En tiedä mitä tehdä enää, sillä olen kai pitänyt tätä kaikkea sisälläni liian pitkään. En osaa antaa ajan viedä mukanaan - osaan vain kenenkään tietämättä sinua rakastaa. Vuodet vierii ja vain sinä palaat mieleeni yhä uudestaan.
Tietäisitpä vain paljonko minulle merkitsit. Tietäisitpä myös sen, että merkitset minulle vieläkin enemmän kuin osaan sanoin kuvailla. Olet minulle iltatähti, jota haaveillen kaipaan ja ikuisesti rakastan.
Iso hali sinulle tyttöni! Sinua en koskaan saa, mutta vain sinut haluan. Toivon niin kovin, että meistä edes sinä olet onnellinen... ...ja olet löytänyt sen maailmaa ihmeellisemmän itsellesi. Lähetän vielä rakkautta elämääsi loputtomasta lähteestäni, jonka kerran sait virtaamaan!
Tietäisitpä vain paljonko minulle merkitsit. Tietäisitpä myös sen, että merkitset minulle vieläkin enemmän kuin osaan sanoin kuvailla. Olet minulle iltatähti, jota haaveillen kaipaan ja ikuisesti rakastan.
Iso hali sinulle tyttöni! Sinua en koskaan saa, mutta vain sinut haluan. Toivon niin kovin, että meistä edes sinä olet onnellinen... ...ja olet löytänyt sen maailmaa ihmeellisemmän itsellesi. Lähetän vielä rakkautta elämääsi loputtomasta lähteestäni, jonka kerran sait virtaamaan!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tietäisinpä vaan...Niinpä. Miksi en tiedä?
Monesti on helppo luovuttaa. Minä en yksinkertaisesti pysty, vaikka haluaisin. Minä vain olen ja tunnen täysin turhaan - hukkaan itseäni mahdottomaan.
Niin, miksi ei tiedä...
Tiukasti halaan sinua mies..
Kauniita sanoja, vaan eivät tarkoita mitään niin kauan kun asiat ovat kuin ovat.
Elämä soljuu rutiineissa, kiireissä. Unohtuu se kiva ikävä, tunne, sydämen syke.
Onhan se helpompaa elää niin, totta!
Olen minä onnellinen elämässäni, niinkuin vain pystyn.
Jos vain emme olisi kohdannet koskaan niin siinä onnessa ei olisi pienintäkään säröä. Se särö ei varmaan koskaan sieltä katoa. Sen jätit. Ja minä sallin sinun sen jättää.
Toisaalta olen onnellinen myös siitä. Tiedän, että jossain on hän, että oikeasti on olemassa joku, joka sai aikaan sellaisia tuntemuksia. Joita kait pelästyin itsekkin.
On aikoja jolloin ajattelen sinua paljonkin.. ja kaipaan
Minulle ne sanat tarkoittavat enemmän kuin osaan kertoa. Totta, ettei tänne kirjoittelu anna sanoilleni merkitystä hänelle kun viesti jää viejälle. Näin se täällä menee...
Hali sinulle nainen!
Kiitos halista!
Miten kauas menneisyyteen kaipaat?
.. jos hieman utelias saan olla..
Suurinpiirtein 8 ja 19 vuoden väliin tästä hetkestä taaksepäin.
Aika hassua..
Hyvää yötä!
.,, elämä on joskus kummallisia sattumuksia täynnä
Mikä on hassua?
Hei jälleen!
Hassua tässä nämä asioiden samankaltaisuudet
..
onhan meitä maailmassa ihmisiä, mutta kuitenkin.
Heipä hei!
Tavallaan hassua kyllä. Oikeasti hassua olisi, jos olisit hän ja kertoisit jotain spesiaalia mistä tunnistaisin.
Taisin hassutella liikaa, joten menen nyt nukkumaan.
Hyvää yötä!
Aurinkoista aamua!
Olisihan se hassua, oikeasti aika erikoista, vaan epäilen silti.
Meille molemmille on tapahtunut tuolla kaukana menneisyydessä jotain .. samankaltaista, jotain mikä on jättänyt jonkinlaisen särön. Sinun tapasi kirjoittaa ja käyttää tiettyjä sanoja on niin kovin tutun oloista. Ja tuo aikakin sopisi .. suurinpiirtein.
Pelkkä ajatuskin saa kuitenkin hymyilemään :) Toivomaankin hieman.
Olihan se sitä kuitenkin ... aika "spesiaalia"
sattuu pirusti, vaikka ei taida minulle olla.
On olemassa mies joka jätti sisimpääni tyhjän aukon, sitä aukkoa ei kukaan ole täyttänyt, eikä koskaan tule täyttämäänkään.
