Yläkuu

Kyllähän puu kaatuu koska vain. Äitienpäivänä kaadoin täysikasvuisia koivuja ja niistä virtasi mahlaa valtoimenaan. Jätin puut muutamaksi viikoksi karsimatta (rasiin), että lehtien kautta ne kuivuisivat.
Vanha isäni sanoi joskus, että lehtipuut kannattaisi vanhan kansan mukaan kaataa alakuulla, mutta epäili itsekin, että liekö siinä mitään taikaa. Ennenhän on oltu tarkkoja senkin suhteen, että miltä puolelta puuta mikäkin tarvekalu on tehty. Mm. kun hiihdettiin eriparisuksilla (lyly ja kalhu), puun laadulla oli merkitystä.

Mutta kuten nimimerkki pelakuu 1 tuossa edellä antaa ymmärtää, ylenevä kuu sekoitetaan kasvavan kuun kanssa. Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta, mutta jossain vaiheessa nimitykset ovat menneet sekaisin.

Kuu on korkeimmillaan taivaalla n. joka 27. päivä samaan tapaan kuin aurinko on korkeimmillaan taivaalla n. joka 365. päivä eli juhannuksen tienoilla. Molemmat johtuvat maapallon akselin kaltevuudesta ratatasoon nähden. Siten yläaurinko (jos sellaista nimitystä käytettäisiin) on aika joulusta juhannukseen ja ala-aurinko on aika juhannuksesta jouluun.

Kuun korkeuden vaihtelu taivaalla ei mene aivan samaan tahtiin kuin kuunvaiheet (n. kaksi vuorokautta lyhyempi), joten niitä ei pitäisi sekoittaa. Eräs lähes satavuotiaana kuollut kotikyläni "sääprofeetta" ennusteli säitä mm. syntyvän kuun asennon perusteella. Eräs nuorimies väitti sitä huuhaaksi sillä perustella, että sirppihän on aina samassa asennossa syntyessään. MInun piti vääntää rautalangasta, että silloin kun kuun rata on korkealla, sirppi on enemmän vaakatasossa kuin kuun ollessa radallaan matalalla.

Olen hyvin skeptinen huuhaan suhteen, kuten me kaksoset yleensäkin, eikä tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa säihin tai kaatoaikoihin , vaan yksistään siihen, että yllättävästi mielestäni nykyisin sekoitetaan toisiinsa kaksi eri asiaa. Mahdollisesti asiat on osittain sekoitettu jo "kansanviisauden" aikaankin. Netistä toki löytyy tietoa myös tuosta kuun sideerisestä rytmistä, jota ajan takaa.
Esim. http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/19Ajanlasku.html

Kaksonen. kirjoitti:

Kyllähän puu kaatuu koska vain. Äitienpäivänä kaadoin täysikasvuisia koivuja ja niistä virtasi mahlaa valtoimenaan. Jätin puut muutamaksi viikoksi karsimatta (rasiin), että lehtien kautta ne kuivuisivat.
Vanha isäni sanoi joskus, että lehtipuut kannattaisi vanhan kansan mukaan kaataa alakuulla, mutta epäili itsekin, että liekö siinä mitään taikaa. Ennenhän on oltu tarkkoja senkin suhteen, että miltä puolelta puuta mikäkin tarvekalu on tehty. Mm. kun hiihdettiin eriparisuksilla (lyly ja kalhu), puun laadulla oli merkitystä.

Mutta kuten nimimerkki pelakuu 1 tuossa edellä antaa ymmärtää, ylenevä kuu sekoitetaan kasvavan kuun kanssa. Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta, mutta jossain vaiheessa nimitykset ovat menneet sekaisin.

Kuu on korkeimmillaan taivaalla n. joka 27. päivä samaan tapaan kuin aurinko on korkeimmillaan taivaalla n. joka 365. päivä eli juhannuksen tienoilla. Molemmat johtuvat maapallon akselin kaltevuudesta ratatasoon nähden. Siten yläaurinko (jos sellaista nimitystä käytettäisiin) on aika joulusta juhannukseen ja ala-aurinko on aika juhannuksesta jouluun.

