Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä KIELILAIN MUUTTAMISESTA
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130031
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE 31/2013
ASIA ON JO VALIOKUNTAKÄSITTELYSSÄ
http://www.eduskunta.fi/valiokuntakasittely/HE 31/2013
NYKYINEN KIELILAKI:
5 §
Kielellinen jaotus
"Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan."
UUTEEN KIELILAKIIN LISÄTÄÄÄN SEURAAVA KOHTA:
"Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella."
TÄMÄ TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ VAIKKA 8 %:n TAI 3 000 RUOTSINKIELISEN RAJA EI TÄYTTYISI, KOKO KUNTA ON KAKSIKIELINEN, JOS KUNTALIITOS TEHDÄÄN SITEN, ETTÄ MUKANA ON YKSIKIN KAKSIKIELINEN KUNTA!
Otteita hallituksen esityksestä:
"Kielilaissa mahdollistettaisiin yksikielisen
kunnan jakaksikielisen kunnan liittyminen
sellaiseksi uudeksi kaksikieliseksi kunnaksi,
joka muutoin pitäisi määrätä yksikieliseksi
sen takia, että laissa säädetyt raja-arvot
(8 prosenttia tai 3 000 asukasta) alittuvat.
Ehdotettu muutos vertautuu yksikielisen
kunnan vapaaehtoiseen kaksikielisyyteen, sillä yhdistyvien kuntien valtuustot tekisivät asiasta itsehallintonsa puitteissa päätöksen ja
esityksen, mutta ratkaisu ei kuitenkaan olisi
sidottu kymmenen vuoden määräaikaan kerrallaan, kuten vapaaehtoisen kaksikielisyyden kohdalla, vaan olisi luonteeltaan pysyvä."
"Joissakin harvoissa tapauksissa saattaa syntyä tilanne, jossa kaksikielinen kunta yhdistyisi yksikieliseen kuntaan siten, että kielellinen vähemmistö uudessa kunnassa jää niin pieneksi, että uusi kunta olisi lain mukaan
säädettävä yksikieliseksi. Tällaista yhdistymistä ei voitaisi lähtökohtaisesti pitää perustuslain kannalta mahdollisena, koska yhdistyvän kaksikielisen kunnan asukkaiden kielelliset oikeudet huonontuisivat. Tämän
vuoksi ehdotetaan, että tällaisessa tilanteessa
uusi kunta säädettäisiin kaksikieliseksi vaikka kunnan kielellinen vähemmistö olisi alle kahdeksan prosenttia tai 3 000 asukasta."
Lisää aiheesta:
Kuntaliitto: lakipäivitys turvaa ruotsin kielen aseman
"Huolimatta siitä, että lakimuutos koskee tällä hetkellä vain Pyhtäätä, on se pidemmälläkin tähtäimellä merkittävä.
- Kuntien kaksikielisyys tarkistetaan 10 vuoden välein. Voi olla että 10 vuoden päästä joissakin kunnissa nyt asetetut raja-arvot kaksikielisyydelle ovatkin laskeneet, Leidenius sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_lakipaivitys_turvaa_ruotsin_kielen_aseman/6501966
Esim. Kotkan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kunta on kaksikielinen, vaikka kunnassa on vain noin 1 % ruotsinkielisiä!
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130031
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE 31/2013
ASIA ON JO VALIOKUNTAKÄSITTELYSSÄ
http://www.eduskunta.fi/valiokuntakasittely/HE 31/2013
NYKYINEN KIELILAKI:
5 §
Kielellinen jaotus
"Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan."
UUTEEN KIELILAKIIN LISÄTÄÄÄN SEURAAVA KOHTA:
"Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella."
TÄMÄ TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ VAIKKA 8 %:n TAI 3 000 RUOTSINKIELISEN RAJA EI TÄYTTYISI, KOKO KUNTA ON KAKSIKIELINEN, JOS KUNTALIITOS TEHDÄÄN SITEN, ETTÄ MUKANA ON YKSIKIN KAKSIKIELINEN KUNTA!
