Suomesta kuningaskunta?

No ei ainakaan Viikaniin ja Danieliin
He ovat aina värittömiä mauttomia
Harmaitahiirulaisia
Madelein kehiin

En tiennyt, että tavalliset kansalaiset elävät työmarkkina- ja toimeentulotuella?
Eivätkä ne saa ollenkaan palkkaa?

Onko tottakaan? kirjoitti:

En tiennyt, että tavalliset kansalaiset elävät työmarkkina- ja toimeentulotuella?
Eivätkä ne saa ollenkaan palkkaa?

Kuningas/Kuningatar ei ole oikea ammatti, joten siitä ei kuulu saada palkkaa. Samanlainen toimeentulo siis hallitsijalle kuin muillekin työttömille.

5+17 kirjoitti:

Kuningas/Kuningatar ei ole oikea ammatti, joten siitä ei kuulu saada palkkaa. Samanlainen toimeentulo siis hallitsijalle kuin muillekin työttömille.

Olet aivan oikeassa, eikä Ruotsinkaan kuninkaalliset saa palkkaa. Heille on määritelty valtion budjetissa määräraha, jonka tarkoitus on kustantaa koko kuningashuone ja hovi kaikkine palkkoineen ja kuluineen, henkilökuntineen, edustuksineen jne.

Ja siitä rahasta sitten jää jotain jäljelle sen verran, että kuningas voi käydä ruokaostoksilla lähikaupassa ja kuningatar sitten laittaa sapuskaa kotona Drottningholmin linnan keittiössä.

Ei toki palkkaa makseta kuninkaallisille.

Täh. En mä elä työmarkkinatuella. Saako elää palkalla?

5+17 kirjoitti:

Kuningas/Kuningatar ei ole oikea ammatti, joten siitä ei kuulu saada palkkaa. Samanlainen toimeentulo siis hallitsijalle kuin muillekin työttömille.

Olen suomalainen rinsessa ja elän toimeentulotuella. Tuleeko minusta siis kuningatar kun täytän kirjoittajan vaatimukset ?

Muistanet, että Suomelle valittiin jo kerran saksalainen ruhtinas kuninkaaksi. Näin kävi useimmissa muissakin ens. maailmansodan jälkeen itsenäistyneissä Itä-Euroopan maissa. Mitään menestystarinoita eivät nämä uudet kuningaskunnat olleet. Saksalaiset monarkit jäivät kansalle vieraiksi ylimystön edustajiksi. Seurustelivat mieluimmin sukulaistensa, muiden kuningashuoneiden jäsenten kanssa, kuin pyrkivät lähentymään omaa kansaansa. Kaikki eivät oppineet kieltäkään. "Ruritanioiksi" näitä kutsuttiin. Erityisen nousukasmainen kuningashuone oli Jugoslavialla, ens. kuningas oli alkuaan Serbian paikallisia heimopäälliköitä.
Nykyisten monarkioiden asema perustuu vuosisataisten traditioiden ylläpitämiseen ja kuninkaalliset edustavat valtioissaan jatkuvuutta. Mitään järkeä ei olisi nostaa nykypäivänä jonkin vierasmaalaisen suvun edustajaa tai vielä vähemmän jotakin oman maan pyrkyriä pelkän instituution tai ikonin asemaan, jossa ei ole mitään todellista tehtävää. Erityisen kalliiksi tulisi elättää näiden pr-ihmisten perheenjäsenet. Tasavalta elättää vain presidentin ja hänen puolisonsa, mutta monarkiassa joudutaan kustantamaan perheenjäsentenkin menot, vieläpä kuoleman jälkeenkin; hautauskin tapahtuu valtion kustannuksella. Mitä eläkkeisiin tulee, luultavasti Suomessa maksetaan korkeampiakin eläkkeitä valtion budjetista kuin mitä ex-presidenttien eläke on. Mainitsemasi status määräytyy valtion statuksen mukaan. Obamalla, Merkelillä, Hollandella ym. on takuulla korkeampi status kuin esim. Euroopan pienten valtioiden monarkeilla. Vaikka nostaisit Salen tai jonkun muun keisariksi, se ei kohota Suomen statusta - eikä tervehdytä Suomen taloutta.