Kuun korkeuden vaihtelu taivaalla ei mene aivan samaan tahtiin kuin kuunvaiheet (n. kaksi vuorokautta lyhyempi), joten niitä ei pitäisi sekoittaa. Eräs lähes satavuotiaana kuollut kotikyläni "sääprofeetta" ennusteli säitä mm. syntyvän kuun asennon perusteella. Eräs nuorimies väitti sitä huuhaaksi sillä perustella, että sirppihän on aina samassa asennossa syntyessään. MInun piti vääntää rautalangasta, että silloin kun kuun rata on korkealla, sirppi on enemmän vaakatasossa kuin kuun ollessa radallaan matalalla.

Olen hyvin skeptinen huuhaan suhteen, kuten me kaksoset yleensäkin, eikä tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa säihin tai kaatoaikoihin , vaan yksistään siihen, että yllättävästi mielestäni nykyisin sekoitetaan toisiinsa kaksi eri asiaa. Mahdollisesti asiat on osittain sekoitettu jo "kansanviisauden" aikaankin. Netistä toki löytyy tietoa myös tuosta kuun sideerisestä rytmistä, jota ajan takaa.
Esim. http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/19Ajanlasku.html

Lue lisää

"Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta..."

Tämä minua hämmentää. Täytyy oikein ruveta miettimään.

Mitä sitten oikeastaan tarkoitat "alenevalla" Kuulla? Tarkoitatko että Kuun altitudi eli korkeus taivaanrannasta on pienenemässä? Vai tarkoitatko että Kuun deklinaatio on pienenemässä, siis Kuu matkalla kohti eteläistä taivaannapaa ekvaattorikoordinaatistossa?

Onhan toki mahdollista että esim. Kuun altitudi eli korkeus horisonttikoordinaatistossa kasvaa (eli muuttuu positiivisemmaksi) samalla kun sen deklinaatio pienenee. Deklinaation muutos on nimittäin kuitenkin melko hidas.

Vai tarkoitatko että Kuun latitudi on pienenemässä eli Kuu liikkuu kohti eteläistä ekliptikan napaa ekliptikakoordinaatistossa? Ei kai sentään...

Hiukan mietittyäni arvaan että tarkoitat "alenevalla" ja "ylenevällä" Kuun liikettä ekvaattorikoordinaatistossa eli deklinaation muutosta (pohjoisesta katsottuna).

No eipä siinä mitään, koen kirjoituksesi aika myönteisenä. Tervettä talonpoikaisjärkeä ja ylisukupolvista tiedonsiirtoa tarvitaan aina.

Puut pitää kaataa talvella;-)

alivaltioylisihteeri kirjoitti:

"Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta..."

Tämä minua hämmentää. Täytyy oikein ruveta miettimään.

Mitä sitten oikeastaan tarkoitat "alenevalla" Kuulla? Tarkoitatko että Kuun altitudi eli korkeus taivaanrannasta on pienenemässä? Vai tarkoitatko että Kuun deklinaatio on pienenemässä, siis Kuu matkalla kohti eteläistä taivaannapaa ekvaattorikoordinaatistossa?

Onhan toki mahdollista että esim. Kuun altitudi eli korkeus horisonttikoordinaatistossa kasvaa (eli muuttuu positiivisemmaksi) samalla kun sen deklinaatio pienenee. Deklinaation muutos on nimittäin kuitenkin melko hidas.

Vai tarkoitatko että Kuun latitudi on pienenemässä eli Kuu liikkuu kohti eteläistä ekliptikan napaa ekliptikakoordinaatistossa? Ei kai sentään...

Hiukan mietittyäni arvaan että tarkoitat "alenevalla" ja "ylenevällä" Kuun liikettä ekvaattorikoordinaatistossa eli deklinaation muutosta (pohjoisesta katsottuna).

No eipä siinä mitään, koen kirjoituksesi aika myönteisenä. Tervettä talonpoikaisjärkeä ja ylisukupolvista tiedonsiirtoa tarvitaan aina.

