf/liitetiedostot/0001/$FILE/jp.pdf

Formula missae kirjoitti:

Kun nyt puhutaan ev. lut. kirkon jumalanpalveluksesta, niin silloin tarkoitetaan hartaudenharjoitusta, jolla nimenomaan on vakiintunut muoto, joka perustuu tiettyyn kaavaan.

Jumalanpalvelusta voi johtaa vain vihitty pappi, ei maallikko.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/28148C9C4CE6EF38C225728B003CEF3F?OpenDocument&lang=FI

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpalvelus

http://evl.fi/Virsikirja.nsf/liitetiedostot/0001/$FILE/jp.pdf

Lue lisää

Jotenka se Jalovaaran Jumalanpalvelus oli Jumalanpalvelus.

Pe.ku kirjoitti:

Jotenka se Jalovaaran Jumalanpalvelus oli Jumalanpalvelus.

Seurakunnissa Jalovaaran iltoja ja muita samantapaisia kutsutaan yleensä Sanan ja rukouksen illoiksi tai seurakuntailloiksi.

Terhi P.
pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Seurakunnissa Jalovaaran iltoja ja muita samantapaisia kutsutaan yleensä Sanan ja rukouksen illoiksi tai seurakuntailloiksi.

Terhi P.
pappi

Onko Terhi P tietoinen että nämä seurakuntaillat aiheuttivat kirkosta eroja?

Eikös se jotenkin niin ollut että jumalanpalveluksessa ihminen palvelee Jumalaa ja siis toinen toistaan, sekä Jumala palvelee ihmistä. Se ei ole palvontaa vaan palvelua.

Eikös se, että pidetään esim. Jumalan sanaa esillä ole Jumalan palvelemista. Ehtoollisessa (ja laulussa, rukouksessa ja sanassaan) Jumala palvelee meitä - hoitaa ja antaa uutta voimaa.

FUCKIFUU27.5.2013 17:29

Jos kiinnostaa vastaukseni niin tässä:

Laita Jumala-sanan paikalle vaikka Hitler. Mieti sitten miten toimisit ja kokisit. Voitko osallistua johinkin Hitlerin palvontamenoihin vaikka et uskoisi hänen ajatuksiinsa? Voisitko laulaa jonkin aatteen laulun tai pari käsi ojossa?

Jos kohotat kätesi ojoon ja kajautat sopivat natsihuudot niin kokisitko olevasi vain ulkopuolinen vai osa ythteisöä? Hurraisitko vailla ongelmia silloin kun kysyttäisiin kannatustasi esim joukkotuhoon? Sydämessäsi olisit kuitenkin eri mieltä?

Toisin sanoen voitko uskotella itsellesi voivasi tehdä ja osallistua mihin vain vaikka olisit eri meltä?

mieti tätä(se aito) kirjoitti:

FUCKIFUU27.5.2013 17:29

Jos kiinnostaa vastaukseni niin tässä:

Laita Jumala-sanan paikalle vaikka Hitler. Mieti sitten miten toimisit ja kokisit. Voitko osallistua johinkin Hitlerin palvontamenoihin vaikka et uskoisi hänen ajatuksiinsa? Voisitko laulaa jonkin aatteen laulun tai pari käsi ojossa?

Jos kohotat kätesi ojoon ja kajautat sopivat natsihuudot niin kokisitko olevasi vain ulkopuolinen vai osa ythteisöä? Hurraisitko vailla ongelmia silloin kun kysyttäisiin kannatustasi esim joukkotuhoon? Sydämessäsi olisit kuitenkin eri mieltä?

Toisin sanoen voitko uskotella itsellesi voivasi tehdä ja osallistua mihin vain vaikka olisit eri meltä?

Lue lisää

mieti tätä(se aito)8.6.2013 13:20

Varmuuden vuoksi sanon tämän toisinpäin:

Onko sinulle sama missä joukossa seisot ja mitä lippua kannat? Ne jotka käy kirkossa uskovat Jumalaansa ja menot on heidän ja Jumalansa välinen asia. Sinä kyseenalaistat heidän toimintansa vaikka heillä on oikeus siihen.
Oletko koskana koettanut miettiä mitä todella ajattelet? Yllä oleva ("Jos kiinnostaa vastaukseni niin tässä") siis tarkoittaa, että kannatuksen ilmaus on kannatusta, sanot sydämessäsi mitä vain.