On vain toive, että edes kerran saisin sen miehen tavata, pitää kiinni, olla lähellä ja tuntea sen suuren tunteen ja hellyyden mitä tunnen häntä kohtaan.
Haaveeksi se vain taitaa jäädä, pettymykseksikin, on vain kuva muistona, se kuva kulke ikuisesti mukanani missä olenkin. Olen tallentanut sen kuvan sydämeeni, ja jonnekkin mistä saan katsella sitä kuvaa, ja toivoa vieläkin hiljaa ja salaa,,,
Hali sinulle myös!
Kiitos, saat takaisin oikein jättihalin
(_________________ *-* __________________),
ja hyvää yötä tämän myötä,,,
Kiitti. :)
Hyvää yötä!
Minkä ikäinen olet? Ja olemmeko samanikäisiä?
Enkä ole onnellinen ilman sinua.
Samanikäisiä.
mitä tarkoitat ap tuolla ettet yksinkertaisesti pysty?
Mielestäni olisi monessa mielessä minulle helpompaa, jos voisin vain unohtaa tämän kaiken ja olla kuin mitään ei olisikaan. Se nyt kuitenkin on sillä tavalla, ettei minulla ole tähän keinoja. Valehtelin pitkään asiasta itselleni ja kuvittelin olevan sinut tunteideni kanssa. Itselleen valehtelusta jää valitettavasti aina kiinni - itselleen. Olen ymmärtänyt tämän kulkevan sisimmässäni päivieni loppuun saakka. Tietyt asiat ei vaan ihmisessä muutu, vaikka kuinka yrittäisi.
Miksi et häntä saa? Tietääkö hän sinun tunteista?
Mitä jos hänkin on neuvoton sinun suhteesi?
On aikaa vain tämä elämä.
Haudan takaa pystyy vain kirjoissa.
Kun tällaiset asiat sattuvat olemaan aina yksipuolisia. Tämä ja ikäväpalsta toimikoon todisteena. Jos olisi molemminpuolisia tunteita olisimme vielä yhdessä. Näin sen koen.
Elämän realiteetit pitää pystyä hyväksymään. Joskus on alistuttava kohtaloonsa halusi tai ei. Ehkä joskus saan kerrottua tämän hänelle. En tiedä.
Eli olette olleet yhdessä joskus. Minä en valitettavasti ole saanut sitä mahdollisuutta. Toisaalta, enpä olisi häntä enää "päästänytkään" mikäli olisimme olleet yhdessä... siltikin hän on minulle rakas. Muistan hänestä enää vain ne ihanat silmät, jotain siinä oli niin mystistä että pakomatkalla olen edelleen, enkä silti voi unohtaa.
Ollaan oltu yhdessä.
Ihmetyttää oma tarinasi. Toivotko vieläkin häntä elämääsi, vaikket ole koskaan hänen kanssa ollutkaan?
Toki pitää uskaltaa unelmoida ja joskus nekin voivat toteutua.
Tunnen hänet aika hyvin ja tiedän että hän olisi minulle sopiva, juuri sellainen kenet olen aina halunnut. Tämä minun kuvio on sen verran monimutkainen etten ala sitä sen enempää purkamaan. Minä taas en yhtään kaipaa niitä muutamia kenen kanssa olen seurustellut koska ne olen läpikäynyt alusta loppuun niin että ymmärrän että emme olleet sopivat toisillemme.
ja tosiaan, en ole aikoihin häntä nähnyt ja siksi muistan vain ne silmät (selvyyden vuoksi huomautan)
Kauniisti kirjoitettu. Tuntee kuinka sanat tulevat suoraan sydämestäsi. Ja se kuinka epäitsekkäästi toivot hänelle rakkautta ja onnea kertoo, että rakkautesi on aitoa. Ei itsekästä halua toista kohtaan "MINÄ haluan sinua/ sinut", vaan "Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin, vaikka emme yhdessä olekaan", siinä on ero. Moni sotkee ihastumisen ja rakkauden keskenään. Luulee, että on rakastunut toiseen kun janoaa toisen läheisyyttä. Ei, vaan Rakkautta on kun välittää toisesta huolimatta siitä missä Hän on.
Niin, ihmettelen ihmisiä, jotka vihaavat "rakastamaansa" ihmistä. Eikö se silloin ole jotain muuta kuin rakkautta? Minulla on vihamiehet ja -naiset ihan eri aivolohkossa kuin minulle tärkeät ihmiset ja sitten tämä yksi rakas on ihan omassa sviitissään jossain pääkoppani lokeroista. Näiden huoneiden väliset seinät on hyvin paksuja eikä siellä ole yhteisiä ovia tai ikkunoita.
Tuohan on kuin olisin tuon kaiken kirjoittanut, omasta kokemuksestani, kaikesta siitä mitä jäi puuttumaan, ja kaikesta siitä minkä olisin valmis vastaanottamaan.