Puut pitää kaataa talvella;-)

Lue lisää

Arvelin kaikkien ymmärtävän, että en tarkoita korkeutta taivaanrannasta. Siksi käytin aurinkovertausta. Tokihan auringonkin korkeus taivaanrannasta vaihtelee päivän mittaan, mutta joulusta ja juhannuksesta kirjoittaessani tarkoitin tietenkin mm. auringon KORKEINTA asemaa päivittäin. Sekään ei tosin ole täsmällinen ilmaus, koska onhan aurinko juhannuspäivänä ylempänä taivaalla kuin jouluna muinakin aikoina kuin keskipäivällä. Kyseesä on siis radan korkeus, sen radan, jonka kuu "piirtää" taivaalle. Kuun radan ollessa korkeimmillaan sirppin asento on lähempänä vaakatasoa kuin muulloin riippumatta siitä, että onko se horisontin lähellä vaiko keskemmällä taivasta. Kääntöpiirien välissä kuun radan ollessa korkeimmillaan kuun sirppi on tietenkin aivan vaakatasossa.
Kysymys oli siis ainoastaan kuun radan korkeudesta maapallolla paikallaan olevaan tarkastelijaan nähden, ei muista muuttuvista asioista, esim. kuun radan muutoksista tähtiin nähden.

alivaltioylisihteeri kirjoitti:

"Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta..."

Tämä minua hämmentää. Täytyy oikein ruveta miettimään.

Mitä sitten oikeastaan tarkoitat "alenevalla" Kuulla? Tarkoitatko että Kuun altitudi eli korkeus taivaanrannasta on pienenemässä? Vai tarkoitatko että Kuun deklinaatio on pienenemässä, siis Kuu matkalla kohti eteläistä taivaannapaa ekvaattorikoordinaatistossa?

Onhan toki mahdollista että esim. Kuun altitudi eli korkeus horisonttikoordinaatistossa kasvaa (eli muuttuu positiivisemmaksi) samalla kun sen deklinaatio pienenee. Deklinaation muutos on nimittäin kuitenkin melko hidas.

Vai tarkoitatko että Kuun latitudi on pienenemässä eli Kuu liikkuu kohti eteläistä ekliptikan napaa ekliptikakoordinaatistossa? Ei kai sentään...

Hiukan mietittyäni arvaan että tarkoitat "alenevalla" ja "ylenevällä" Kuun liikettä ekvaattorikoordinaatistossa eli deklinaation muutosta (pohjoisesta katsottuna).

No eipä siinä mitään, koen kirjoituksesi aika myönteisenä. Tervettä talonpoikaisjärkeä ja ylisukupolvista tiedonsiirtoa tarvitaan aina.

Puut pitää kaataa talvella;-)

Lue lisää

Ja toki talvi on hyvää kaatoaikaa, jos aikataulu sallii. Ennen haloimme puut vain kirveellä ja metristen pätkien katkominen sujui parhaiten kovalla pakkasella, kun puu ei joustanut liikoja. Jos näillä helteillä yrittää halkoa tuoretta koivua, kirves kimpoaa takaisin kuin kumipuusta;-) Mutta koneellisesti brute forcella menee mikä tahansa.

Kaksonen. kirjoitti:

Arvelin kaikkien ymmärtävän, että en tarkoita korkeutta taivaanrannasta. Siksi käytin aurinkovertausta. Tokihan auringonkin korkeus taivaanrannasta vaihtelee päivän mittaan, mutta joulusta ja juhannuksesta kirjoittaessani tarkoitin tietenkin mm. auringon KORKEINTA asemaa päivittäin. Sekään ei tosin ole täsmällinen ilmaus, koska onhan aurinko juhannuspäivänä ylempänä taivaalla kuin jouluna muinakin aikoina kuin keskipäivällä. Kyseesä on siis radan korkeus, sen radan, jonka kuu "piirtää" taivaalle. Kuun radan ollessa korkeimmillaan sirppin asento on lähempänä vaakatasoa kuin muulloin riippumatta siitä, että onko se horisontin lähellä vaiko keskemmällä taivasta. Kääntöpiirien välissä kuun radan ollessa korkeimmillaan kuun sirppi on tietenkin aivan vaakatasossa.
Kysymys oli siis ainoastaan kuun radan korkeudesta maapallolla paikallaan olevaan tarkastelijaan nähden, ei muista muuttuvista asioista, esim. kuun radan muutoksista tähtiin nähden.