Ev.lut. kirkon näkökulmasta kyse on tästä:

Jumalanpalveluselämällä tarkoitetaan kaikkea seurakunnan kokoontumista Jumalan sanan ja sakramenttien ääreen. Jumalanpalveluselämän ydin on seurakunnan jokapyhäinen jumalanpalvelus, joka voi olla messu eli ehtoollisjumalanpalvelus tai sanajumalanpalvelus.

Muita jumalanpalveluselämän muotoja ovat erityistilanteiden messut ja jumalanpalvelukset, rukoushetket, kirkolliset toimitukset ja myös kotien rukouselämä.


mono kuoppala
vs. yhteisökoordinattori

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Ev.lut. kirkon näkökulmasta kyse on tästä:

Jumalanpalveluselämällä tarkoitetaan kaikkea seurakunnan kokoontumista Jumalan sanan ja sakramenttien ääreen. Jumalanpalveluselämän ydin on seurakunnan jokapyhäinen jumalanpalvelus, joka voi olla messu eli ehtoollisjumalanpalvelus tai sanajumalanpalvelus.

Muita jumalanpalveluselämän muotoja ovat erityistilanteiden messut ja jumalanpalvelukset, rukoushetket, kirkolliset toimitukset ja myös kotien rukouselämä.


mono kuoppala
vs. yhteisökoordinattori

Lue lisää

Eli Jumalaako ei voi palvella kuin tulemalla tilaisuuteen, jossa, joku teologi paasaa jotain ja jakelee virkansa puolesta öylättejä.
Enpä usko oikein, että Jumala ajattelee noin.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Ev.lut. kirkon näkökulmasta kyse on tästä:

Jumalanpalveluselämällä tarkoitetaan kaikkea seurakunnan kokoontumista Jumalan sanan ja sakramenttien ääreen. Jumalanpalveluselämän ydin on seurakunnan jokapyhäinen jumalanpalvelus, joka voi olla messu eli ehtoollisjumalanpalvelus tai sanajumalanpalvelus.

Muita jumalanpalveluselämän muotoja ovat erityistilanteiden messut ja jumalanpalvelukset, rukoushetket, kirkolliset toimitukset ja myös kotien rukouselämä.


mono kuoppala
vs. yhteisökoordinattori

Lue lisää

Taisit mono itse laittaa taas avauksen, mutta laitoit sen kirkon piikkiin ilman omaa nimeäsi?

eri mieltä olen kirjoitti:

Eli Jumalaako ei voi palvella kuin tulemalla tilaisuuteen, jossa, joku teologi paasaa jotain ja jakelee virkansa puolesta öylättejä.
Enpä usko oikein, että Jumala ajattelee noin.

Lue lisää

Jumalaa voi palvella monella tavalla, esim. auttamalla avuntarpeessa olevaa toista ihmistä. Tai puolustamalla heikompaa.

Jumalaa voi palvella myös jumalanpalveluksessa. Siellä myös Jumala palvelee ihmisiä eli messussa saa jotain sellaista, jota ihminen tarvitsee. Mitä ihminen sitten tarvitsee: ihminen tarvitsee sen kuulemista, että hänen syntinsä on annettu anteeksi, ihminen tarvitsee tilaisuutta tuoda huolensa yhdessä toisten kanssa Jumalan eteen. Ihminen kuulee messussa Jumalan puhetta, ainakin Raamatun sanaa.

Jos ei usko Jumalaa, on ihan selvää, että on hiukan vaikea kokea saavansa jotain messusta, mutta saa sinne silti tulla. Siellä voi istua ja pohtia asioita melko rauhassa. Yleensä messussa ei kukaan tule kysymään toiselta hänen uskoansa. Sinne siis saa tulla kuka tahansa millaisena tahansa.

Terhi P.
pappi

Olihan se Hesassa se pyllymessu, jossa teatteriväki pyllisteli ilman housuja alttarilla ja uitteli varpaita kastemaljakossa.

Tukholman mellakoiden jälkeen toivon, että kirkko alkaisi edistämään vähemmistöjen ja kantasuomalaisten kohtaamista. Siksi kannatan formaatti-ideaa.

Maahanmuuttajamessu
Kiinalainen messu
Arabikristittyjen messu
Afrikkalainen messu
Romanimessu
Venäläinen ekumeninen messu
Eestimessu
jne.

Kirkko voisi kutsua ja haastaa vähemmistöryhmiä suunnittelemaan messuja yhdessä seurakuntien työntekijöden kanssa. Tanssia, draamaa, musiikkia ja kirkkokahvileivonnaisia eri kulttuureista. Mukaan lähetysväkeä ja eri maissa lähetteinä toimineita suomaisia.