Taidatollahumoristi kirjoitti:

Muistanet, että Suomelle valittiin jo kerran saksalainen ruhtinas kuninkaaksi. Näin kävi useimmissa muissakin ens. maailmansodan jälkeen itsenäistyneissä Itä-Euroopan maissa. Mitään menestystarinoita eivät nämä uudet kuningaskunnat olleet. Saksalaiset monarkit jäivät kansalle vieraiksi ylimystön edustajiksi. Seurustelivat mieluimmin sukulaistensa, muiden kuningashuoneiden jäsenten kanssa, kuin pyrkivät lähentymään omaa kansaansa. Kaikki eivät oppineet kieltäkään. "Ruritanioiksi" näitä kutsuttiin. Erityisen nousukasmainen kuningashuone oli Jugoslavialla, ens. kuningas oli alkuaan Serbian paikallisia heimopäälliköitä.
Nykyisten monarkioiden asema perustuu vuosisataisten traditioiden ylläpitämiseen ja kuninkaalliset edustavat valtioissaan jatkuvuutta. Mitään järkeä ei olisi nostaa nykypäivänä jonkin vierasmaalaisen suvun edustajaa tai vielä vähemmän jotakin oman maan pyrkyriä pelkän instituution tai ikonin asemaan, jossa ei ole mitään todellista tehtävää. Erityisen kalliiksi tulisi elättää näiden pr-ihmisten perheenjäsenet. Tasavalta elättää vain presidentin ja hänen puolisonsa, mutta monarkiassa joudutaan kustantamaan perheenjäsentenkin menot, vieläpä kuoleman jälkeenkin; hautauskin tapahtuu valtion kustannuksella. Mitä eläkkeisiin tulee, luultavasti Suomessa maksetaan korkeampiakin eläkkeitä valtion budjetista kuin mitä ex-presidenttien eläke on. Mainitsemasi status määräytyy valtion statuksen mukaan. Obamalla, Merkelillä, Hollandella ym. on takuulla korkeampi status kuin esim. Euroopan pienten valtioiden monarkeilla. Vaikka nostaisit Salen tai jonkun muun keisariksi, se ei kohota Suomen statusta - eikä tervehdytä Suomen taloutta.

Lue lisää

Norjasta tuli monarkia 1905 eivätkä ole katuneet.

Kuninkaalliset ovat tärkeitä symboleja kansalle ja muulle maailmalle. Ja halpa systeemi kun ei ole vaaleja kustannettavana.

"kermaperseitä"....huoh.....mistä näitä miehiä sikiää? Minusta olisi ihanaa jos täällä olisi oma kuningashuone. Suomessa ei ole sallittua haluta mitään hienoa, tyylikästä tai kaunista elämään, vaan kaikki on aina samanlaista persulätkäkurjuutta.

He eivät hallitse yhtään mitään
Kallis turha institutio

Suomeen ei valita pressaparia, vaan pressa. Puoliso tulee mukana, mikäli sellainen on. Kaikilla pressoilla ei valituksi tullessaan ole ollut. Ståhlberg oli leski, avioitui vasta valintansa jälkeen, kuten myös Halonen. Mannerheim oli eronnut. Toinen leski, Niinistö, avioitui hyvissä ajoin ennen toista ehdokkuuttaan.
Ensi vuonnahan vaalit taas pidetän. Siitä vain äänestämään ehdokasta, jolla on sopiva puoliso.