Lue lisää

Tjaah, ajatellen tähtitieteen koordinaatistojärjestelmiä koen tuon hiukan ongelmalliseksi, vaikka tämä kieltämättä onkin hiukan pilkunviilailua.

Suurin deklinaatio ja yläkulminointi eivät nimittäin välttämättä osu samaan kohtaan ... tai jos oikein vimpan päälle saivarrella haluaa niin eivät koskaan osu aivan samaan kohtaan.

Almanakan merkinnät ymmärtääkseni perustuvat ihan vaan deklinaatioon, eli ne periaatteessa hiukan poikkeavat sinun mallistasi. Mutta ero ei tietenkään käytännössä ole iso.

En ehkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat Kuun "sirpin asennon vaakatasolla". Astronomiassa "Kuun valaistun puoliskon suuntakulma" voisi olla lähellä sitä? Sirpin asento horisontin suhteen riippuu Auringon ja Kuun koordinaateista ja siitä horisontista ja on melko helposti laskettavissa yksikäsitteisesti.

alivaltioylisihteeri kirjoitti:

Tjaah, ajatellen tähtitieteen koordinaatistojärjestelmiä koen tuon hiukan ongelmalliseksi, vaikka tämä kieltämättä onkin hiukan pilkunviilailua.

Suurin deklinaatio ja yläkulminointi eivät nimittäin välttämättä osu samaan kohtaan ... tai jos oikein vimpan päälle saivarrella haluaa niin eivät koskaan osu aivan samaan kohtaan.

Almanakan merkinnät ymmärtääkseni perustuvat ihan vaan deklinaatioon, eli ne periaatteessa hiukan poikkeavat sinun mallistasi. Mutta ero ei tietenkään käytännössä ole iso.

En ehkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat Kuun "sirpin asennon vaakatasolla". Astronomiassa "Kuun valaistun puoliskon suuntakulma" voisi olla lähellä sitä? Sirpin asento horisontin suhteen riippuu Auringon ja Kuun koordinaateista ja siitä horisontista ja on melko helposti laskettavissa yksikäsitteisesti.

Lue lisää

Yritän selittää kansantajuisesti käyttämättä sellaisia termejä, joita voisi joutua etsimään netistä... Luulisin ihmisten käsittävän kuun sirpin asennon jollakin hetkellä lähempänä vaakatasoa verrattuna johonkin toiseen hetkeen helpommin kuin termin suuntakulma. Eräs sukulaiseni oli ensimmäistä kertaa etelässä, Kanarialla, ja selitti innoissaan, että kuun sirppi oli siellä "makaavassa asennossa".

En ryhdy pilkkuja viilaamaan. Jos tähtitieteessä ollaan tarkkoja, kevätpäivän tasauksen aikaankin aurinko ylittää päiväntasaajan vain yhdessä kohtaa ja kesäpäivän seisauksen aikaan se käväisee Kravun kääntöpiirillä zeniitissä vain yhdessä pisteessä. Siten tarkka hetki, jolloin aurinko olisi kaikkein korkeimmassa mahdollisessa asemassa keskipäivällä ei satu Suomeen läheskään joka vuosi, vaan se sattuu jollekin muulle pituuspiirille. Tosin vielähän siihen tulee mm. valonnopeuskin vielä sotkemaan, jos oikein viilaillaan. Tarkkaa mallia, jossa yöt ja päivät olisivat päiväntasausten aikaan yhtä pitkät (kaikkialla maapallolla) sotkee sekin, että aurinko ei ole pelkkä piste, vaan sillä on koko. Laskut ja nousut lasketaan reunan mukaan, ei keskipisteen.

Viilailen mieluummin sitä moottorisahan teräketjua (vain tietyistä kohdin) kuin pilkkuja.

Kaksonen. kirjoitti:

Yritän selittää kansantajuisesti käyttämättä sellaisia termejä, joita voisi joutua etsimään netistä... Luulisin ihmisten käsittävän kuun sirpin asennon jollakin hetkellä lähempänä vaakatasoa verrattuna johonkin toiseen hetkeen helpommin kuin termin suuntakulma. Eräs sukulaiseni oli ensimmäistä kertaa etelässä, Kanarialla, ja selitti innoissaan, että kuun sirppi oli siellä "makaavassa asennossa".