Myös seurakuntalaiset voivat osallistua messun toteuttamiseen monin eri tavoin ja sekin tekee messusta mielenkiintoisemman, ainakin sille, joka niin tekee :)
Voi mennä tarjoutumaan kotiseurakunnan papille ja sanoa, mitä haluaisi tehdä. Se voi olla vaikka kolehdin keräämistä, esirukouksen kirjoittamista, tekstin lukemista tai saarnan valmistamista papin kanssa. Ja muitakin tehtäviä löytyy kaikille halukkaille.

Terhi P.
pappi

toiveesi kuultu kirjoitti:

Olihan se Hesassa se pyllymessu, jossa teatteriväki pyllisteli ilman housuja alttarilla ja uitteli varpaita kastemaljakossa.

Eipä tainnut olla messu eikä muukaan jumalanpalvelus. kaikki seurakunnan tilaisuudet tai ylipäänsä tilaisuudet kirkossa eivät ole jumalanpalveluksia.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Myös seurakuntalaiset voivat osallistua messun toteuttamiseen monin eri tavoin ja sekin tekee messusta mielenkiintoisemman, ainakin sille, joka niin tekee :)
Voi mennä tarjoutumaan kotiseurakunnan papille ja sanoa, mitä haluaisi tehdä. Se voi olla vaikka kolehdin keräämistä, esirukouksen kirjoittamista, tekstin lukemista tai saarnan valmistamista papin kanssa. Ja muitakin tehtäviä löytyy kaikille halukkaille.

Terhi P.
pappi

Lue lisää

Terhi, totta, mutta osallistumista helpottaisi huomattavasti, jos kutsuttaisiin. Jokainen seurakunta voisi pitää esimerkiksi kirkkokahveila kerran tai pari vuodessa messujen ideointitilaisuuden, ja rekrytoida samalla vapaaehtoisia. En minä ainakaan lähde pappia neuvomaan, ellei pappi ensin pyydä apua.

idea jalostumaan kirjoitti:

Tukholman mellakoiden jälkeen toivon, että kirkko alkaisi edistämään vähemmistöjen ja kantasuomalaisten kohtaamista. Siksi kannatan formaatti-ideaa.

Maahanmuuttajamessu
Kiinalainen messu
Arabikristittyjen messu
Afrikkalainen messu
Romanimessu
Venäläinen ekumeninen messu
Eestimessu
jne.

Kirkko voisi kutsua ja haastaa vähemmistöryhmiä suunnittelemaan messuja yhdessä seurakuntien työntekijöden kanssa. Tanssia, draamaa, musiikkia ja kirkkokahvileivonnaisia eri kulttuureista. Mukaan lähetysväkeä ja eri maissa lähetteinä toimineita suomaisia.

Lue lisää

Tuo olisi todella mukava idea. Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulevat Venäjältä ja Virosta. Myös somaleja, kiinalaisia, thaimaalaisia, vietnamilaisia, iranilaisia ja irakilaisia on paljon. Heistä monet tosin tunnustavat jotakin muuta kuin kristinuskoa, mutta voihan kaikkia kutsua ainakin kirkkokahveille uskontojen välisen vuoropuhelun merkeissä. Juuri kansainvälisyyttä toivoisin kirkkoihin lisää.

0569 kirjoitti:

Eipä tainnut olla messu eikä muukaan jumalanpalvelus. kaikki seurakunnan tilaisuudet tai ylipäänsä tilaisuudet kirkossa eivät ole jumalanpalveluksia.

Ai.
No mitä ne palveli sitten siellä.

idea jalostumaan kirjoitti:

Tukholman mellakoiden jälkeen toivon, että kirkko alkaisi edistämään vähemmistöjen ja kantasuomalaisten kohtaamista. Siksi kannatan formaatti-ideaa.

Maahanmuuttajamessu
Kiinalainen messu
Arabikristittyjen messu
Afrikkalainen messu
Romanimessu
Venäläinen ekumeninen messu
Eestimessu
jne.

Kirkko voisi kutsua ja haastaa vähemmistöryhmiä suunnittelemaan messuja yhdessä seurakuntien työntekijöden kanssa. Tanssia, draamaa, musiikkia ja kirkkokahvileivonnaisia eri kulttuureista. Mukaan lähetysväkeä ja eri maissa lähetteinä toimineita suomaisia.