No missäs viktuurian ja miehensä koreus on

"Nykyisten monarkioiden asema perustuu vuosisataisten traditioiden ylläpitämiseen ja kuninkaalliset edustavat valtioissaan jatkuvuutta. Mitään järkeä ei olisi nostaa nykypäivänä jonkin vierasmaalaisen suvun edustajaa tai vielä vähemmän jotakin oman maan pyrkyriä pelkän instituution tai ikonin asemaan, jossa ei ole mitään todellista tehtävää. Erityisen kalliiksi tulisi elättää näiden pr-ihmisten perheenjäsenet. Tasavalta elättää vain presidentin ja hänen puolisonsa, mutta monarkiassa joudutaan kustantamaan perheenjäsentenkin menot, vieläpä kuoleman jälkeenkin; hautauskin tapahtuu valtion kustannuksella. "

Juuri näin. Pelkkä ihanuus tulisi liian kalliiksi. Muistaakseni Keski-Afrikan tasavallasta, maailman sen ajan köyhimmästä valtiosta, tehtiin 1970-luvulla keisarikunta. - Saivat kauniin keisarinnankin, joka ahkerasti vieraili Pariisin muotihuoneissa. - Katastrofihan siitä ennen pitkää seurasi ja sotilasvallankaappaus.
Kuninkaalliset ovat ihania - mutta vain saduissa.

Todellisuudessa Norjan tai Ruotsin tyyppinen monarkia on paljon halvempi kuin Suomen nykyinen systeemi. Ottakaa selvää.

Kuningas voisi olla saksalainen siitä jo valutusta kuningassuvusta. Bernadotte-suvuata esim Prinsessa Christinan pojista voisi sopia myös kuninkaaksi ellei sitten tule valituksi itsenäisen Ahvenanmaan ruhtinaaksi.

Olivat jopa päättämässä sodan jälkeen. Eli YYA sopimus on Kuninkaan sopimus.

Onihanoikeastii totta että Kunkaalliset teki päätöksiä vielä 40-luvullakin. Sen jälkeen on ollut hiljaiseloa.
Muttakun tänään Kaupunkilla käydessäni havaitsin Tampereen nuorison jopapäihteitäkäyttävä'nkin melko laajassakinmittakaavassa ajatus erityisestä niinsanotusta nettiblogista kävi päässäni. Kyseisen nettiblogin voisiehken perustaa erityinen Kuninkaallinen. Kyseisessä erityisessä nettiblogissani voisin ehken jopa päärpiirteissään opastaa ja neuvoa jopa vaaleilla valittuja poliitikkojakin.

Kuningas / kuningatar pistää nimensä hallituksen papereihin - niin 40-luvulla kuin nytkin - ei kuninkaallisilla muuta osuutta "päätösten" tekemisessä ole ollut. Siis Euroopassa. Thaimaan, Saudi-Arabian, Jordanian, Marokon, Bhutanin ym. kuninkaalliset ovat asia erikseen.

Siinä tapauksessa voidaan tehdä kemin lumilinnasta kuninkaan linna, niin ei tarvitste kruunua kauas rahdata.

Espanja palasi monarkiaan, koska se oli ollut monarkia suurvalta-aikana, satojen vuosien ajan. Eikä sitä palautettu vars. kansan tahdosta, vaan diktaattori Franco ilmoitti palauttavansa kuninkaanvallan oman valtakautensa jälkeen. Kruununtavoittelijoita oli useampia, mutta Franco valitsi edellisen kuninkaan pojanpojan. Poikakin oli elossa ja vielä voimissaan, mutta hän oli arvostellut Francoa. Niinpä tämä valitsi pojanpojan, koska piti tätä pehmeämpänä. Tässähän Franco erehtyi, kuten tiedämme. Olipa Juan Carlos myöhempinä hallitusvuosinaan tehnyt mitä tahansa, hänellä on ansionsa Espanjan johdattamisessa demokratiaan. Espanjan valtaistuimelle siis palasi sitä useita polvia hallinnut Bourbonin arvokas hallitsijasuku, Ranskan Ludvig XIV:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa
Mutta entä Suomi? Emme me "palaisi" mihinkään. Meillä on ollut Ruotsin kuninkaat ja Venäjän keisarit, mutta ei omaa hallitsijatraditiota. Meille valittiin tosin joskus saksalaisen ruhtinassuvun jäsen kuninkaaksi. Näinhän tehtiin kaikissa muissakin I maailmansodan jälkeen itsenäistyneissä Itä-Euroopan pikkuvaltioissa. Nämähän osoittautuivat aika onnettomiksi valinnoiksi. Sitä paitsi Suomen kuninkaaksi valitun Hessenin Friedrich Kaarlen pojista useampikin profiloitui sittemmin natsimielisenä. Hyvä, että pääsimme siitä porukasta eroon.
Kun olemme olleet demokraattinen länsimainen tasavalta kohta vuosisadan, mitä mieltä olisi raahata tänne joku saksalainen maakreivi monarkiksi. Johan sille nauraisi trumppikin - Putinista puhumattakaan.