En ryhdy pilkkuja viilaamaan. Jos tähtitieteessä ollaan tarkkoja, kevätpäivän tasauksen aikaankin aurinko ylittää päiväntasaajan vain yhdessä kohtaa ja kesäpäivän seisauksen aikaan se käväisee Kravun kääntöpiirillä zeniitissä vain yhdessä pisteessä. Siten tarkka hetki, jolloin aurinko olisi kaikkein korkeimmassa mahdollisessa asemassa keskipäivällä ei satu Suomeen läheskään joka vuosi, vaan se sattuu jollekin muulle pituuspiirille. Tosin vielähän siihen tulee mm. valonnopeuskin vielä sotkemaan, jos oikein viilaillaan. Tarkkaa mallia, jossa yöt ja päivät olisivat päiväntasausten aikaan yhtä pitkät (kaikkialla maapallolla) sotkee sekin, että aurinko ei ole pelkkä piste, vaan sillä on koko. Laskut ja nousut lasketaan reunan mukaan, ei keskipisteen.

Viilailen mieluummin sitä moottorisahan teräketjua (vain tietyistä kohdin) kuin pilkkuja.

Lue lisää

No joo, tuli käyttäneeksi aiemmin yhtä termiä, joka ei ole kaikille tuttu: sideerinen, mutta ymmärtääkseni sen merkitys tuli viestistäni esille.

Kaksonen. kirjoitti:

No joo, tuli käyttäneeksi aiemmin yhtä termiä, joka ei ole kaikille tuttu: sideerinen, mutta ymmärtääkseni sen merkitys tuli viestistäni esille.

Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, tässä kylvö- ja korjuukalenteri, jossa on kaksi mahdollisuutta, joko tropical zodiac tai sideral zodiac. Niissäkin näkyy olevan eroja. Tuo sivusto käyttää käyttää termejä ascending ja descending (nouseva ja laskeva ainakin google-kääntäjän mukaan) kuun VAIHEISTA. Käyttäisiköhän Maria Thun itse? Se ei silloin ole sideeristä rytmiä noudattava ilmaus. Tuossa kalenterissa on kuitenkin pisteet "moon passage of the northern moon node" ja "moon passage of the southern moon node".

Kaksonen. kirjoitti:

Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, tässä kylvö- ja korjuukalenteri, jossa on kaksi mahdollisuutta, joko tropical zodiac tai sideral zodiac. Niissäkin näkyy olevan eroja. Tuo sivusto käyttää käyttää termejä ascending ja descending (nouseva ja laskeva ainakin google-kääntäjän mukaan) kuun VAIHEISTA. Käyttäisiköhän Maria Thun itse? Se ei silloin ole sideeristä rytmiä noudattava ilmaus. Tuossa kalenterissa on kuitenkin pisteet "moon passage of the northern moon node" ja "moon passage of the southern moon node".

Lue lisää

Linnki unohtui. Tässä:

http://www.astrologie-info.com/mocal.cgi?language=eng&sidtrop=sid

Kyllä puun kaadolla on merkitystä. Ennencanhaan tukinkaato alkoi 15 tammikuuta ja loppui 30 maaliskuutaa. Puussa oli vähiten vettä ja uitto onnistui., ei tullut niin paljon uppotukkeja. Sahattaessa laudat halkeili vähemmän, sama koski hirsiä

Kaksonen. kirjoitti:

Kyllähän puu kaatuu koska vain. Äitienpäivänä kaadoin täysikasvuisia koivuja ja niistä virtasi mahlaa valtoimenaan. Jätin puut muutamaksi viikoksi karsimatta (rasiin), että lehtien kautta ne kuivuisivat.
Vanha isäni sanoi joskus, että lehtipuut kannattaisi vanhan kansan mukaan kaataa alakuulla, mutta epäili itsekin, että liekö siinä mitään taikaa. Ennenhän on oltu tarkkoja senkin suhteen, että miltä puolelta puuta mikäkin tarvekalu on tehty. Mm. kun hiihdettiin eriparisuksilla (lyly ja kalhu), puun laadulla oli merkitystä.

Mutta kuten nimimerkki pelakuu 1 tuossa edellä antaa ymmärtää, ylenevä kuu sekoitetaan kasvavan kuun kanssa. Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta, mutta jossain vaiheessa nimitykset ovat menneet sekaisin.