Lue lisää

On totta, että messu on aika sisäänpäin kääntynyt, perisuomalainen ja keskiluokkainen, jopa akateeminen. Sanotaan, että messu on koko seurakunnan yhteinen juhla, mutta onko kuitenkaan niin?

Kun kummipoikani oli vielä lapsi tai nuori, otin hänet toisinaan mukaan perhemessuun tai johonkin muuhun kirkon lasten tilaisuuteen, mutta yleensä saimme silloin osaksemme paheksuvia katseita tai huomautuksia käyttäytymisestä. Kummipoikani keskivaikea kehitysvamma ei näy ulospäin ulkonäöstä, mutta käyttäytyminen tai äänekkyys saavat herättää huomiota. Aika pian opin, etteivät kehitysvammaiset ole tervetulleita seurakunnan yhteiseen pikkuporvarilliseen juhlaan. No, kirkko on vuosittain järjestänyt muutamia kehitysvammaisten kirkkoja kehitysvammaisille rakennetuissa laitoksissa. Olemme käyneet sitten siellä. Silti toivoisin kirkolta yhä ns. positiivista diskriminaatiota, eli sitä kehitysvammaisten messut järjestettäisiin ihan tavallisten klo 10 pääjumalanpalvelusten yhteydessä. Kirkon pitää osoittaa, että erityisryhmillä on oikeus osallisuuteen tekemällä heistä edes joskus päävieraita yhteisessä juhlassa. Sama ajatus sopii vallan mainiosti myös maahanmuuttajavähemmistöihin tai kotosuomalaisiin vähemmistöihin kuten romaneihin ja saamelaisiin.

Eli annan lämpimän tukeni idean jalostuksellesi.

ai jaa ohhoh kirjoitti:

Ai.
No mitä ne palveli sitten siellä.

Hei, nimim. toiveesi kuultu
varmaan tarkoitti jotakin kirkkodraamaa. Kirkossa pidettäviä tialisuuksia on muitakin kuin jumalanpalveluksia.

Merja Lampila, pappi

j.k.m. kirjoitti:

Terhi, totta, mutta osallistumista helpottaisi huomattavasti, jos kutsuttaisiin. Jokainen seurakunta voisi pitää esimerkiksi kirkkokahveila kerran tai pari vuodessa messujen ideointitilaisuuden, ja rekrytoida samalla vapaaehtoisia. En minä ainakaan lähde pappia neuvomaan, ellei pappi ensin pyydä apua.

Lue lisää

Hei, j.k.m.

Hyvä idea. Ja tosiaan moni haluaisi, että kutsuttaisiin tehtävään. Monissa seurakunnissa käytetään esim. suurella sydämellä -palvelua, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin tehtäviin seurakunnassa ja myös jumalanpalveluksiin ja sitä kautta myö voi seurakunta etsiä palvelutehtäviin väkeä.


Merja Lampila, pappi

Olen ehdottmasti samaa mieltä kanssasi messujen suosimisesta. Jos vahingoissa eksyn sanajumalanpalvelukseen, olen pettynyt sieltä lähtiessäni.

Meidän seurakunnassa on sunnuntaisin messuja klo 10, 12 ja 18. Kello 10 on suosituin. Minäkin valitsin aina sen, kun menin messuun lasten kanssa. Klo 12 on pahimmilleen ruokailu- ja päiväuniaikaan. Se ei sovi pikkulapsiperheille. Toisaalta talvella taas valoisinta on puoliltapäivin. Silloin ainakin itse haluan ulkoilla. Talvella menen mieluiten kirkkoon heti aamulla tai silloin, kun on pimeää, eli klo 18.

Sitä ihmetten, miksi meillä mummoilla perustellaan sitä, ettei mitään saisi muuttaa. Hyväen aika, nykyeläkeläiset ovat Elvis- ja Beatles -ajan nuoria! Olemme tottuneet vaihteluun ja kevyeen musiikkiin.

+..+ kirjoitti:

Olen ehdottmasti samaa mieltä kanssasi messujen suosimisesta. Jos vahingoissa eksyn sanajumalanpalvelukseen, olen pettynyt sieltä lähtiessäni.

Meidän seurakunnassa on sunnuntaisin messuja klo 10, 12 ja 18. Kello 10 on suosituin. Minäkin valitsin aina sen, kun menin messuun lasten kanssa. Klo 12 on pahimmilleen ruokailu- ja päiväuniaikaan. Se ei sovi pikkulapsiperheille. Toisaalta talvella taas valoisinta on puoliltapäivin. Silloin ainakin itse haluan ulkoilla. Talvella menen mieluiten kirkkoon heti aamulla tai silloin, kun on pimeää, eli klo 18.

