Miksi vene sortaa kryssillä?

Jusa

Miksi veneeni sortaa aivan tolkuttomasti kryssillä?

Purjeita tiukemmalle skuuttaamalla nousukulman saa kompassista katsottuna aivan kivaksi, mutta GPS paljastaa, että vene kulkee vain yhä enemmän kylki edellä, sortoa on pahimmillaan jopa 15 astetta. Vene on pitkäkölinen ja toppirikinen.

Mikä merkitys sortoon on purjeiden iällä? Onko veneen syväys liian pieni?

Pannaanko purjeet vai vene vaihtoon?

13

4094

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • SirDD

      En ole mikään suuri asiantuntija tällä alalla mutta omasta kokemuksesta voisin sanoa, että yksi syy älyttömään sortoon on juuri vanhat venyneet purjeet.
      Toisaalta purjeiden oikealla säädöllä pystyy korjaamaan tilannetta.
      Ehkä sinun on syytä jatkaa vielä kokeiluja purjeiden trimmin kanssa ja miettiä sitten asiaa uudelleen.
      Muistan itsekin, kun meillä oli GPS mukana veneessä, niin yllätyimme kuinka paljon sortoa oli todellisuudessa.
      Kryssiessähän vene sortaa aina jonkin verran.
      Voihan olla, että se sinunkin tapauksessa sorto on vielä ihan normaalilla tasolla.

      • Sir BB

        Koita vetää stegejä piukemmalle ja kaverit vastapainoksi niin johan onnistuu. Osta neulomosta g kolmosen pressipurjeet,niillä ainakin minun guy 22 kulkee noin 5 asteen sorrolla 6-7 metrin tuulilla ilman palloa.


    • Puu...

      Mikähän on stege? (olen kuullut kyllä staageista ja vanteista)

      No niin asiaan. Pitkäkölinen vene sortaa enemmän varsinkin jos yrität liian tiukkaa nousukulmaa.

      Aja mieluumin vauhtia, älä kulmaa.

      Toki kaikilla rikin ja purjeiden virityksellä ja purjeiden muodolla on merkityksensä asiaan, mutta älä yritä turhaan samanlaisia nousukulmia kuin nykyaikaisilla pohjamuodoilla varustetuilla veneillä pääsee.

      • Helmsman 26

        Oletteko arvon asiantuntijat kuulleet koskaan merivirrasta?Rannikkolaivurikursseilla opetetaan huomioimaan virran vaikutukset navigoinnissa.Purjeveneessä niinkuin "koneveneessäkin" tulisi huomioida virran vaikutus,kun puhutaan sorrosta jne.


      • ...pää

        nyt siis sortaa. Tuossa vähän ylempänä todistelet, ettei sorra?


      • Puu...
        ...pää kirjoitti:

        nyt siis sortaa. Tuossa vähän ylempänä todistelet, ettei sorra?

        Sulla menee sorto ja nousukulma sekaisin. Et ole tainnut koskaan kryssiäkään? Oletkohan käynytkään purjeveneessä? En viitsisi ruveta tälläisia rautalangasta vääntämään tyypeille joiden ainoa mielenkiinto on väittää vastaa asiasta kuin asiasta tietämättä siitä kuitenkaan mitää.

        Nooh...

        Nousukulma= kulma jossa vene kulkee suhteessa tuulen suuntaa. Tuulen suunta 0 astetta. Tehokkaat eväköliveneet voivat nousta jopa 40 astetta tuuleen keskiarvo lienee jossain 40-45-50 välillä. Pitkäköliset veneet nousevat eväkölisiä huonommin, keskiarvo 45-60 riippuen veneestä, purjeista ja olosuhteista.

        Jos venettä piinataan liikaa purjeiden teho huononee vauhti kuolee ja sorto lisääntyy Näennäinen nousukulma näyttää silti hyvältä. jos lasketaan reilummin tuuleen purjeet vetää kunnolla, vauhti lisääntyy ja sorto vähenee. Näennäinen nousukulma on huonompi mutta todellinen nousukulma parempi! So. ajamalla alemmas saadaan parempi todellinen nousukulma kuin piinaamalla.

        Kaikki veneet sortavat kryssillä!