Kuu on korkeimmillaan taivaalla n. joka 27. päivä samaan tapaan kuin aurinko on korkeimmillaan taivaalla n. joka 365. päivä eli juhannuksen tienoilla. Molemmat johtuvat maapallon akselin kaltevuudesta ratatasoon nähden. Siten yläaurinko (jos sellaista nimitystä käytettäisiin) on aika joulusta juhannukseen ja ala-aurinko on aika juhannuksesta jouluun.

Kuun korkeuden vaihtelu taivaalla ei mene aivan samaan tahtiin kuin kuunvaiheet (n. kaksi vuorokautta lyhyempi), joten niitä ei pitäisi sekoittaa. Eräs lähes satavuotiaana kuollut kotikyläni "sääprofeetta" ennusteli säitä mm. syntyvän kuun asennon perusteella. Eräs nuorimies väitti sitä huuhaaksi sillä perustella, että sirppihän on aina samassa asennossa syntyessään. MInun piti vääntää rautalangasta, että silloin kun kuun rata on korkealla, sirppi on enemmän vaakatasossa kuin kuun ollessa radallaan matalalla.

Olen hyvin skeptinen huuhaan suhteen, kuten me kaksoset yleensäkin, eikä tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa säihin tai kaatoaikoihin , vaan yksistään siihen, että yllättävästi mielestäni nykyisin sekoitetaan toisiinsa kaksi eri asiaa. Mahdollisesti asiat on osittain sekoitettu jo "kansanviisauden" aikaankin. Netistä toki löytyy tietoa myös tuosta kuun sideerisestä rytmistä, jota ajan takaa.
Esim. http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/19Ajanlasku.html

Lue lisää

Tuossa 27 päivässä on laskennallinen virhe Vuodessa on 13 kuukautta joten se päivä siirtyy. 13 x 28 = 364 päivää karkea laskenta

Kaksonen. kirjoitti:

Arvelin kaikkien ymmärtävän, että en tarkoita korkeutta taivaanrannasta. Siksi käytin aurinkovertausta. Tokihan auringonkin korkeus taivaanrannasta vaihtelee päivän mittaan, mutta joulusta ja juhannuksesta kirjoittaessani tarkoitin tietenkin mm. auringon KORKEINTA asemaa päivittäin. Sekään ei tosin ole täsmällinen ilmaus, koska onhan aurinko juhannuspäivänä ylempänä taivaalla kuin jouluna muinakin aikoina kuin keskipäivällä. Kyseesä on siis radan korkeus, sen radan, jonka kuu "piirtää" taivaalle. Kuun radan ollessa korkeimmillaan sirppin asento on lähempänä vaakatasoa kuin muulloin riippumatta siitä, että onko se horisontin lähellä vaiko keskemmällä taivasta. Kääntöpiirien välissä kuun radan ollessa korkeimmillaan kuun sirppi on tietenkin aivan vaakatasossa.
Kysymys oli siis ainoastaan kuun radan korkeudesta maapallolla paikallaan olevaan tarkastelijaan nähden, ei muista muuttuvista asioista, esim. kuun radan muutoksista tähtiin nähden.

Lue lisää

Yläkuu alkaa kun kuu syntyy eli mustasta kuusta ja on täyteen kuuhun, josta alkaa alakuu.
Siinä ikivanha määritelmä älää alkakoo avaruutta uudeksi tekemään.

Kaksonen. kirjoitti:

Yritän selittää kansantajuisesti käyttämättä sellaisia termejä, joita voisi joutua etsimään netistä... Luulisin ihmisten käsittävän kuun sirpin asennon jollakin hetkellä lähempänä vaakatasoa verrattuna johonkin toiseen hetkeen helpommin kuin termin suuntakulma. Eräs sukulaiseni oli ensimmäistä kertaa etelässä, Kanarialla, ja selitti innoissaan, että kuun sirppi oli siellä "makaavassa asennossa".

