Mielenkiintoista

Kysymyksen asettelu on todella mielenkiintoinen.,mitä erityisen ihmisen kanssa voi tehdä?En lähde nyt aprikoimaan mitä kysymyksen esittäjä tarkoittaa ,mutta jos on kysymyksessä todella tuo ensimmäinen kohta niin selkeämpää olisiottaa kontakti toiseen, se ei tarvitse muuta ihmeellisyyttä Jjos tuo on edes tottakaan ,enkä sano ettei tuo voi olla mahdollista..Toisaalta jos tuollainen "paranormaali"tilanne jatkuu niin se ole kenenkään edun mukaista.

tavalla tai toisella kirjoitti:

Kysymyksen asettelu on todella mielenkiintoinen.,mitä erityisen ihmisen kanssa voi tehdä?En lähde nyt aprikoimaan mitä kysymyksen esittäjä tarkoittaa ,mutta jos on kysymyksessä todella tuo ensimmäinen kohta niin selkeämpää olisiottaa kontakti toiseen, se ei tarvitse muuta ihmeellisyyttä Jjos tuo on edes tottakaan ,enkä sano ettei tuo voi olla mahdollista..Toisaalta jos tuollainen "paranormaali"tilanne jatkuu niin se ole kenenkään edun mukaista.

Minulla on taipumusta uskoa yliluonnollisuuksiin, vaikka sitten järki voittaa useimmiten.

Mutta se tunnepuoli taas. Oikeasti minä tunnen jotenkin, jos hän on levoton jne. Minulle tulee tarve tyynnytellä ja ajatella häntä rauhoittavasti ja lempeästi. Ja taas järkeilen, että höpönlöpön, se ei voi olla mahdollista. Eihän se voikaan, vilkas mielikuvitus saa ihmeellisyyksiä aikaan?

Ottaa yhteyttä? Noin minäkin neuvoisin jotakuta toista, mutta tässä tilanteessa se ei ole mahdollista. Ei vain ole. Ei siitä sen enempää.

Ei paranormaali olotila olekaan kenenkään edun mukaista, kaukana siitä. Enemmän olen huolissani hänestä ja hänen jaksamisestaan kuin omastani, mutta se on totta, että olen jotenkin muuttunut ihmisenä erilaiseksi hänet kohdattuani, eikä tämä ole vain omaa tunnettani.

Tutulta kuulostaa, noin kävi tänä keväänä. Mutta en näytä pääsevän yhteyteen tämän puolikkaani kanssa. Suuresti harmittaa

Peruuntui koko juttu, taas kerran. Varattu on varattu!! ei tämä voi olla enää totta, joka vitun kerta sama kusetus toistuu, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Luulin hänestä jotain aivan muuta, samaa porukkaa kaikki.

just noin kirjoitti:

Peruuntui koko juttu, taas kerran. Varattu on varattu!! ei tämä voi olla enää totta, joka vitun kerta sama kusetus toistuu, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Luulin hänestä jotain aivan muuta, samaa porukkaa kaikki.

pistää miettimään. kuinka tuore ihastus on kyseessä?

just ,katsellaan

kans tota samaa kohtaa. Koska täällä palstoillahan kuitenkin useimmiten tunteet on yksipuolisia, niin miten se sopii tuohon sielunkumppanuusjuttuun? Vähän luulen, että suurin osa täällä vain kuvittelee tuon sielunkumppanuuden ja oikeasti se heidän kohteensa ajattelee jotain ihan toista.

Mä mietin kirjoitti:

kans tota samaa kohtaa. Koska täällä palstoillahan kuitenkin useimmiten tunteet on yksipuolisia, niin miten se sopii tuohon sielunkumppanuusjuttuun? Vähän luulen, että suurin osa täällä vain kuvittelee tuon sielunkumppanuuden ja oikeasti se heidän kohteensa ajattelee jotain ihan toista.