        Leveäkeulainen vene kärsii lisäksi kovassa aallokossa siitä että aalto tappaa sen kryssi vauhdin ja suuntaa joudutaan laskemaan, jotta saadaan vauhtia takaisin. Jos yritetään ajaa väkisin liian ylös kovassa aallokossa ja vauhti kuolee joka aallolla, sorto voi aiheuttaa sen että eteneminen pysähtyy eli nousukulma on lähellä 90 astetta.

        Näennäinen nousukulma on eri kuin todellinen. Näennäisen nousukulman saat tuulimittarista mutta todellisen laskemalla kompassista tai plotterin näytöltä.

        Minulla on nyt vene, jossa on keulan muotoa aiempiin kokemuksiini perustuen muokattu jo suunnitteluvaiheessa huomattavasti kapeammaksi ja leikkaavammaksi, joten sen nousukyky aallokossa on selvästi edellistä venettäni parempi. Tosin vene on huomattavasti märempi, koska kapeampi leikkaavampi keula heittää aallokossa vettä perään asti enemmän.


      • ...pää
        Puu... kirjoitti:

        Sulla menee sorto ja nousukulma sekaisin. Et ole tainnut koskaan kryssiäkään? Oletkohan käynytkään purjeveneessä? En viitsisi ruveta tälläisia rautalangasta vääntämään tyypeille joiden ainoa mielenkiinto on väittää vastaa asiasta kuin asiasta tietämättä siitä kuitenkaan mitää.

        Nooh...

        Nousukulma= kulma jossa vene kulkee suhteessa tuulen suuntaa. Tuulen suunta 0 astetta. Tehokkaat eväköliveneet voivat nousta jopa 40 astetta tuuleen keskiarvo lienee jossain 40-45-50 välillä. Pitkäköliset veneet nousevat eväkölisiä huonommin, keskiarvo 45-60 riippuen veneestä, purjeista ja olosuhteista.

        Jos venettä piinataan liikaa purjeiden teho huononee vauhti kuolee ja sorto lisääntyy Näennäinen nousukulma näyttää silti hyvältä. jos lasketaan reilummin tuuleen purjeet vetää kunnolla, vauhti lisääntyy ja sorto vähenee. Näennäinen nousukulma on huonompi mutta todellinen nousukulma parempi! So. ajamalla alemmas saadaan parempi todellinen nousukulma kuin piinaamalla.

        Kaikki veneet sortavat kryssillä!


        Leveäkeulainen vene kärsii lisäksi kovassa aallokossa siitä että aalto tappaa sen kryssi vauhdin ja suuntaa joudutaan laskemaan, jotta saadaan vauhtia takaisin. Jos yritetään ajaa väkisin liian ylös kovassa aallokossa ja vauhti kuolee joka aallolla, sorto voi aiheuttaa sen että eteneminen pysähtyy eli nousukulma on lähellä 90 astetta.

        Näennäinen nousukulma on eri kuin todellinen. Näennäisen nousukulman saat tuulimittarista mutta todellisen laskemalla kompassista tai plotterin näytöltä.

        Minulla on nyt vene, jossa on keulan muotoa aiempiin kokemuksiini perustuen muokattu jo suunnitteluvaiheessa huomattavasti kapeammaksi ja leikkaavammaksi, joten sen nousukyky aallokossa on selvästi edellistä venettäni parempi. Tosin vene on huomattavasti märempi, koska kapeampi leikkaavampi keula heittää aallokossa vettä perään asti enemmän.

        niin pahasti kuin sinulla. Väittelet tuossa ylempänä "puusta muoviin" kanssa samasta asiasta. Toinen puhuu nousukulmasta ja toinen sorrosta.

        Toi sun "maalaisjärkeily" osuu aika lähelle oikeaa..., mutta sortuminenhan ei liity pelkästään purjeveneilyyn, että siinä mielessä järkeily on puutteellinen.

        Puhuit jo itsesi pussiin. Otsikko: "Ei sorra" ja yhden lauseen kappale "Kaikki veneet sortavat kryssillä" häh häh hääää.... älä välitä.

        Joo, oikeassa olet, vähän on purjehduskokemusta, vain 20 vuotta ja vain kerran vuorovesialueella.