En ryhdy pilkkuja viilaamaan. Jos tähtitieteessä ollaan tarkkoja, kevätpäivän tasauksen aikaankin aurinko ylittää päiväntasaajan vain yhdessä kohtaa ja kesäpäivän seisauksen aikaan se käväisee Kravun kääntöpiirillä zeniitissä vain yhdessä pisteessä. Siten tarkka hetki, jolloin aurinko olisi kaikkein korkeimmassa mahdollisessa asemassa keskipäivällä ei satu Suomeen läheskään joka vuosi, vaan se sattuu jollekin muulle pituuspiirille. Tosin vielähän siihen tulee mm. valonnopeuskin vielä sotkemaan, jos oikein viilaillaan. Tarkkaa mallia, jossa yöt ja päivät olisivat päiväntasausten aikaan yhtä pitkät (kaikkialla maapallolla) sotkee sekin, että aurinko ei ole pelkkä piste, vaan sillä on koko. Laskut ja nousut lasketaan reunan mukaan, ei keskipisteen.

Viilailen mieluummin sitä moottorisahan teräketjua (vain tietyistä kohdin) kuin pilkkuja.

Lue lisää

Kuun sirpin asentohan on erillain riipuen missä sitä katsoo samoin se on taivaalla eri paikassa. Katsokaa napapiirillä ja päiväntasaajalla. On tullut katsottua.

Kaksonen. kirjoitti:

Kyllähän puu kaatuu koska vain. Äitienpäivänä kaadoin täysikasvuisia koivuja ja niistä virtasi mahlaa valtoimenaan. Jätin puut muutamaksi viikoksi karsimatta (rasiin), että lehtien kautta ne kuivuisivat.
Vanha isäni sanoi joskus, että lehtipuut kannattaisi vanhan kansan mukaan kaataa alakuulla, mutta epäili itsekin, että liekö siinä mitään taikaa. Ennenhän on oltu tarkkoja senkin suhteen, että miltä puolelta puuta mikäkin tarvekalu on tehty. Mm. kun hiihdettiin eriparisuksilla (lyly ja kalhu), puun laadulla oli merkitystä.

Mutta kuten nimimerkki pelakuu 1 tuossa edellä antaa ymmärtää, ylenevä kuu sekoitetaan kasvavan kuun kanssa. Minun käsiteykseni mukaan yläkuulla on tarkoitettu ylenevää kuuta, ei kasvavaa kuuta ja alakuulla alenevaa kuuta, ei vähenevää kuuta, mutta jossain vaiheessa nimitykset ovat menneet sekaisin.

Kuu on korkeimmillaan taivaalla n. joka 27. päivä samaan tapaan kuin aurinko on korkeimmillaan taivaalla n. joka 365. päivä eli juhannuksen tienoilla. Molemmat johtuvat maapallon akselin kaltevuudesta ratatasoon nähden. Siten yläaurinko (jos sellaista nimitystä käytettäisiin) on aika joulusta juhannukseen ja ala-aurinko on aika juhannuksesta jouluun.

Kuun korkeuden vaihtelu taivaalla ei mene aivan samaan tahtiin kuin kuunvaiheet (n. kaksi vuorokautta lyhyempi), joten niitä ei pitäisi sekoittaa. Eräs lähes satavuotiaana kuollut kotikyläni "sääprofeetta" ennusteli säitä mm. syntyvän kuun asennon perusteella. Eräs nuorimies väitti sitä huuhaaksi sillä perustella, että sirppihän on aina samassa asennossa syntyessään. MInun piti vääntää rautalangasta, että silloin kun kuun rata on korkealla, sirppi on enemmän vaakatasossa kuin kuun ollessa radallaan matalalla.

Olen hyvin skeptinen huuhaan suhteen, kuten me kaksoset yleensäkin, eikä tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa säihin tai kaatoaikoihin , vaan yksistään siihen, että yllättävästi mielestäni nykyisin sekoitetaan toisiinsa kaksi eri asiaa. Mahdollisesti asiat on osittain sekoitettu jo "kansanviisauden" aikaankin. Netistä toki löytyy tietoa myös tuosta kuun sideerisestä rytmistä, jota ajan takaa.
Esim. http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/ttpk1/ttpkI/19Ajanlasku.html

Lue lisää

Yläkuu, alakuu on minulle tuntematon.
Vanha kansa kuitenkin sanoi, että tulee kova pakkanen, kun kuu roikkuu kynsistään, eli on sakarat ylöspäin.