Ruotsi sai aikanaan kuninkaan kahdesti samoilta seuduilta. Sekä Fredrik I että Aadolf Fredrik tulivat Saksasta. Suomen kuningas olisi osa perinnettämme. Aadolf Fredrik nimesi Loviisan kaupungin kuningattarensa mukaan. Kukaan ei nauraisi, jos Suomessakin olisi kuningasperhe, kuten monessa EU-maassa.

Demokratia ja monarkia eivät ole ristiriidassa. Ruotsin kuningas on kansan ja maan symboli. Hän on korkein valtion virkamies. Hän edustaa koko Ruotsia diplomatian suhteissa ulkovaltoihin. Kuningas saa virkansa demokraattisen eduskunnan säätämän vallanperimyslain mukaan ja rahoituksensa eduskunnalta. Esim kruununprinsessa Victoria sai asemansa valtiopäiviltä ja Tanskan kuningatar Margrethe suoraan kansanäänestyksessä. Elisabet II on Australian kuningatar kansan nimenomaisesta tahdosta. Kenellekään monarkille ei ole epäselvää että he voivat menettää kruununsa.

Ruotsin kuningasperhe edustaa myös tavallaan sitä Ruotsia, joka ei osallistu demokraattiseen prosessiin, kuten lapsia, luontoa, järjestöjä, yrityksiäkin. Sekä päiväkodeissa että vanhainkodeissa tiedetään jotain kuninkaasta ja kruununprinsessasta, vaikka poliitikoista ei olisi mitään käsitystä.

Kuninkaan tehtäviin kuuluu olla vuorovaikutuksessa koko yhteiskunnan kanssa. Mutta kenellekään ei ole epäselvää, että kuninkaan ei omankaan etunsa vuoksi tule sekaantua politiikkaan. Suomalaisilla ei ole nyt tällaista toimijaa, ja siksi sellaisen funktio on täällä tuntematon.

Monarkiassa ei tarvittaisi presidentinvaaleja. Kallis ja pitkäkestoinen presidentinvaali järjestetään demokratian nimissä, mutta silti suuri osa kansasta nimenomaan ei saa mieleistään presidenttiä. Ja presidemtti joutuu kuitenkin alistumaan eduskunnan tahtoon käytännössä kaikissa asioissa. Kuningas olisi neutraali hahmo tässäkin suhteessa.

monarkisti kirjoitti:

Ruotsi sai aikanaan kuninkaan kahdesti samoilta seuduilta. Sekä Fredrik I että Aadolf Fredrik tulivat Saksasta. Suomen kuningas olisi osa perinnettämme. Aadolf Fredrik nimesi Loviisan kaupungin kuningattarensa mukaan. Kukaan ei nauraisi, jos Suomessakin olisi kuningasperhe, kuten monessa EU-maassa.

Demokratia ja monarkia eivät ole ristiriidassa. Ruotsin kuningas on kansan ja maan symboli. Hän on korkein valtion virkamies. Hän edustaa koko Ruotsia diplomatian suhteissa ulkovaltoihin. Kuningas saa virkansa demokraattisen eduskunnan säätämän vallanperimyslain mukaan ja rahoituksensa eduskunnalta. Esim kruununprinsessa Victoria sai asemansa valtiopäiviltä ja Tanskan kuningatar Margrethe suoraan kansanäänestyksessä. Elisabet II on Australian kuningatar kansan nimenomaisesta tahdosta. Kenellekään monarkille ei ole epäselvää että he voivat menettää kruununsa.