      • Puu...
        Helmsman 26 kirjoitti:

        Oletteko arvon asiantuntijat kuulleet koskaan merivirrasta?Rannikkolaivurikursseilla opetetaan huomioimaan virran vaikutukset navigoinnissa.Purjeveneessä niinkuin "koneveneessäkin" tulisi huomioida virran vaikutus,kun puhutaan sorrosta jne.

        Ei virroista meidän vesillämme paljoa tarvitse välittää, jossakin jokisuistoissa ja kapeikoissa voi esiintyä navigointiin vaikuttavia virtoja. Toisaalta jos navigoidaan maiseman perusteella ja/tai gps/plotterilla silloinkaan ei tavitse välittää sorrosta.


    • Haddock

      Vauhti vähentää sortoa. Toteutunut nousukulma voi olla parempi, vaikka kulma tuuleen on huonompi.

    • tepu

      Mikä vene?
      paljonko vesilinjapituutta?
      paljonko venevauhti luovissa?
      ajatko luovikulmaa genuan virtauslankojen perusteella?
      ovatko nostimet tarpeeksi tiukalla?
      onko ison gunnari riittävän kireällä?
      onko kikki auki luovissa?
      sulkeeko genuan yläosa?

      Ison mastoliikin liiallisen pussin voit korjata itsekin. Irroita liikkinarun alapää, venytä hiukan mastoliikkiä ja ompele liikkinarun alapää uuteen paikkaa entisen paikan yläpuolelle.
      Toimii taas monta vuotta.

      ps. Joo, ei tee mitään kummallakaan, maksan vitosen veneestä ja purjeista.

      • tsbmw

        Hetkinen, tarkennusta tuohon pussin korjaukseen. Jouduin uusimaan mastonpuoleisen narun kokonaan ja purjeen muoto kärsi, ostin kokonaan toiset. Vaan muuten tuo vanha oli nykyistä parempi, jos sen saisikin kuntoon...:

        1) Onko liikkinaru se joka tulee maston uraan?

        2) Mitä narua kannattaa käyttää, jousto ym...?

        3) Miten se mastonpuoleinen naru PITÄISI ommella purjeeseen?


      • tepu
        tsbmw kirjoitti:

        Hetkinen, tarkennusta tuohon pussin korjaukseen. Jouduin uusimaan mastonpuoleisen narun kokonaan ja purjeen muoto kärsi, ostin kokonaan toiset. Vaan muuten tuo vanha oli nykyistä parempi, jos sen saisikin kuntoon...:

        1) Onko liikkinaru se joka tulee maston uraan?

        2) Mitä narua kannattaa käyttää, jousto ym...?

        3) Miten se mastonpuoleinen naru PITÄISI ommella purjeeseen?

        Ison pussittuminen johtuu siitä, että purjekangas venyy enemmän liikkinaru. Uudemmissa purjeissa, joissa liikkinaru on omassa kujassaan purjeen sisällä, korjaaminen onnistuu.

        Purjeeseen koko mastoliikin matkalle ommeltu köysi onkin jo vaikeampi. Molempia tulisi sopivasti esijännittää neulomisen aikana (oho, tähän tarvitaankin jo osaavaa purjemaakaria...)


      • tsbmw
        tepu kirjoitti:

        Ison pussittuminen johtuu siitä, että purjekangas venyy enemmän liikkinaru. Uudemmissa purjeissa, joissa liikkinaru on omassa kujassaan purjeen sisällä, korjaaminen onnistuu.

        Purjeeseen koko mastoliikin matkalle ommeltu köysi onkin jo vaikeampi. Molempia tulisi sopivasti esijännittää neulomisen aikana (oho, tähän tarvitaankin jo osaavaa purjemaakaria...)

        Tavallisella polyesteriköydelläkö onnistuu. Yhden kerran neuloin kiinni ja samalla hieman leikkasin sisään, mutta ilmeisesti juuri mainitsemasi keskinäinen kiristys jäi pois koska mastoliikki ei "veny" tarpeeksi.

        - Muuten homma on hanskassa vaan mikä on eniten venyvä 10mm naru tuohon tarkoitukseen?
        - Ommellessa nyt kokeilen venyttämällä purjeen mastoliikin esijännitykseen ompelun ajaksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      38
      3682
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      32
      3257
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      69
      2888
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      91
      2730
    5. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1758
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      81
      1709
    7. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      24
      1549
    8. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      28
      1517
    9. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1484
    10. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      28
      1478
    Aihe