Ainakin tuo mainitsemani "sääprofeetta" käytti molempia ilmiöitä yhdessä.
Käytössä olleeseen allakkaan (löytyy esim. http://almanakka.helsinki.fi/ ) On kyllä merkitty kuunsirpillä ja merkinnällä etel. (myöhemmin e.) ja pohj. (myöhemmin p.) kuun eteläisin (matalin) ja pohjoisin (korkein) sijainti, joten kyllä nekin ovat olleet vanhan kansan käytettävissä.

Kaksonen. kirjoitti:

Ainakin tuo mainitsemani "sääprofeetta" käytti molempia ilmiöitä yhdessä.
Käytössä olleeseen allakkaan (löytyy esim. http://almanakka.helsinki.fi/ ) On kyllä merkitty kuunsirpillä ja merkinnällä etel. (myöhemmin e.) ja pohj. (myöhemmin p.) kuun eteläisin (matalin) ja pohjoisin (korkein) sijainti, joten kyllä nekin ovat olleet vanhan kansan käytettävissä.

Lue lisää

Tutkin tarkemmin kalentereita. Näyttäisi siltä, että kuun korkein ja matalin asema on merkitty allakkaan aina vuoteen 1978 asti. Uusimpiin ei ole. Miksi näin?

Kaksonen. kirjoitti:

Tutkin tarkemmin kalentereita. Näyttäisi siltä, että kuun korkein ja matalin asema on merkitty allakkaan aina vuoteen 1978 asti. Uusimpiin ei ole. Miksi näin?

Allakantekijä taitaa olla allerginen astrologialle;-)

hui kauhee a-logia! kirjoitti:

Allakantekijä taitaa olla allerginen astrologialle;-)

Hän vain yrittää pelastaa meidän sielumme Perkuleen kynsistä jättämällä tuon arveluttavan materiaalin pois.

Kaltevuuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta kasvit tietää kumpi kuu on. Alakuussa se kasvattaa juuristoa yläkuussa vartta. Jos istuttaissa juuri ei vahvistu niin kasvi kituu. Näin se luonnossa näkyy. Istuta puu kesällä yläkuussa niin kuolleisuus on suurempi kuin alakuussa istutetuissa. Sen voin nähdä jopa matemaattisesti On naurettavaa puhua kuun kalteduuksista kun se vaihtelee paikkakunnittain, mutta uusi kuu synty joka paikassa samaan aikaan.

Kaksonen. kirjoitti:

Tutkin tarkemmin kalentereita. Näyttäisi siltä, että kuun korkein ja matalin asema on merkitty allakkaan aina vuoteen 1978 asti. Uusimpiin ei ole. Miksi näin?

Koska sillä ei ole mitään merkitystä ja vieläpä vaihtelee maapallon paikkojen mukaan

Tuo "major lunar standstill" on siis deklinaation ääriarvo. Sattuu silloin kun Kuu on samalla kauimpana sekä ekliptikasta että ekvaattorista.

Taasen "minor lunar standstill" ilmeisesti sattuu silloin kun Kuu kylläkin on radallaan kauimpana ekliptikasta, mutta ratansa nousevan solmun aseman vuoksi se ei samalla ole mahdollisimman kaukana ekvaattorista. Tämä siis on paikallinen maksimi, mutta ei suurin mahdollinen.

Tuo ilmiöhän johtuu siitä, että kuu ei ole tarkalleen samassa ratatasossa kuin millä maa kiertää aurinkoa, vaan noin viisi astetta siitä "sivussa". Jos ratataso olisi täsmälleen sama, silloinhan olisi aina täydenkuun aikaan kuunpimennys ja uudenkuun aikaan auringonpimennys. Monet muinaiset kulttuurit osasivat laskea pimennysten ajankohdat.

Joku voi nyt tietysti viilata (auringon)pilkkua esittämällä, että maapallon akselin kallistumakaan ei pysy muuttumattomana pitkällä aikavälillä eikä kuunkaan. Jo antiikin aikaan osattiin myös laskea sekä maan että kuun radan elliptisyydestä johtuvat nopeuden muutokset.

Kuun seisauksen maksimikulma?

En tiedä oikeaa suomennosta.