Otteita hallituksen esityksestä:
"Kielilaissa mahdollistettaisiin yksikielisen
kunnan jakaksikielisen kunnan liittyminen
sellaiseksi uudeksi kaksikieliseksi kunnaksi,
joka muutoin pitäisi määrätä yksikieliseksi
sen takia, että laissa säädetyt raja-arvot
(8 prosenttia tai 3 000 asukasta) alittuvat.
Ehdotettu muutos vertautuu yksikielisen
kunnan vapaaehtoiseen kaksikielisyyteen, sillä yhdistyvien kuntien valtuustot tekisivät asiasta itsehallintonsa puitteissa päätöksen ja
esityksen, mutta ratkaisu ei kuitenkaan olisi
sidottu kymmenen vuoden määräaikaan kerrallaan, kuten vapaaehtoisen kaksikielisyyden kohdalla, vaan olisi luonteeltaan pysyvä."
"Joissakin harvoissa tapauksissa saattaa syntyä tilanne, jossa kaksikielinen kunta yhdistyisi yksikieliseen kuntaan siten, että kielellinen vähemmistö uudessa kunnassa jää niin pieneksi, että uusi kunta olisi lain mukaan
säädettävä yksikieliseksi. Tällaista yhdistymistä ei voitaisi lähtökohtaisesti pitää perustuslain kannalta mahdollisena, koska yhdistyvän kaksikielisen kunnan asukkaiden kielelliset oikeudet huonontuisivat. Tämän
vuoksi ehdotetaan, että tällaisessa tilanteessa
uusi kunta säädettäisiin kaksikieliseksi vaikka kunnan kielellinen vähemmistö olisi alle kahdeksan prosenttia tai 3 000 asukasta."
Lisää aiheesta:
Kuntaliitto: lakipäivitys turvaa ruotsin kielen aseman
"Huolimatta siitä, että lakimuutos koskee tällä hetkellä vain Pyhtäätä, on se pidemmälläkin tähtäimellä merkittävä.
- Kuntien kaksikielisyys tarkistetaan 10 vuoden välein. Voi olla että 10 vuoden päästä joissakin kunnissa nyt asetetut raja-arvot kaksikielisyydelle ovatkin laskeneet, Leidenius sanoo."
http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_lakipaivitys_turvaa_ruotsin_kielen_aseman/6501966
Esim. Kotkan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kunta on kaksikielinen, vaikka kunnassa on vain noin 1 % ruotsinkielisiä!
Vastaukset 12
Vanhimmat
UUTEEN KIELILAKIIN LISÄTÄÄÄN SIIS SEURAAVA KOHTA:
"Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella."
EDELLINEN TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ JOS KUNTALIITOS TEHDÄÄN SITEN, ETTÄ MUKANA ON YKSIKIN KAKSIKIELINEN KUNTA, ja vaikka tässä kunnassa olisi kuinka vähän ruotsinkielisiä, uusi kunta ON PYSYVÄSTI KAKSIKIELINEN eli sen kaksikielisyyttä EI tarkisteta 10 vuoden välein, kuten nyt kielilain mukaan tehdään, vaan uusi kunta on IKUISESTI kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi kuinka vähän ja vaikka ruotsinkielisten määrä vähenisi kuinka pieneksi!
Kymenlaakso 29.5.2013 klo 18:05 | päivitetty 29.5.2013 klo 18:05
http://yle.fi/uutiset/kuntaministeri_katukyltteja_ei_uusiksi_kotkassa_pyhtaan_takia/6664809
Kuntaministeri: Katukylttejä ei uusiksi Kotkassa Pyhtään takia
Ministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan yhdistyneen kunnan selvästi yksikielisillä alueilla katukylttejä ei tarvitsisi muuttaa kaksikielisiksi. Virkkusen mukaan tämä tulkinta sisältyy kielilain muutokseen.