Kaikella on kuitenkin rajansa, täytyy tyytyä vain siihen mitä on matkan varrella oppinut, ja mitä elämä on opettanut. Se on opettanut paljon, ei pyytämään, vaan odottamaan ja malttamaan matkalla elämän kiemuroihin, niihin mitkä joka päivä kohtaan.
Rauhallista illanjatkoa, ja kaikkea hyvää ja onnistumista siinä, mitä elämältä haluat.
Kökkö fiilis kaiken kaikkiaan. Eikö? Toivoa jotain ja pitää sisällään jotain mikä on jo käsitteenä melkein mahdotonta. Kovin koitan keksiä keinoja kanavoida tätä kaikkea johonkin hyödylliseen ja mahdolliseen. Energia säilyy - pitää vain keksiä keinot muuttaa sen olomuotoa. Tai jotain.
Illanjatkoja ja kaikkea hyvää myös sinulle!
Todella kökkö, tai miten sen voi toisinkin sanoa, jäi jotain pahaa makua, meni usko miehiin, sen jälkeen kun selvisi että paljon oli tarinaa ja satua niissä kertomuksissa, ja vaikka kysyin, pyysin vastausta, niin puheenaihe vaihtui välittömästi, tai tuli kiire lopettaa puhelukin.
No, mitä siitä opin? Ainakin sen että pitää uskoa siihen omaan intuitioon silloin kun huomaa ettei kaikki ole niinkuin on kerrottu, vaan on saanut kuulla satojen sivujen romaaniin verrattavaa kertomusta, kaikken hyvän ja itseään rakastavan miehen suusta. Saattoi siitä rakkaudesta osa olla minuunkin päin suunnattua, en tosin ole kysellyt jälkeenpäin, vaan todennut niidenkin rakkaudentunnustusten olleen vain hänen oman suunsa "karamellia", halua puhua, uskomalla kaiketi itsekkin omiin tarinoihinsa.
On kai aika mennä unien maailmaan, aamu ei anna myöten pitkiin uniin, ja ilta on omaa orjuutta, sitä missä kaikki ajatukset menneestä unohtuu.
Ei kaikki miehetkään ole hanurista. Ehkä yksi kymmenestä on mukavia. Sama pätee naisiin.
Hyvää yötä!
Well, right in the feels. ap., etpä tiedäkään miten syvältä vihlaisit. Ja hassuinta on miten tutulta kuulostat. Kai se pitää paikkansa että jokaisella on identtinen kaksonen jossain maailman kolkassa, joten miksipä se ei pitäisi paikkaansa myös kirjallisessa ilmaisussa.
Koska tämä paikka on salattujen, kiellettyjen, ei-haluttujen ja turhien tunteiden kaatopaikka, niin heitänpä minäkin korteni kekoon. Kohteliainta olisi varmaan aloittaa oma ketju, mutta koska ap. herätti nostalgian tunteen niin hautaan sen tähän. :P
Luulen rakastavani sinua. Olen tuntenut näin siitä lähtien kun istuit samaan pöytään vuosia sitten. En halunnut ihastua, ja koko ensitapaamisen tunne oli vastahankaisen äreä “ei hemmetti, tuossako se nyt sitten on. Miksi just tuo?!” Sama kysymys pätee edelleen, höystettynä katkeransuloisella helpotuksella siitä ettei meistä tullut mitään. Mutta mulla on silti ikävä sinua.
Pitikö täällä halailla ihmisiä virtuaalisesti loppukaneetiksi? En oikeastaan haluaisi, ei kai se haittaa?
Suomi24 / Ryhmät / Lesbo, gay, bi ja trans / Bi / Sydän halki
Sydän halki
10 Vastausta 304 Lukukertaa
Tilaa palstan RSS-syöte
Aloita uusi keskustelu
Poista kirosanafiltteri käytöstä
Sinusta...
28.5.2013 19:00
17
Olen ihastuneempi kuin koskaan ennen elämäni aikana. Monta unetonta kuukautta elänyt sinun vuoksesi. Pakahdun tähän tunteeseen. Minä, joka olen aina ajatellut olevani nimenomaan järki-ihminen. Pelkään, että eräs asia saa meidät etäämmälle toisistamme. Toisaalta se etäisyys voi tuoda rentoutta välillemme. En ole puhunut kanssasi niin paljon kuin olisin halunnut. Enkä ole ollut niin hauska ja rento, mitä parhaimmillani voin olla. Ajoittain kadotan puhekyvyn lähelläsi. Sekin vain sen vuoksi, että olet niin pakahduttavan Ihana. Haluaisin olla sinulle ihana, välittävä ja hellä.