Ruotsin kuningasperhe edustaa myös tavallaan sitä Ruotsia, joka ei osallistu demokraattiseen prosessiin, kuten lapsia, luontoa, järjestöjä, yrityksiäkin. Sekä päiväkodeissa että vanhainkodeissa tiedetään jotain kuninkaasta ja kruununprinsessasta, vaikka poliitikoista ei olisi mitään käsitystä.

Kuninkaan tehtäviin kuuluu olla vuorovaikutuksessa koko yhteiskunnan kanssa. Mutta kenellekään ei ole epäselvää, että kuninkaan ei omankaan etunsa vuoksi tule sekaantua politiikkaan. Suomalaisilla ei ole nyt tällaista toimijaa, ja siksi sellaisen funktio on täällä tuntematon.

Monarkiassa ei tarvittaisi presidentinvaaleja. Kallis ja pitkäkestoinen presidentinvaali järjestetään demokratian nimissä, mutta silti suuri osa kansasta nimenomaan ei saa mieleistään presidenttiä. Ja presidemtti joutuu kuitenkin alistumaan eduskunnan tahtoon käytännössä kaikissa asioissa. Kuningas olisi neutraali hahmo tässäkin suhteessa.

Lue lisää

Eivät Fredrik I ja Adolf Fredrik mistään tyhjästä tulleet. Fredrik I oli Ulrika Eleonaran puoliso. Ulrika taas oli lapsettomana kuolleen Kaarle II:n sisar ja lähin kruununperijä. Sitäpaitsi jo Kaarle X Kustaasta alkaen Ruotsia hallinnut Pfalz-Zweibruckenin suku, jota Kaarle XII ja Ulrika edustivat, oli saksalainen, lapsettoman kuningatar Kristiinan serkun jälkeläisiä. Adolf Fredrikin myötä valtaistuin siirtyi Holstein Gottorpin suvulle laillisessa perimysjärjestyksessä. Vasta Bernadotten ranskalainen räätälisuku tuli perimysjärjestyksen ulkopuoleleta.
Mitä Suomen kuningasvalintaan tulee, kyse oli pelkästään poliittisista kytkennöistä, ei mistään prinssien ja prinsessoiden kasvamiseen liittyvistä romanttisista haihatteluista. Suomi haluttiin liittää lujemmin Saksan yhteyteen ja Svinhufvud kävi henk. koht. keisarin puheilla pyytämässä yhtä tämän pojista Suomen kuninkaaksi. Wilhelm II kieltäytyi jyrkästi, muuta suostui lankonsa nimeämisen kuningasehdokkaaksi.

Kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämiehenä sekä Australian että Kanadan muodollinen valtionpäämies, mutta hallitusvaltaa hänellä ei näissä entisissä siirtomaissa ja dominoissa ole.

Presdentinvaaleja ei monarkioissa tarvitse järjestää, mutta kalliiksi tulee hovin ylläpito muuten. Valtion budjetista maksetaan mm. kuninkaallisten edustuskulut. Esim. näiden "kauniiden nuorten kuningattarien" - entisten tarjoilijoiden, TV-kuuluttajien, tositeeveetähtien, kisaemäntien, sotilasdiktatuurin ministerintyttärien, diktaattorien pankkiirintyttärien, ja mitä ne nyt ovatkaan - haute coiture -luomukset ym. kulut.

Fredrik I tuli Tukholman hoviin Saksasta kuningattaren puolisoksi, ja hänen isänsä oli Hessen-Kasselin maakreivi. Hänestä tuli Ruotsin kuningas, kun kuningatar luopui. Suomen kuningas Karl Friedrich oli myös Hessen-Kasselin maakreivi! Eli kyllä löytyy kristallinkirkas selvä historiallinen linja.

Hessen-Kasselista on kerran saatu kuningas Ruotsiin, ja kerran Ruotsin entiseen itäosaan, Suomeen. Se vaali oli enemmän kuin sattumaa. Sitä asiaa ei vain kerrota siitä näkökulmasta jonkun fennomaanisen tasavaltalaisuuden takia.

