Otetaan esimerkiksi asfaltoitu maantie, joka on numeroitu vaikkapa nelinumeroisella luvulla 5981, sinisellä pohjalla. Asfaltti on parhaat päivänsä nähnyt, eikä reunaviivoja ole enää jäljellä. Tämänlaisissa teissä ei ole minkäänsortin etuajo-oikeus -merkkiä, ja nopeusrajoitus on vaikkapa 60 km/h. Oikealta yhtyy tiehen soratie, jossa on tienviitta vaikkapa "Syrjäläntie". Kyseisellä Syrjäläntiellä ei ole kolmiota eikä muutakaan liikennemerkkiä, joka kehottaisi väistämisvelvollisuuteen, tiehen 5981 nähden. Syrjäläntie on kapea soratie, joka on 300 metrin mittainen, ja sen varrella on 6 asuinrakennusta. Tietä ei voi tämän perusteella luokitella vähäiseksi tieksi, eikä se ole tilustie, eikä polkukaan, eikä piha-alue, eikä parkkipaikka. Ollaan taajama-alueen ulkopuolella, maaseudulla. Kyseisenlaisia paikkoja on Suomessa satoja, ellei tuhansia.
Psykologisestihan asfaltoitu "päätie" on ns etuajo-oikeutettu. Mutta entä lainopillisesti? Kun tie 5981 on ns yhdystie, kulkien haja-asutusalueen läpi, ja siinä on liikennettäkin kohtuullisen paljon. Niin äkkiä sen kuvittelee etuajo-oikeutetuksi koko matkalla. Mutta kun kolmiota ei olekaan, ja tie ei ole vähäinen tie, niin eikös silloin ole yleinen väistämisvelvollisuussääntö voimassa? Eli tietä 5981 ajava auto, joutuisi teoriassa väistämään oikealta tulevaa autoa, joka tulisi kyseiseltä Syrjäläntieltä.
Yritin etsiä netistä ratkaisua tälle, mutta ei löytynyt oikein yhtikäs mitään. Vai onko tälle mitään eri sääntöä, kun ollaan taajama-alueen ulkopuolella. Taajama-alueen sisällähän ainakin on paljon näitä tasa-arvoisia risteyksiä. Onko taajama-alueen ulkopuolella sivutiet automaattisesti vähäisiä teitä, jos niitä ei ole kolmiolla merkittyä. Mikä on vähäisen tien määritelmä yleensäkin. Montako autoa siitä pitää päivän aikana kulkea, tai montako asuinrakennusta sen varrella pitää olla?
Asia olisi harvinaisen selkeä, jos tien valkoinen reunaviiva olisi näkyvissä, tai ei olisi kulunut pois. Ehjä viiva liittymän yli tarkoittaisi että kyseessä olisi vähäinen tie, katkoviiva taas päinvastaista. Mutta menipä jo sekaisin, kertokaa viisaammat kuinka tää menis liikennesääntöjen mukaan. Käytännön tietää kaikki.
Psykologisestihan asfaltoitu "päätie" on ns etuajo-oikeutettu. Mutta entä lainopillisesti? Kun tie 5981 on ns yhdystie, kulkien haja-asutusalueen läpi, ja siinä on liikennettäkin kohtuullisen paljon. Niin äkkiä sen kuvittelee etuajo-oikeutetuksi koko matkalla. Mutta kun kolmiota ei olekaan, ja tie ei ole vähäinen tie, niin eikös silloin ole yleinen väistämisvelvollisuussääntö voimassa? Eli tietä 5981 ajava auto, joutuisi teoriassa väistämään oikealta tulevaa autoa, joka tulisi kyseiseltä Syrjäläntieltä.
Yritin etsiä netistä ratkaisua tälle, mutta ei löytynyt oikein yhtikäs mitään. Vai onko tälle mitään eri sääntöä, kun ollaan taajama-alueen ulkopuolella. Taajama-alueen sisällähän ainakin on paljon näitä tasa-arvoisia risteyksiä. Onko taajama-alueen ulkopuolella sivutiet automaattisesti vähäisiä teitä, jos niitä ei ole kolmiolla merkittyä. Mikä on vähäisen tien määritelmä yleensäkin. Montako autoa siitä pitää päivän aikana kulkea, tai montako asuinrakennusta sen varrella pitää olla?
Asia olisi harvinaisen selkeä, jos tien valkoinen reunaviiva olisi näkyvissä, tai ei olisi kulunut pois. Ehjä viiva liittymän yli tarkoittaisi että kyseessä olisi vähäinen tie, katkoviiva taas päinvastaista. Mutta menipä jo sekaisin, kertokaa viisaammat kuinka tää menis liikennesääntöjen mukaan. Käytännön tietää kaikki.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaikeeta löytää kaikkea,eiköhä tuo mene juuri noin että taajaman ulkopuolella kaikki sivutiet ovat automaattisesti väistämisvelvollisia! kun numeroidut tiet ovat liikenteeltään aina suurempia jollei ole liikennemerkein muuta osoitettu . Kun yhdystie on pienempi kuin seututie ja niin edelleen http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tienumerointijärjestelmä
Laissa ei tuollaista arvojärjestystä ole. Löytyy esimerkiksi paikkoja, joissa seututie yhtyy väistämisvelvollisena yhdystiehen.
Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaan taajaman ulkopuolella ei maanteillä saa olla tasa-arvoisia risteyksiä. Jos epäselvä paikka löytyy, kannattaa ilmoittaa ely-keskuksen aluevastaavalle. Esimerkkitapauksessa puhelinnumeroa on tosin vaikea antaa, kun tietä 5981 ei ole olemassa. Numeron perusteella oltaisiin Kiuruveden suunnalla.
Maalausten osalta on voimassa ohje, jonka mukaan yhtenäinen reunaviiva vedetään taajaman ulkopuolella sellaisiin liittymiin, joissa sivutiellä ei ole kolmiota. Tällä osoitetaan, että sivutie on tienpitäjän mielestä "vähäinen tie". Sorateillä tätä apua ei tietenkään ole, eikä myöskään jos merkinnät ovat pahasti kuluneet.
nii laki on kyl ihme täs maas,ku noin se melkein pääsääntösesti menee tietenki on paikkoja joissa seututie yhtyy väistämisvelvollisena yhdystiehen mut niissähä on kolmio tai stop!
Tuossa joku ennakkotapaus, sivulla 9. Siitä tämä ajatukseni lähti. Tuntuu silti hullulta, että voiko olla totta.
Linkki:
http://www.tieyhdistys.fi/binary/file/-/id/44/fid/412/
tosiaan hullulta tuntuu tuo juttu,mistä joku voi päätellä tien tasaarvoiseks jollei ennestään tiedä!
Tuo vähäinen tie on kyllä aika sekava määritelmä. Aiheuttaa päänvaivaa itsellekin. Täälläkin taajama-alueella on ainakin yksi asfaltoitu 40 sivutienpätkä, jonka varrelta kääntyy pieni hiekkatie. Kolmiota kun ei ole, niin oikealta tulevaahan väistetään. Kuitenkin tuo pieni hiekkatie tuntuisi olevan sellainen vähäinen tie, vaikka taajamassa onkin. Lisää hämmennystä aiheuttaa autokoulussa opettajan sanoma siitä, että ilman kolmiota väistämisvelvollisuus on aina voimassa, oli risteävä tie minkä näköinen/kokoinen tahansa. Tien koolla ei ole mitään merkitystä sen suhteen.
Eli mikä siis nyt on se vähäinen tie??? Kun sieltä tulevalla kuitenkin on se väistämisvelvollisuus aina, vaikka kolmiota ei olekaan. Jotenkin hiekkatie asfalttialueella tuntuisi itsestä aina vähäiseltä?
Hiekka ei ratkaise mitään.
Tien käyttötarkoitus ja onko se esim. jalkakäytävän yli jonkinlaisen kanttarin yli voikin jo ratkaista, mutta voi olla että jälkimmäinen on oikeudessa ratkaistava.
Taajaman ulkopuolella ei saa olla tasa-arvoisia merkitsemättömiä risteyksiä.
Tietääkseni jokin EU direktiivi määrää, että taajamassakin niitä saa olla vain jos nopeusrajoitus on max 40 km/h, mutta tätä ei ainakaan ole noudatettu joka kaupungissa.
No yksi sääntö löytyy, itseasiassa niitä on varmaan enemmänkin mutta.
Kaksi autoa tai useampikin kun kohtaa jossain tilanteessa niin
kaikkien osapuolten on toimittava niin että ei riko lakia joka
KIELTÄÄ vahingoittamasta toista ihmistä ja aiheuttamatta
materiaallista vahinkoa!
Jotta, liikenne sujuu on meillä toki liikennesääntöjä ja velvollisuuksia.
Oikeuksia, meillä on aika vähän ja tuon ensimmäisen voi rinnastaa
oikeuteen, on molemminpuolinen oikeus sekä velvollisuus
toimia niin että mitään ikävää ei tapahdu. Kun itse mokaa niin
silloin tätä osaa arvostaa että se joku muu on tilanteen tasalla
eikä mitään tapahdu.
Ei hitto pidä ajaa eteen jostain yllättävästä kohtaa eteen mitä ehkä joku ei
osaa huomioida että pitäisikin väistää. Onhan se nyt typerää että
vetäset jonkun traktorin kärryineen jonkun kesälomailevan perheen eteen
je lehdistä saa lukea sitten äiti kuoli ja kaksi lasta, isä jäi eloon tai jokin
muu yhdistelmä.
Erittäin hyvän aloituksen teit, joughy.
Tuon linkin tapauksesta ei tiedä onko se viety hoviin. Syytä olisi sillä onhan tuo päätös aivan poskellaan.