"Suviseurat-sanan taivutus
Suviseuroissa ei suviseuroilla
Kesällä voidaan käydä festivaaleilla, suvijuhlilla, herättäjäjuhlilla, kesäpäivillä mutta myös suviseuroissa. Vakiintuneen käytännön mukaan suviseurat-sanaa taivutetaan monikon sisäpaikallissijoissa: suviseuroihin, suviseuroissa, suviseuroista. Tässä se poikkeaa normaalista kesäjuhlien nimityksistä.
Muoto suviseuroissa on vakiintunut niiden noin sadan vuoden aikana, jolloin niitä on järjestetty. Myös viikoittain järjestettävistä seuroista käytetään sisäpaikallissijaa seuroissa. Muodon historiasta ei ole tietoa, mutta se korostaa mukavalla tavalla sitä, että koemme olevamme sisällä koko seuroihin liittyvässä toiminnassa. Suviseurat voidaan ymmärtää myös väliaikaiseksi kaupungiksi, asutukseksi, joiden nimistä normaalistikin käytetään sisäpaikallissijoja: Helsingissä, Porissa, Uudessakaupungissa.
Suviseuratiedotus toivoo lehdistön käyttävän vakiintunutta muotoa suviseuroissa."(www.suviseurat.fi)
Eikö vieraskieliset sanat aiheuta samanalaista kodittomuuden tunnetta? Erottaudutaanko näin "maailmasta"?. Siionin lauluissakin käytetään sanaa "uskossa".
Suviseuroissa ei suviseuroilla
Kesällä voidaan käydä festivaaleilla, suvijuhlilla, herättäjäjuhlilla, kesäpäivillä mutta myös suviseuroissa. Vakiintuneen käytännön mukaan suviseurat-sanaa taivutetaan monikon sisäpaikallissijoissa: suviseuroihin, suviseuroissa, suviseuroista. Tässä se poikkeaa normaalista kesäjuhlien nimityksistä.
Muoto suviseuroissa on vakiintunut niiden noin sadan vuoden aikana, jolloin niitä on järjestetty. Myös viikoittain järjestettävistä seuroista käytetään sisäpaikallissijaa seuroissa. Muodon historiasta ei ole tietoa, mutta se korostaa mukavalla tavalla sitä, että koemme olevamme sisällä koko seuroihin liittyvässä toiminnassa. Suviseurat voidaan ymmärtää myös väliaikaiseksi kaupungiksi, asutukseksi, joiden nimistä normaalistikin käytetään sisäpaikallissijoja: Helsingissä, Porissa, Uudessakaupungissa.
Suviseuratiedotus toivoo lehdistön käyttävän vakiintunutta muotoa suviseuroissa."(www.suviseurat.fi)
Eikö vieraskieliset sanat aiheuta samanalaista kodittomuuden tunnetta? Erottaudutaanko näin "maailmasta"?. Siionin lauluissakin käytetään sanaa "uskossa".
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kodittomuudella on raamatullinen perusta:
Matt.18." Mutta kun Jeesus näki paljon kansaa ympärillään, käski hän lähteä toiselle rannalle.
19. Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".
20. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".
Pitäisi tulla ensin kodittomaksi vaeltajaksi ja sitä kautta myöskin seurata Jeesus Kristusta. Hengessä Jumalan lapset/Jumalan Pojat eli Kristukset ovat yhtä.(1.Kor.15.19-).
Puheissa korostetaan omaa tekemistä: ollaan uskomassa. Vertaa 'olla'kusemassa' vs. 'olla kusessa'.
En ole ollu äidinkielen tunnilla 58 vuoteen, mutta mielestäni kusemassa on verbi ja kusessa on substantiivi.
Kannattenee kerrata. Täällä pohjoisssa on jo yhdessä poronkusemassa mahdollista nähdä kymmenen kuukkelia.
Taipuu myös suviseuroilla. Esim lauseessa. Suviseuroilla on taloudellinen merkitys Pydasjärven kaupungille.
En ole syntyperäinen suomalainen niin en ole paras asiantuntija tässä asiassa.
Avaaja kiinnitti monipuolisesti huomiota tuon suviseura-sanan kahdenlaiseen taivutukseen, jonka moni on varmaan huomannut. Keskustelupalstoilta onkin paljastunut aika hyvin se, mikä on kirjoittajan suhde vanhoillislestadiolaisuuteen. 'Suviseuroilla' käynnistä kirjoittava ei itse ole vl, ei liioin tunne vanhoillislestadiolaisuutta - ja käyttää ulkopaikallissijamuotoja. Hän kirjoittaa ulkopuolisen silmin. - Kiitokset avaajalle!
Hyvää analyysia. Mitenkäs paikallisjuna R, viekö paikkakuntalaiset Riihimäkeen ja muukalaiset Riihimäelle? Mitä tästä on Riihimäen ry:llä popetettu?
Minun käsittääkseni eteläsuomalaiset käyttävät lla, llä -päätteitä ja pohjoissuomalaiset ssa, ssä -päätteitä.
esim. Riihimäellä, ei Riihimäessä
Kempeleessä, ei Kempeleellä.
Keiteleellä, ei Keiteleessä.
Joten kumpikin taivutus on oikein, eikä kerron sanojan sieluntilasta mitään.
Suviseurojen sisäpaikallistaivutus ei ole mitään erottautumista. Nimittäin muillakin vanhoilla herätysliikkeillä on seuroja ja ne taivuttavat sanaa aivan samoin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seurat
Toimittajat joilla on edes jonkinlainen tuntuma näihin tapahtumiin, taivuttavat sanan luonnostaan oikein. Suviseuratiedotuksen ohjeistus on varmaan suunnattu kesätoimittajille ja muille nuoren polven toimittajille, jotka eivät ole kuulleet tai lukeneet seuroista ja siksi taivuttavat joskus sanaa väärin.
Sisä- ja ulkopaikallissijojen käyttö tuntuu ysuomen kielessä yleensäkin vaihtelevan sanakohtaisesti ilman selkeää systemaattista sääntöä. Avauksessa viitattiin useimpien kaupunkien taivutukseen sisäpaikallissijassa, mutta niinkin suuri kaupunki kuin Tampere taipuu ulkopaikallissijassa eli Tampereella.
Sanotaan Kaustisella mutta toisaalta Oulaisissa (nen-loppuisia molemmat), vaikka ei Oulainenkaan ole mikään metropoli.
Oulaisista puheen ollen erikoista on, että sen asukkaat kutsuvat itseään oulaistelaisiksi, vaikka muut kutsuisivat heitä luonnostaan oulaislaisiksi. Vastaavista paikallisista erikoisuuksista mainittakoon myös Kangasalan asukkaiden omaksuma tapa taivuttaa paikkakuntansa KangasALLA. Kaikki muut suomalaiset taivuttaisivat sen KangasALALLA, mutta niin vain meidän muiden on "taipuminen" taivuttamaan paikkakunnan nimi samoin kuin kangasalalaiset (vai pitääkö sanoa kangasALAISET) haluavat.
Veit sanat suustani. Samoja olen itekkin pohtinut ja meinasin kirjoittaa ne täällä. Olit ehtinyt minua ennemmin :)
Asuinpaikkakunnasta riippumatta kansalaiset ovat voineet veisata 'Kesäpäivä Kangasalla' jo vuosikymmeniä.