Yle
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten
Vastaukset 5
Vanhimmat
" Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä."
Onko tietoa kuinka paljon ja millä aikataululla ollaan lisäämässä opintopaikkoja ruotsalaisille?
Suomessa on liian paljon ruotsinkielistä koulutusta. Siksi ei ole oikein vähentää suomenkielistä koulutusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakoluissa on alle 5% ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja. Monelle alalle ja suuntauukselle ei ole ollenkaan. Valikoima on suppeaa.
Mutta paremman kielitaoon turvin ruotsinkieliset kilpailevat sekä suomne- että ruotsinkieleisitä paikoista.
Ruotsinkielistä lääkikseen pyrkijöistä otetaan pienempi osuus kuin vatsaavastai suomenkielisiin. Ruotsinkielisitä pyrkijöistä sisään pääsee noin 8% ja suomenkielisitä noin 9%. Sama pätee juristeihin.
Oikaeastaan vain ekonomipaikkoja on selkeästi västönosuutta enemmän. Ja siihenkin syynä on yksi korkeakolu joka aina vertailussa on ollut erittäin tehokas: Hanken. Sielläkin kandidaattitutkinnon suorittajista 15% on suomenkielisiä. Maisteri- ja tohtorikoulutiskessa kotimaisiata suuri enemmistö on suomenkielisiä.
Maassamme ei ole ensimmäistäkään paikkaa ruotsinkielisille. Siellä edellytetään että vain opiskelukieli on tarpeeksi tuttu.
"Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia."
Helsingissä on jo pitkään ollut tilanne se että ruostinkielisiltä vaaditaan korkeammat keskiarvot kuin suomenkieliltä. ja kuitenkin suomenkielisten peruskolujen päätöstodistusten keskiarvo on korkeampi kuin ruotsinkielisissä. Suomenkielisissä peruskoulusiia siis arvosanat on inflatoitu.
Siinä vaihteeksi faktaa teille kaikenkarvaisen propagandan purematta nieleville.
Miksi et kerro että rajan nouseminen johtuu paikallisesti epätasaisesti jaetuista lukiopaikoista? Helsingin lukioiden suosio naapurikuntien oppilaiden joukossa on nostanut Helsinkiläilukioiden kesksiarvoa. Kun Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon tarvitaan korkeampi korkeampi on keskiarvo on se laskenut naapurikunnissa. Etkä kerro sitäkään että ongelma myös johtuu siitä että ruotsinkielisllä pikkupaikkakunnilla annetaan parempia arvosanoja 9.luokkalaisille kuin Helsingissä.
HBL
Orsaken till den höga vitsordströskeln på finlandssvenskt håll är att de populära Helsingforsgymnasierna drar till sig sökande också från andra kommuner. Det här leder till att många Helsingforselever inte blir antagna till gymnasier i sin hemkommun utan tvingas åka långa, svettiga bussresor till grannkommunerna. Rasmus Smeds är en av dem. Han har det senaste året gått tionde klassen i Åshöjdens grundskola och höjt sina vitsord till 7,33. Ändå räckte det inte till. I stället blev han antagen till Sibbo gymnasium, som har en lägre gräns. --
- Det är lite synd att elever från grannkommunerna vill gå i gymnasiet i Helsingfors istället för i sina egna kommuner. Men jag förstår dem och man kan inte förbjuda dem.
---- Hela sättet att sålla agnarna från vetet är helt åt helvete. Dessutom är högstadielärare i grannkommunerna frikostigare med att ge höga vitsord än i Helsingfors, vilket leder till att Helsingforseleverna missgynnas vid antagningen, säger Hemming.
Också Maria Björnberg-Enckell från utbildningsnämndens svenska sektion tar upp diskussionen om att niorna i kranskommunerna lättare skulle få bra betyg.
----- Trots att Rasmus Smeds är så gott som tvåspråkig kan han inte tänka sig att gå i ett finskt gymnasium.
- Jag vill nog ändå studera på svenska.
Suomenkielinen ei saa opiskella äidinkielellään.
http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/7/6/d49189.php
http://www.hbl.fi/text/ledare/2010/7/9/w49322.php
rautaako?:
"Maassamme ei ole ensimmäistäkään paikkaa ruotsinkielisille. Siellä edellytetään että vain opiskelukieli on tarpeeksi tuttu."
Miksi et kerro että tuttuus mitataan erillisellä kielikokeella johon ruotsinkieliset eivät joudu suomenkieliseen kouluun hakiessaan?
Suomenkielisen pitää opiskella ruotsiksi omassa maassaan jotta voi olla ruotsinkielisen kanssa tasa-arvoinen ja saada hyöty ruotsinkielisten etuisuuksista. Mutta siltikään ei voi opiskella omalla äidinkielellään.
Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Ruotsinkielisille ei edes järjestetä preppauskurseja koska oikealla äidinkielellä sisäänpääsy on taattu. Ei ole pulaa opiskelupaikoista siksi pääsykokeetkin on niin helpot.