Sillon ku oli vielä kavereita niin mentiin uimaan tai tehtiin jotain muuta. Nyt kun on helteet niin ärsyttää vaan ihan helvetisti. Inhoan kuumuutta ja pidän talvesta ja alku syksystä. Jos mulla olisi kavereita niin menisin ihan varmasti heidän kanssaan vaikka uimahalliin tai rannalle. Harmi vaan että jatkuva yksin olo on aiheittanut mulle OCD häiriön joka liittyy likaan. Sairaita ahdistavia ajatuksia bakteereista ja tahroista puolet ajasta menee tressaamiseen ja kärsimiseen älyttömistä, epäloogisista puhtaus asioista. Ehkä myös iso osa kesä vihastani johtuu juuri siitä että talvella on pimeää joka on omalla tavallaan lohduttavaa yksinäiselle tai ainakin minulle se on sitä. Tosin äärimmäisen huono psyykkinen ja fyysinen kunto on syynä siihen miksi en pidä kuumasta.
Onko muut muuttuneet jatkuvan yksinäisyyden takia? Esim. Käynyt kuin minulle ja tullut neuroottiseksi ja ahdistuneeksi tai muuttunut täysin välinpitämättömäksi puhtautta ja ulkonäköään kohtaan.
Onko muut muuttuneet jatkuvan yksinäisyyden takia? Esim. Käynyt kuin minulle ja tullut neuroottiseksi ja ahdistuneeksi tai muuttunut täysin välinpitämättömäksi puhtautta ja ulkonäköään kohtaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lutkuta lekaa.
Minä olin neuroottinen jo ennenkuin jäin yksin. Yksinäisyys tosin muutti neuroosejani, jossain vaiheessa hyvin pahaksikin, ja sen myötä ahdistus kasvoi vahvasti, mutta nyt ollaan päästy pohjalta sen asian suhteen, muttei kumminkaan pinnalle asti. Yksin olo on lisännyt liiallista pikkutarkkuutta ja muutenkin moni asia on kasvanut suurempiin mittasuhteisiin, kuin mitä niiden tulisi olla. Jos on epävarma, eikä ole ketään, jolta voisi asioita tiedustella, tai ylipäätään keskustella ongelmista, saati saada minkäännäköistä jeesiä, kaikki täytyy yrittää sumplia itse, ja jos ei luota itseensä, homma käy vaikeaksi. Tulee huolia ja stressiä, kun mitään ei halua mennä läpi kantapääkokemuksen kautta, mutta ei ole varmaa tietoa jostain hommasta selviytymiseen.