Kymenlaakso 25.2.2013 klo 7:00 | päivitetty 25.2.2013 klo 7:05
Pyhtää pitää kuntaliitosten kaksikielisyyspykälää hyvänä
Pyhtää toivoisi vielä, että lakiin lisättäisiin määräys kadunnimien muuttamisesta kaksikielisiksi koko yhdistyneen kunnan alueella.
http://yle.fi/uutiset/pyhtaa_pitaa_kuntaliitosten_kaksikielisyyspykalaa_hyvana/6509558
Lue linkeistä koko juttu!!!
Suomessa kaikissa asioissa katsotaan ensin mikä ratkaisu on ruotsinkielisten etu ja sitten toimitaan niin että se ratkaisu toteutetaan.
Suomessa ei enemmistöllä ole mitään arvoa koska ruotsikielinen on arvokaampi kuin suomenkielinen.
"Tällaista yhdistymistä ei voitaisi lähtökohtaisesti pitää perustuslain kannalta mahdollisena, koska yhdistyvän kaksikielisen kunnan asukkaiden kielelliset oikeudet huonontuisivat."
Entä suomenkielisten kielelliset oikeudet? Kun suomenkielinen kunta tällä tavalla muutetaan keinotekoisesti kaksikieliseksi, suomenkielisten asukkaiden oikeus työllistyä kotikuntansa palvekukseen haikkenee, koska kunnan viroissa vaaditaan jatkossa ruotsin taito!
Tuo kohtuuttomuus päti aiemminkin ns. vapaaehtoisen kakskielisyyden kautta. Kunta saattoi anoa vapaaehtoista kaksikielisyyttä ja hallitus myöntää sen 10 vuodeksi.
Kriteerinä ei ole MINKÄÄNLAISTA vähemmistörajaa. Siis vapaaehtoinen kaksikielisyys olis voimassa, vaikka kunnassa ei olis YHTÄKÄÄN surua!
Tälläinen älyttömyys todelakin johtaa kielilain muuttamiseen, kun pesut pääsevät hallitukseen.
a) Eivät pääse.
b) Ei johda.
"Tällaista yhdistymistä ei voitaisi lähtökohtaisesti pitää perustuslain kannalta mahdollisena, koska yhdistyvän kaksikielisen kunnan asukkaiden kielelliset oikeudet huonontuisivat."
Eihän uo pidä paikkaansa. Onko taas surkea Sasi ollu tulkitsemassa perustuslakia?
Ja sitten ihmetellään, miksi moni vihaa RKP:läisiä. RKP kylvää vihaa.
Syytän suomalaisia poliitikkoja. Heidän tehtävänsä on panna RKP kuriin. Eihän neljän prosentin kannatuksen saanut puolue saa tehdä mitä vaan yli viiden miljoonan suomenkieliselle väestölle!
Ko. esityksestä ei tietenkään ole tehty minkäänlaista kustannusarviota.
Kun se ei maksa mitään ja vaikka maksaisikin ei se ole keneltäkään pois.
Herra antoi Herra otti tyydy siihen hottentotti.
" .. ja vaikka maksaisikin ei se ole keneltäkään pois" !!??
Taivaastako sitä rahaa sataa suruille?
säätiöhottentotit ovat siis tyydyttäneet herraa, ja sassiin.
Mutta niiltä rantamanneilla unohtuu, että rkp- vastaisuus alkaa olla jo aika korkealla isoimmissa puolueissa. Sossut ovat uskollisimpia hännystelijöitä, vielä.
Tuo tarkoittaa että kaksikielisyys on poistettava aikanaan. Mentävä Ruotsin malliin jossa kielivähemmistö eli hurrrrrrrrit saa joillakin alueilla oikeuden osaan viranomaispalveluista ruotsiksi.
Tuollaiset kielilait voi heittää romukoppaan sitten aikanaan.
Perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita perustuslakia väärin siten, että kaikki perustuslain vastaiset lait saadaan läpi ja että ruotsinkielisten etu menee aina kaiken muun ja kaikkien muiden perusoikeuksien yläpuolelle.
Suomenkielisillä ei ole mitään oikeuksia, jos kyse on ruotsinkielisten oikeuksien toteuttamisesta.
Ette te oikeasti edes ole ruotsinkielisiä! Olette kaksikielisiä!