Aadolf Fredrik tuli niin ikään Saksasta, vaimonsa oli Preussin kuninkaan sisar. Aadolf Fredrik oli myös sukua Venäjän keisariperheelle, joten Venäjä oli hänelle suosiollinen. Katariina II ja Kustaa III olivat serkuksia.

Todellisuudessa kuningaskunta on hyvä ja halpa ratkaisu. Suomen presidentin vuosittaiset kulut ovat samaa luokkaa ellei enemmänkin Ruotsin hoviin verrattuna, vähän riippuen linnojen (Presidentinlinna, Tukholman Kuninkaallinen Linna) korjauskuluista. Presidentinvaalien välittömät kulut valtiolle ovat useita kymmeniä miljoonia per kerta.

Kuninkaalliset ovat järkeviä. Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Belgia ja Espanja esim eivät todellakaan käytä paljon rahaa monarkiaan. Britannian monarkia on olennainen osa maan globaalia Brexit-imagoa.

Ne tositvtähdet yms monarkian jäsenet symbolisoivat ja edustavat kansaansa. Ja kyllä, osa kansasta on pyrkyreitä ja tvtähtiä. Osa käy gymillä, osalla on munuaistauti. He ovat kuitenkin saaneet avioliittoonsa luvan sekä monarkilta että hallitukselta. Suomessakin yllättävän moni seuraa juuri näiden kuninkaallisten elämää. Mitä vikaa siinä? Heidän vaatteensa edustavat yleensä oman maan tekstiiliteollisuutta.

Poliitikot ja esim uskontojen edustajat vaihtuvat tai edustavat vain erityisintressejä. Kuninkaalliset edustavat koko kansaa. Monarkialla on aivan selvä funktio. Esim Ruotsissa kansallisissa suru- yms tilanteissa kuningasperhe on se joukko, jota kansa seuraa ja katsoo. Monarkia jatkuu ja jatkuu.

monarkisti kirjoitti:

Fredrik I tuli Tukholman hoviin Saksasta kuningattaren puolisoksi, ja hänen isänsä oli Hessen-Kasselin maakreivi. Hänestä tuli Ruotsin kuningas, kun kuningatar luopui. Suomen kuningas Karl Friedrich oli myös Hessen-Kasselin maakreivi! Eli kyllä löytyy kristallinkirkas selvä historiallinen linja.

Hessen-Kasselista on kerran saatu kuningas Ruotsiin, ja kerran Ruotsin entiseen itäosaan, Suomeen. Se vaali oli enemmän kuin sattumaa. Sitä asiaa ei vain kerrota siitä näkökulmasta jonkun fennomaanisen tasavaltalaisuuden takia.

Aadolf Fredrik tuli niin ikään Saksasta, vaimonsa oli Preussin kuninkaan sisar. Aadolf Fredrik oli myös sukua Venäjän keisariperheelle, joten Venäjä oli hänelle suosiollinen. Katariina II ja Kustaa III olivat serkuksia.

Todellisuudessa kuningaskunta on hyvä ja halpa ratkaisu. Suomen presidentin vuosittaiset kulut ovat samaa luokkaa ellei enemmänkin Ruotsin hoviin verrattuna, vähän riippuen linnojen (Presidentinlinna, Tukholman Kuninkaallinen Linna) korjauskuluista. Presidentinvaalien välittömät kulut valtiolle ovat useita kymmeniä miljoonia per kerta.

Kuninkaalliset ovat järkeviä. Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Belgia ja Espanja esim eivät todellakaan käytä paljon rahaa monarkiaan. Britannian monarkia on olennainen osa maan globaalia Brexit-imagoa.

Ne tositvtähdet yms monarkian jäsenet symbolisoivat ja edustavat kansaansa. Ja kyllä, osa kansasta on pyrkyreitä ja tvtähtiä. Osa käy gymillä, osalla on munuaistauti. He ovat kuitenkin saaneet avioliittoonsa luvan sekä monarkilta että hallitukselta. Suomessakin yllättävän moni seuraa juuri näiden kuninkaallisten elämää. Mitä vikaa siinä? Heidän vaatteensa edustavat yleensä oman maan tekstiiliteollisuutta.