Sitä ihmetten, miksi meillä mummoilla perustellaan sitä, ettei mitään saisi muuttaa. Hyväen aika, nykyeläkeläiset ovat Elvis- ja Beatles -ajan nuoria! Olemme tottuneet vaihteluun ja kevyeen musiikkiin.

Lue lisää

Ai, tuohan on hyvä jos messuja on noin eri aikoihin.

Juu, ei toki pitäisi olla kokeilematta uusia asioita vain sen takia, ettei vakituisia kävijöitä mitenkään loukattaisi. Lähinnä yritin tuoda esille sitä, että pitää miettiä, mikä on muutosten taustalla oleva pyrkimys ja edesauttaako se pyhän kokemista. Joskus valitettavasti tuntuu siltä, että tehdään muutoksia vain muutosten itsensä vuoksi tai jotenkin kosiskellaan sillä (uusia) ihmisiä ja silloin nähdäkseni mennään harhaan. Kun menen kirkkoon, en odota raflaavaa esitystä, vaan Jumalan kohtaamista. Jotkut kirkossa järjestettävät tapahtumat ovat mielestäni luonteeltaan sellaisia, että ne olisi parempi järjestää jossain muualla.

Toki muutokset ovat paikallaan silloin, kun ne tukevat hengellisyyttä ja auttavat puhuttelemaan ihmistä hyvällä tavalla. Mm. pääsiäisenä järjestettävät kontemplatiiviset messut ovat koskettaneet itseäni.

Kiitos Sinulle, Formula missae! Minunkin mielestäni liturgian tulee pysyä samana, siinähän meille tarjotaan ristiinnaulittu Kristus (1. Kor.1:22-24), siinä saamme Hänet vastaanottaa omana henkilökohtaisena Vapahtajanamme, kun tiedostamme ehtoollisaineiden muuttumisen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Itse olen viime aikoina vakavasti alkanut harkita liittymistä katoliseen kirkkoon. Nykyään kaikki viidesläiset ja vapaasuuntalaiset evankelioimiskokoukset kierrän kaukaa. Kirkon voima on nimenomaan ehtoollisliturgiassa, minä uskon 100%:sti ehtoollisaineiden muuttumisoppiin. Viva liturgia! Kommentoikaa!

Sunnuntairetki maalaiskirkkoon kelpaisi muillekin kuin lapsikuorolaisille ja heidän vanhemmilleen. Autottomana sinkkuna lähisin mielelläni mukaan. Pakkoko sen on olla lapsiperheretki - taas? Eikö joskus voisi olla kaikenikäisten retki, johon lapiskuoro lähtisi mukaan?

"Onhan se aika jännä ajatus, että 1287 vuotta sitten kirkoissa on sanottu"Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"..."

Kristinusko tuli Suomeen vain tuhat vuotta sitten. Jumalanpalvelukset toimitettiin latinaksi.

Agrikola käänsi ensimmäiset Raamatut suomeksi 1500-luvulla.

1600-luvulla lainsäädännöllä varmistettiin, kovien, jopa yli-inhimillisten rangaistusten uhalla kaikkien kuuluminen luterilaiseen kirkkoon.

Vasta vuonna 1923 oli mahdollista erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, ja siitä lähtien kirkon kannatus on hiipunut.

Se on varmasti totta ja uskon, ettei kirkko pyri näitä muita jumalanpalvelusten kautta tavoittamaankaan. Ihminen, joka ei ole aktiivisessa seurakuntayhteydessä ei eksy messuun/jumalanpalvelukseen, ellei kyseessä ole vaikkapa sukulaislapsen konfirmaatio. Muunlaiseen tilaisuuteen, kuten Tuomasmessuun, on pienempi kynnys.

Varmaan tuollaiseen jonkin verran muitakin voisi eksyä kuin aktiivisia seurakuntalaisia. Mutta kaikki tuollaiset touhut ovat kuitenkin hyttysen ininää. Kirkko elää omassa maailmassaan ja muut omassaan, eivätkä ne kohtaa.

No joo, voihan sitä ajatella noin sisäänpäinkääntyneesti, jos ei välitä siitä, että kansa on jo vieraantunut kirkosta ja sen touhuista ja äänestää jaloillaan. Jos kirkko on vain kirkkolaisia varten, siitä seuraa ennen pitkää se, että he joutuvat kustantamaan itse kirkkonsa.