Uskon tuohon myös. Hyvin voimakkaasti tuntevat, kuten itsekin olen, hyvin intuitiivisesti tuntevat ihmiset aistivat toisen samanlaisen ja kokevat heidät sielunkumppaneikseen vaikka näin ei välttämättä ole. Kaksi herkkää ihmistä ovat vain samalla aaltopituudella ja kokevat juttuja samalla tavalla.

Samanlaisesti tuntevan kanssa on vaan hyvä olla, siihen se ystävyyskin ja kaveruuskin perustuu,..ollaan samiksia.

lottamari<3 kirjoitti:

Uskon tuohon myös. Hyvin voimakkaasti tuntevat, kuten itsekin olen, hyvin intuitiivisesti tuntevat ihmiset aistivat toisen samanlaisen ja kokevat heidät sielunkumppaneikseen vaikka näin ei välttämättä ole. Kaksi herkkää ihmistä ovat vain samalla aaltopituudella ja kokevat juttuja samalla tavalla.

Samanlaisesti tuntevan kanssa on vaan hyvä olla, siihen se ystävyyskin ja kaveruuskin perustuu,..ollaan samiksia.

paitsi, että se toinenhan ei välttämättä tunne samoin. Näilläkin palstoilla joka päivä saa lukea miten on yritetty ottaa yhteyttä siihen "sielunkumppaniin", mutta se toinen ei edes vastaa. Eli toista ei vois vähempää kiinnostaa, vaikka toinen kuinka kokis sielunkumppanuutta.

Niin, kirjoitti:

paitsi, että se toinenhan ei välttämättä tunne samoin. Näilläkin palstoilla joka päivä saa lukea miten on yritetty ottaa yhteyttä siihen "sielunkumppaniin", mutta se toinen ei edes vastaa. Eli toista ei vois vähempää kiinnostaa, vaikka toinen kuinka kokis sielunkumppanuutta.

Jos elämäntilanne vaan on sellanen ettei kannata olla suhteessa. Sillonhan on parempi sanoo et tämä oli tässä, ja ei ole enää tekemisissä. Kumpikin voi jatkaa elämää eteenpäin.

Mut sitä en käsitä ettei toisen yhteydenottoon reagoida mitenkään.. Vähintään voisi pyytää ettei yhteyttä enää pidettäisi. Epätietoisuudessa roikuttaminen ei oo ollenkaan fiksua toimintaa.

Niin, kirjoitti:

paitsi, että se toinenhan ei välttämättä tunne samoin. Näilläkin palstoilla joka päivä saa lukea miten on yritetty ottaa yhteyttä siihen "sielunkumppaniin", mutta se toinen ei edes vastaa. Eli toista ei vois vähempää kiinnostaa, vaikka toinen kuinka kokis sielunkumppanuutta.

Aivan, silloinhan ollaan täysin eri aaltopituudella kun koetaan perustavanlaatuiset asiat eri tavalla.

jokujokioinen kirjoitti:

Jos elämäntilanne vaan on sellanen ettei kannata olla suhteessa. Sillonhan on parempi sanoo et tämä oli tässä, ja ei ole enää tekemisissä. Kumpikin voi jatkaa elämää eteenpäin.

Mut sitä en käsitä ettei toisen yhteydenottoon reagoida mitenkään.. Vähintään voisi pyytää ettei yhteyttä enää pidettäisi. Epätietoisuudessa roikuttaminen ei oo ollenkaan fiksua toimintaa.

elämäntilanne ja elämäntilanne. En mä ainakaan ole ikinä mitään lopettanut tai ollut aloittamatta minkään elämäntilanteen takia. Kyllä ne syyt aina on olleet muualla, mutta tokihan se voi torjutusta tuntua paremmalta ajatella, että syyt ois jossain "elämäntilanteissa". Mutten siis ainakaan tietääkseni ole ketään mitenkään roikottanut.