Poliitikot ja esim uskontojen edustajat vaihtuvat tai edustavat vain erityisintressejä. Kuninkaalliset edustavat koko kansaa. Monarkialla on aivan selvä funktio. Esim Ruotsissa kansallisissa suru- yms tilanteissa kuningasperhe on se joukko, jota kansa seuraa ja katsoo. Monarkia jatkuu ja jatkuu.

Lue lisää

Ulrika Eeonoran puoliso Fredrik oli Hessenin suurherttuan poika, eikä hän tullut Ruotsiin kuninkaaksi. Kuningashan oli tuossa vaiheessa hänen lankonsa Kaarle XII ja tämän odotettiin luonnollisesti jatkavan sukua.
Kasselit ovat Hessenin suvun sivuhaara, on myös Hessen-Darmstadtin haara. Friedrich Karl kuului Kasselin haaraan. Suomen monarkistit kyllä toivoivat hieman arvokkaamman suvun jäsentä kuninkaaksi. Ehdokkaitahan oli muitakin, esim. Mecklenburgin suurherttuan poika. Mannerheim olisi mielellään nähnyt paikalla ystävänsä Tanskan prinssin, jonka kanssa hän sittemmin suunnitteli muukalaislegioonaan liittymistä. Ruotsin kuninkaalla Oskar II:llakin oli useampia poikia, mutta he eivät olleet riittävän korkeasyntyisiä. Bernadottejahan pidettiin tuossa vaiheessa nousukkaina.
Ykkösehdokas oli kuitenkin Saksan keisarin kolmas poika, Preussin prinssi Oscar. Saksaan haluttiin liittyä tällaisinkin sitein, koska pelättiin bolsevistista Venäjää. Keisari Wilhelm II ei kuitenkaan halunnut sitoa omaa perhettään ja Hohenzollernin maineikasta keisarisukua niin epävarmaan yritykseen kuin Suomen kuningaskunta. Hän ei uskonut Suomen itsenäisyyden säilyvän, kuten eivät myöskään mm. Britannia ja USA. - Siis mitään "kristallinkirkasta, historiallista" linjaa Suomen kuningasseikkailussa ei ollut. Kyseessä oli raaka poliittinen laskelmointi
Britannia ja USA eivät halunneet Suomesta kuningaskuntaa. - Siitäkin huolimatta, että Friedrich Karlin puoliso Preussin prinsessa Margaretha oli kuningatar Viktorian tyttärentytär. Britannia ja USA tunnustivat Suomen vasta 1920-luvun puolella.

Adolf Fredrik ei ollut sukua Venäjän keisariperheelle, vaan hänen sisarensa Sofia avioitui Anhalt-Zerbsin herttuan kanssa ja heidän Sofia-tyttärensä naitettiin tsarevits Pietarille. Sofian tunnemme keisarinna Katariina II:na hänen syrjäytettyään puolisonsa palatsivallankumouksessa. Katariinan pojasta tsaari Paavalista polveutuvat ne viimeiset Romanovit, jotka olivat myös Suomen suuriruhtinaita.

Ja eikö sentään ole mukavampaa, että maamme ykkösperhe edustaa kansan sivistyneistöä? -Kuin, että meillä olisi joku juuri ja juuri oppivelvollisuuden läpäissyt "dumkalle" ja pelkkänä vaateripustimena toimiva ex-tarjoilija tai tositeeveetähti?

Kiitos historiaselvityksestä. Emme siis ole siitä eri mieltä.

Tosin Kaarle XII oli tehnyt selväksi, että ei halua sänkyynsä prinsessaa, vaan nukkuu mieluiten sotilaitten ja koirien kanssa, ulkona teltassa. Hän lähti Tukholmasta, kun hovi alkoi esitellä hänelle prinsessojen kuvia, ja palasi takaisin Tukholmaan vainajana. Siinä välissä hän ensimmäisenä lausui selvällä ruotsin kielellä, että syntyperä ei ole Ruotsissa peruste verohelpotuksiin. Kesti tosin aikansa, ennen kuin tämä täysin toteutui.