Tietenkin minussa on myös realistia, ihastuminen sumentaa järkeä ja tilanteen arvioimisen kykyä. Mutta on minussa myönteistä unelmoijaakin vielä. Eihän sitä koskaan tiedä, varsinkin kun olen nähnyt katseesi, hymysi ja oman kainostelusi lähelläni. Sen sanon, että en aio luovuttaa, rohkeutta vain tarvitaan vielä enemmän. Elän yhä toivoen. :)
VASTAA
Ilmoita asiaton viestiGoogle-mainokset
Ei enää merkintäpalkkiota
Merkitse rahastoja omilla pankkitunnuksillasi verkossa.
handelsbanken.fi/merkitserahastoja
Kutista kaikki kommentit
heinäsirkka......
28.5.2013 21:53
3
Sulje
Mun puhekyky on mennyt jo aikaa sitten, nyt ei edes ajatukset luista mihinkään kun olet lähellä. Siksi sinkoilen aina joka paikkaan, koska en pysty olemaan paikoillani ja kohdata sinua.
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
traipatirai
28.5.2013 22:04
1
Sulje
Minun aivot menee lakkoon aina kun ilmestyt samaan huoneeseen. Siitä seuraa kauhea nolous kun vaikutan ihan idiootilta!
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
Yli 52
29.5.2013 13:00
3
Sulje
Toivon, että olisit Hän, jota kaipaan!
Minä olen ainakin näyttänyt tykkäämisen ja onnellisuuden Sinut kohdatessani.
Uskallanko toivoa, että palaat pian luoksen, lähetät viestin tai kutsut johonkin kivaan paikkaan?
Haluaisin olla kaikkea sitä Sinulle, jota viestissäsi kerrot haluavasi minulle.
Mikä pidättelee Sinua?
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
ihmettelen vain
29.5.2013 16:45
1
Sulje
Mikä voisi olla etäännyttävä asia, sairaus tms?
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
kokenut10
29.5.2013 20:34
2
Sulje
Hyvänen aika, mikä erottaa teitä?
Mikä vie etäämmälle?
Oletteko yhdessä puhuneet asiasta?
Toivoa on!
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
Kutkutus
29.5.2013 23:21
2
Sulje
Olisi kiva tietää, että miten hän tämän kokee...mutta hän ei kadota puhekykyään ja on sekä tunne että järki-ihminen...ihana aloitus, moni tykkää tästä ;)
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
Yli 55
30.5.2013 15:09
0
Sulje
Kut kut kutkutus, leikkimieltä siis enemmän tapaamisiin! Jeps, kyllä se onnistuu!
Tuttavuuden alussa ei oikein ehdi näyttää kaikkia luonteen puolia.
Leikkimielisyys ja psyykkinen liikkuma-ala ovat todella tärkeitä suhteessa.
Siihen tarvitaan todella kaksi ihmistä.
Sain kutsun Sinulta juuri tänään, johonkin kivaan paikkaan.
Tärkeintä että kaipaat seuraani kuten minäkin kaipaan Sinun läsnäoloa elämässäni.
Kutkutusta ilmassa enemmänkin auringonsäteiden lämmittäessä nenänpäätä!
Älä siis juokse karkuun vaan auta alkuun minuakin, Dear!
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ettet luovuta
30.5.2013 16:34
1
Sulje
Mitä jos olisi niin, että hänkin ajattelisi samalla tavalla ja haluaisi myös olla sulle ihana, välittävä ja hellä?
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
Yli 55
31.5.2013 14:51
0
Sulje
Olisin onnellinen,
olisin ylionnellinen,
haluaisin olla kanssaan, haluaisin tutustua enemmän ajatusmaailmaansa,
haluaisin matkustaa kanssaan , haluaisn löhöillä vierellään, haluain kuunnella ja tulla kuulluksi.
Haluaisn antaa tilaa ja omaa aikaa,
halauisin, että pitää kiinni harrastuksistaan ja kasvaa ja kehittyy.
Toivoisin yhteistä aikaa tutustumiseen ja ajatustenvaihtoon,
Haluaisin omaa aikaa, ja paljon paljon yhteistä aikaa.
Haluaisin karkoittaa pois pelot ja arkuuden,
häveliäisyyden ja ujouden,
hyväksymällä ja vaikenemalla, suudellen arpiaan rakastaen.
Haluaisin antaa hänelle tunteen et on rakastettu omana itsenään.
Tunteen, rakastettu pahoinakin päivinä.
Haluaisn antaa tunteen siitä etten häviä enkä jätä.
Haluan antaa tunteen sitoutumisesta ja vapaudesta.
Haluaisn antaa mahdollisuuden molempien kasvuun ihmisenä.
Kuti, kuti, Dear!
Missäköhän hän on nyt?
Ota häneen yhteyttä. Kerro hänelle. Onko sinulla muuta menetettävää kuin ylpeytesi? Etkö menettäisi sitä hänen vuokseen?