Ruotsin monarkian yksi vahvoja puolia on se, että monarkia puolustaa kansaa eliittiä vastaan, sekä virkaeliittiä, sivistyseliittiä että perintöeliittiä. Jo Kustaa Vaasa suuntasi Uppsalan linnan tykit kohti tuomiokirkkoa.

Fredrik I ei tullut Tukholmaan kuninkaaksi, mutta hänestä Hessenin pojasta tuli kuningas, toki ilman perillisiä puolisonsa kaa, vaikka Hessenstein-poikia olikin. Aadolf Fredrik oli Venäjän keisarin mielestä sopiva Ruotsin hallitsijaksi -- ensimmäinen kuningas, jonka nimmari saatiin papereihin tarvittaessa leimasimella. Tämäkin on asia, jota Suomessa ei muisteta kertoa kansalle: Ruotsin kuningaskunta on oikeasti _maailman_ ensimmäinen parlamentaarinen demokratia, Aadolf Fredrikin ollessa meidän kuninkaamme.

Monarkian idea on se, että monarkia _ei_ edusta pelkästään jotain muka tämän päivän sivistyneistöä. He edustavat historiaa ja sen jatkumista, ja koko maata ja sen kansaa, eläimiä, jokia, tuntureita, lapsia. dementoituneita, terveitä, viisaita, tyhmiä. Teollisuutta, tiedettä, uskontoja....

Nyky-Suomessa jotkut ilmeisesti luulevat vieläkin, että on olemassa jokin eliitti, sivistyneistö, jonka kuuluu saada rahat, edut, ei tarvitse maksaa veroja jne jne. Ei näin. Se ei ole todellista kansanvaltaa.

Monarkioissa, kuten yli tuhatvuotinen Ruotsi, kansan ja valtakunnan korkein edustaja saadaan vain sen mukaan, ketä valtakunnan korkeimman viran perijäksi syntynyt ihminen rakastaa.

Se on lyömätön konsepti uuden monarkin saamiseksi.

Miksi Christinan pojista? Nehän ovat aivan tavallisia -son -nimisiä, Magnussonejako ovat? Sama kuin valitsisimme kotoperäisen -nen -nimisen. Otetaan edes Desireen poika, komea sukunimi ja sentään vapaaherran arvo. Hienointa olisi, jos saisimme Birgitan pojan. Samasta Hohenzollern -sukuhaarasta kuin Birgitan puoliso, valittiin aikoinaan Bulgarialle kuningas. Viimeisimmästä tuli tosin vain pääministeri, mutta sukupuu on komea. Käsittää myös Preussin kuninkaat ja Saksan kolme keisaria.
Voisimme kysyä myös Tanskan kuningattaren nuorempaa poikaa, olisi vanhan skandinaavisen kuningassuvun vesa - mitä Ruotsin kuningas ei ole.

Muuten: Hessen-Kassel -suku ei ole koskaan ollut kuningassuku. Hessen oli vain suurherttuakunta.

Hessen-Kassel kelpaisi ihan hyvin varmaan useimmille suomalaisille. Se päätös tehtiin aikanaan perustuslain määräysten mukaan pitkän harkinnan jälkeen, ja suvun piirissä on varmaan ollut elävä mielenkiinto Suomen asioihin koko kuluneen vuosisadan ajan.

Ruotsissa kasvanut Bernadotte tuntee Suomen ja Suomen kansan aivan toisella tavalla kuin joku keskieurooppalainen. Pystyy alkukielellä, ruotsiksi, perehtymään maan historiaan. Bernadottet ovat myös tunteneet Suomen tasavallan presidentit. Kuningas muistelee mielellään kokemuksiaan Kekkosesta.

Mikä ettei prinsessa Birgitan poika. Hyvä ehdotus. Ja onhan meillä ennenkin ollut tanskalaista juurta olevia kuninkaita Kalmarin unionin aikaan. Sopisi varmaan nämäkin.